- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1623-1624

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krohn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1621

Krohn

1623

joka samalla oli sivutuotteena Kai jäsenyydestä
virsikirjakomiteassa. Yliopistollisissa
luennoissaan K. esitti suomalaisen kirjallisuuden
historiaa Agricolasta alkaen uusiin aikoihin saakka:
nämä luentoluonnokset luinen poikansa Kaarle
K. toimitti painokuntoiseen asuun ja
julkisuuteen nimellä ..Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet"
i lS97i.

K:n tieteellinen pääteos 011 kuitenkin hänen
tutkimuksensa Kalevalasta, joka ilmestyi 1883-85
nimellä ..Suomalaisen kirjallisuuden historia". I.
Nähtävästi oli kirjallisuuden historian tutkimus
johtanut K:n kansanrunoutta tutkimaan. Hänen
aikeenaan oli julkaista täydellinen suomalaisen
kirjallisuuden historia — kirjallisuus
ymmärrettynä sillä tavoin, että siihen luetaan myöskin,
niinkuin onkin luettava, kansanrunous, ja
luonnollistahan oli. että kun meidän
kirjallisuudessamme kansanrunoudella 011 mitä tärkein
merkitys. suomalainen kirjallisuudenhistorioitsija asian
näin käsitti. Teos oli näin ollen suunniteltu
jakautuvaksi kolmeen osaan, joista ensimäisen piti
käsitellä Kalevalaa, toisen Kanteletarta,
kolmannen kirjallisuutta sanan ahtaammassa
merkityksessä. Ainoastaan ensimäinen näistä osista
saattoi ilmestyä painosta K:n itsensä
toimittamana. Suunniteltu kolmas osa oli äsken
mainittu ,,Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet",
toinen osa taas oli tekijällä ainoastaan
luonnoksina ja suunnitteluina paperille pantuna, ja se
saattoi ilmestyä julkisuuteen vasta Kaarle
K:n olennaisesti muodosteleman,! ja
jatkamana nimellä ..Kantelettaren tutkimuksia". I. II
f 1900-02). K :n kansanrunoudentutkimusten
yhteydessä oli Inkerin runoista täydennetty uusi
Kullervo-runojen laitos ..Kullervon runot" (1882),
sekä aloitettu ..Kalevalan toisintojen" julkaisu,
jossa työ oli aiottu jaettavaksi K:n ja Aksel
Boreniuksen välillä: ainoasti yksi vihko
ilmestyi <1868). sen jälkeen työ pitkäksi ajaksi
keskeytyi. Erikoistutkimuksia kansanrunouden
alalta K. on julkaissut aikakauskirjoissa,
etenkin ..Valvojassa", jonka toimitukseenkin kuului
1887-88. Kansanrunouden tutkimuksiin
liittyvät myös suomalaisten ja Suomala is-ugrilai st en
kansain pakanallista uskontoa koskevat
tutkimukset ja luennot, joiden pohjalla Kaarle K:n
toimittamana ilmestyi ..Suomen suvun
pakanallinen jumalanpalvelus" (18941.

K:n Kalevalateos sekä hänen muut
kansanrunoutta koskevat tutkimuksensa ovat tämän
tieteen alalla perustavaa laatua. Sen sijaan, että
kansanrunoudentutkimus meillä aikaisemmin oli
pääasiallisesti painetun Kalevalan tutkimusta,
perustettiin K:n teoksissa tutkimus ensi
kertaa itse alkuperäisiin runoihin. Suomalaisen
kansanrunouden runsas toisintovarasto johti K:ia
keksimään uuden tutkimustavan n. s.
typologi s-m a a n t i e t e e 1 1 i s e n eli historia
1-1 i s-m a a n t i e t e e 1 1 i s e n menetelmän.
Perustuen siihen kokemuksen todentamaan tosiasiaan,
että runot vaeltavat ihmiseltä ihmiselle ja
kansanryhmältä kansanryhmälle, sekä että tämä
vaeltaminen säännön mukaan tapahtuu lähintä tietä
ja lähinnä asuville, hän päätti, että runot
olivat ryhmitettävät tyyppeihin maantieteellisellä
perustalla. Näiden tutkimusten nojalla oli
sitten aineksien vaelluksen suunta ja tie
määrättävä. Samoja näkökohtia oli silmällä pidettävä

päätettäessä, mitkä ainekset olivat lainana
kulkeneet kansalta kansalle kulttuurin mukana. Eri
kansojenkin kansanrunousaineksia oli toisiinsa
verrattava kansojen maantieteellistä asemaa
silmälläpitäen. Uusi tutkimustapa vaikutti
suomalaisen kansanrunouden tutkimuksessa täydellisen
mullistuksen: vaikkakaan K. ei tietysti kaikissa
yksityiskohdissa ensi iskulla osunut oikeaan, on
hänen keksimällään menetelmällä epäilemättä
kantavuutta kansanrunouden tutkimukselle
yleensäkin.

Kielitieteen alalla K. on julkaissut teokset
..Viron kielioppi suomalaisille" 11872) ja
..Lappalaisia tekstejä sanakir jan kanssa" 11S85), molemmat
syntyneet yliopistollisen opetuksen yhteydessä.

K. hukkui purjehdusretkellä 28 p. elok. 1888.

E. N. S.

2. Kaarle Leopold K. (s. 1863).
kansanrunouden tutkija, edellisen poika, vliopp. 1880,
fil. kand. 1883. fil. lis.
1888. suomal. ja vertail. [-kansanrunoudentutkimuksen-]
{+kansanrunoudentutkimuk-
sen+} dosentiksi sam. v..
saman aineen ylimäär.
professoriksi 1898 ja vars.
professoriksi 1908. Keräsi
1881-85 useilla
tutkimusmatkoilla Keski- ja
Itä-Suomessa. Pohjanmaalla.
Aunuksessa. Venäjän
Karjalassa sekä Vermlannin
suomalaisten keskuudessa
suuren määrän
kansanrunoutta (etupäässä
kansansatuja), ja on v:sta
1884 alkaen johtanut
Suom. kirjall. seuran
toimeenpanemaa laajaperäistä keräystyötä
kansanrunouden alalla. Ottanut tehokkaasti osaa
Kansanvalistusseuran. Kotikielen seuran.
Suomalais-ugri-laisen seuran sekä varsinkin Suomal. kirjall.
seuran (varaesimies v:sta 1898) ja Suomal.
tiedeakatemian toimintaan ja johtoon. Ollut savokarjal.
ylioppilasosakunnan kuraattorina 1894-99 ja
inspehtorina 1905. eteläsuomal. osakunnan
inspehtorina v:sta 1906: edustajana
kirkolliskokouksissa 1893 ja 1898. — Tutkijana K. osaksi on
täydentänyt ja julkaissut isänsä alullepanemia,
keskenjääneitä töitä, osaksi jatkanut
tutkimustyötä kansanrunouden ja mytologian aloilla,
sovittamalla ja edelleen kehittämällä isänsä
maan-tieteellis-historiallista tutkimusmenetelmää. Näin
hänen kädestään on lähtenyt sarja tieteellisiä
tutkimuksia, joilla on perustava merkitys ei
ainoastaan suomalaisessa, vaan myös yleisessä
kansanrunoudentutkimuksessa. Julius K:n alkamia
ja Kaarle K:n täydentämiä ja toimittamia ovat:
„Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus"
(18941, „Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet"
(18971 ja ..Kantelettaren tutkimuksia" I-II
(1900-02). K.n muista tutkimuksista
mainittakoon: ,,Tutkimuksia suomalaisten kansansatujen
alalta. I. Eläinsadut. 1." (1887», „Die
geogra-phische verbreitung der estnisehen lieder" (1892),
..Wo und wann entstanden die finnischen
zau-berlieder?" (1901-03). „Zur Kalevalafrage" (1901),
,.Die freierei der himmelslichter" (1904).
..Lem-minkäinens tod < Christi >Ba!ders tod" (1905),
..Lappische beiträge zur germanischen mytholo-

Kaarle Kruhn.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0856.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free