- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1621-1622

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krohn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1621

Krohn

1622

Julius Kruhn

lisiä teoksiaan ovat Heti ilmestyttyään
takavarikkoon otettu, julkista prostitutsionia vastustava
tendenssi romaani ..Albertille" (1886), jonka
mukaan hänen samanniminen taulunsa on maalattu,
berliiniläisen taiteilijaelämän kuvaus ,.En duel"
(18SS) ja novellikokoelma „Dissonantser" (1006).
— Hänen puolisonsa Oda K., synt. Lasson
(s. 1860), on Pariisissa opiskellut taiteilijatar,
joka on maalannut maisemia ja muotokuvia
(Gunnar Heiberg, Aasta Hansteen y. m.) sekä
tehnyt värillisiä nahkaplastiikka-töitä.

E. R-r.

Krohn. 1. Julius Leopold Fredrik K.
(1835-88), kirjailija, runoilija ja
kansanrunouden tutkija (kirjailijanimi
Suonio), synt.
Viipurissa 19 p. töukok. 1835
Suomeen asettuneista
saksalaisista vanhemmista,
tuli ylioppilaaksi 1853,
hist.-kielit. kandidaatiksi
ja maisteriksi 1860,
nimitettiin suomen kielen
ja kirjallisuuden
dosentiksi 1862, suomen kielen
lehtoriksi yliopistoon 1875
sekä suomen kielen ja
kirjallisuuden ylimäär.
professoriksi 1885. Yliopiston
kunniatohtoriksi hän
vihittiin 1882. Lääkäriksi
aikovana K. yliopistossa
ensinnä harjoitti luonnontieteellisiä ja
matemaattisia opinnoita: muistona näistä hänen
harrastuksistaan sekä samalla todistuksena hänen
varhaisesta liittymisestään suomalaiseen
kansallisuusliikkeeseen ovat hänen Suomi-kirjassa 1S60
ehdottamansa kemialliset tiedesanat ja Stöckhardtin
Kemian-opin suomennos (1864), joissa ensi kertaa
kemiaa käsiteltiin suomeksi ja valmistettiin tälle
aineelle tiedesanastoa.

Runoilijana K. ensi kertaa esiintyy Suonion
nimellä ..Mansikoita ja mustikoita" nimisessä
kalenterissa (1860, jo vuotta aikaisemmin samassa
kalenterissa runonsuomentajana). Paitsi 13 runoa
ilmestyi tässä 14 kappaletta ..Kuun tarinoita":
seuraavissa vihoissa oli vielä uusia runoja sekä
kuun tarinoita. Viimeksimainitut suorasanaiset
runoelmat, joihin ulkonainen kehys oli H. O.
Andersenilta lainattu, mutta joiden aiheet olivat
täysin omaperäisiä, ovat saavuttaneet
huomattavan paikan myöskin sivistyshistoriassamme
siten, että ne olivat ensimäisiä suomalaisen
kaunokirjallisuuden tuotteita, jotka levisivät
sivistyneihin koteihin. Koottuina ilmestyivät sekä nämä
runoelmat että eräät uudet ..Runoelmia Suoniolta"
nimisenä kokoelmana 1865 (toinen lisätty painos
..Suonion runoelmia". I. II 1869). Jälkeenkinpäin
syntyneet runoelmat ja muut kaunokirjalliset
kappaleet ilmestyivät sitten 1882 nimellä
„Suo-nion kootut runoelmat ja kertoelmat" sekä
tekijän kuoleman jälkeen (1897) uutena painoksena,
johon on lisätty eräitä jäljestäpäin kirjoitettuja
runoja, mutta poistettu lasten tarinat ja laulut
muuten julkaistaviksi. Lasten runoja Suonio
usein kirjoitti eri aikakauslehtiin; hänen
kädestään on lähtenyt teksti erinäisiin lasten
kuvakirjoihin (..Pienokaiset" 1869, „Kylän lapset"
1870, ..Kotieläimet" 1872, „Metsä-elävät" 1874.

„Minuu äitini" 1875, ..Pikku joululahja", yhdessä
Samuli Suomalaisen kanssa 1878).

Suonion runoilu on syntynyt melkoiseksi osaksi
Runebergiltä ja Topeliukselta saatujen
herätteiden ja vaikutteiden johdosta, nänen
runoilija-luonteensa on puhtaasti lyyrillinen: se kuvastaa
hänen puhdasta sydäntänsä, hänen harrasta
innostustaan kaikkeen hyvään ja jaloon, hänen
vienoa, miltei lapsellisen suoraa luonnettansa.
Aiheena olivat toiselta puolen oman sydämen
tunteet ja mielialat, toiselta puolen isänmaan
kohtalot, ennen kaikkea Suonien kansan pyrkimys
omaan itsenäiseen kansalliseen elämään. Samalla
kuin hän — lähinnä Oksasta — on runoilullaan
taivuttanut suomen kieltä runouden eri
muotoihin, samalla hänen runoutensa yhdessä Oksasen
runoelmien kanssa muodostaa suomalaisen
taiderunouden varsinaisen alun. Yleiseksi
kansallisomaisuudeksi on tullut „Suksimiesten laulu"
(1860) ; myös ..Kuun tarinoilla" on pysyvä
sijansa suomalaisessa kansalliskirjallisuudessa.

K:n kirjallisen toiminnan päätarkoituksena oli
aluksi suomalaisen sivistyneen lukijakunnan
kasvattaminen ja ravitseminen. Tätä varten hän
Suomen kodeille ryhtyi julkaisemaan
suomenkielisiä kuvalehtiä ..Maiden ja merien takaa"
(perust. 1S64. loppui keskellä vuotta 1866) sekä
tämän jatkona ..Suomen kuvalehteä" (1873-80);
näitä lehtiä toimitettiin tilaajien vähyyden
vuoksi melkoisilla henkisten ja aineellisten
voimien uhrauksilla. Samaa tarkoitti K. myös
suo-mentajatoimellaan: hän julkaisi suomeksi
Andersenin satuja, Dickensin „Mugbyn
rautatie-haaran", Macaulayn Englannin historian l:sen
osan sekä 6 Walter Scottin romaania, jotka
käännökset puutteistaan huolimatta raivasivat tietä
suomen kielen käyttämiselle etenkin
historiallisessa ja romaanityylissä. — Historian
esittäminen olikin yksi K:n mieliharrastuksia.
Asken-mainituissa aikakauslehdissään hän alkoi
julkaista kuvauksia Suomen historiasta, jotka sitten
ilmestyivät erikseen neljänä osana nimellä
..Kertomuksia Suomen historiasta" (1869-78). jatkona
..Suomen historia nuorisolle"(l vihko, 1880); näissä
kuvauksissa on Suomen historia esitettynä Kaarle
X:n Kustaan hallituksen loppuun asti. Yleisen
historian kertojana K. on esiintynyt toimittaen
kaksi osaa Suom. kirj. seuran ,,Kertomuksia
ihmiskunnan historiasta" (6:nnen ja 7:nnen osan.
myös lukuja 5:nnestä osasta. 1866-74).
Erikoistutkimuksia historiallisista aineista hän on
painattanut Kirjallisessa kuukauslelidessä ja
Historiallisessa arkistossa (jälk:ssä m. m.
kirjoituksen „Henrik Lättiläisen kertomukset Liiviläisten
ja Virolaisten tavoista", VII osa. 1881).

Historian harrastus nähtävästi K:n johti sille
työalalle, jolla hän on esiintynyt varsinaisena
tutkijana, vieläpä tietä raivaavana tutkijana:
kirjallisuuden ja kansanrunouden alalle. Tähän
kuuluu jo hänen dosenttiviiitöksensä
Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana, ynnä
kuvaelmia suomalaisuuden historiasta" (1S62),
joka sisältää hyvin paljon sivistyshistoriallisiakin
aineksia; jo sitä ennen hän oli julkaissut
tutkielman „Suomen nykyisemmästä
kansarunolli-suudesta" (..Mansikoita ja mustikoita", 2 vilik.).
Mainittuun väitöskirjaan lähinnä liittyivät
kokoelma ..Helmivyö suomalaista runoutta" (1866)
sekä „Suomalaisen virsikirjan historia" (1880),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0855.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free