- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1625-1626

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krohn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1025

Krohn—Krokotiili

1620

pe" (1006), ..Der gefangene unhohl" (1007),
..Suomalaisesta kansanrunoudentutkimuksen
metodista" (1909) seka suurisuuntainen, vv. 1903-10
ilmestynyt ..Kalevalan runojen historia" I-VI1
(Sampo. Ilmarinen. Väinämöinen. Lemminkäinen.
Kullervo. Sampsa Pellervoinen. Yleiskatsaus.
K:n tutkimusten tuloksista ks. Kale v a 1 a).
Sitäpaitsi K. on julkaissut tieteellisiä
kansansatulai-toksia (,,Suomalaisia kansansatuja": 1.
,,Eläinsatuja". 18861. sekä Kalevalan esitöitä
valaisevia julkaisuja (..Kalevalan esityöt": 1. K. v.
Beckerin ,,Väinämöisestä", E. Lönnrotin
..Väitöskirjan aineksia. Lemminkäinen. Väinämöinen.
Naimakansan virsiä". 1891. ja 2. E. Lönnrotin
..Runokokous Väinämöisestä", sam. v.). K. on myös
(yhdessä E. N. Setälän kanssa perustamansa)
aikakauskirjan „Finnisch-ugrische
Forsehun-gen"in toimittajia. — K:n herättävän
yliopistollisen toiminnan vaikutuksesta on syntynyt
kokonainen ..koulukunta" nuorempia kansanrunouden
tutkijoita. Hänen aloitteestaan on myös, hajalla
olevien tutkimusainesten saannin helpottamiseksi,
1907 perustettu kansainvälinen
kansanrunouden-tutkijain liitto ,,Folklore Fellows" (jonka
julkaisujen toimittajia). — K. on esiintynyt
runoilijanakin, julkaisten yksityisiä runoelmia sekä
pro-motsionikantaatin 1891. Y. IV.

3. I 1 m a r i Henrik R e i n h o 1 d K. (s. 1867),
edellisen veli, säveltäjä, yliopp. 1885. fil. kand.
1894, fil. toht. 1900. V:sta 1900
musiikinhistorian ja -teorian dosentti Helsingin yliopistossa.
Opiskellut musiikkia Suomessa ja ulkomailla.
Ollut opettajana Helsingin lukkari- ja urkuri
koulussa, orkesterikoulussa, musiikkiopistossa,
esiintynyt kuorojen johtajana ja
musiikkiarvostelijana. Toimittanut ,,Säveletärtä" 1906.
Tampereen Aleksanterin kirkon urkuri 1894-1905.
Söörnäisten suom. seurakunnan urkuri vista
1911. Ollut koraalikomitean sihteerinä ja puheen
johtajana. Musiikkitutkimuksia: järjestänyt ja
julkaissut ,,Suomen kansan sävelmiä" oman kek
simänsä melodis-rytmillisen menetelmän pohjalla,
koonnut kansan hengellisiä sävelmiä, kirjoitta
nut näistä eteviä tieteellisiä tutkimuksia (m. m.
väitöskirjan: ..über die Art und Entstehung der
geistliehen Volksmelodien in Finland", 1S99),
julkaissut teoriatutkinmkset ..Puhdasvireisen sävel
tapailun opas" (1911) ja „Rytmioppi 1" (1911)
y. m. Sävellyksiä: lauluja, kuoro-, orkesteri-,
viulu-, piano- ja urkuteoksia, joista mainittakoon
..Juhannuskantaatti" (1909). ..Sionin sointuja"
(1912), ..Valittuja psalmeja" (1903). ..Liturgiset
sävelmät", ..Meidän lasten lauluja" (190$) sekä
oratori ..Tkiaartehet" (1912). .1. Tdd.

4. Hilja T e o d o 1 i n d a K. (s. 1874), kirjai
lija. alkuaan H a h n s s o n. Yliopp. 1898, fil. kand.
1902, julkaissut nimimerkillä Hilja II a a li t i
runokokoelmat: ..Oraita" (1895), „Tuomenterttuja"
(1899), ..Kaksi kotimaata" (1903), ..Vanhaa ja
uutta" (1908); romaanit: ..Helvi" (1900),
,,Israelin tyttäret" (1903), ..Kesätoverit" (1905),
..Kotkat" (1907), ,,Valkeneva tie" (1910) sekä joukon
kertomuksia ja suomennoksia. Edustaa
tuotannossaan kristillis-siveellisiä pyrkimyksiä ja hem
peitä tunnealoja. Useimmat Haahden romaaneista
ovat ilmestyneet myös vierailla kielillä. Naimi
sissa toht. Ilmari Krohnin kanssa. V. T.

Krohn /krön/, Pietro K o h h e (1840-1905).
tansk. taiteilija: monipuolinen, oppinut ja hie

nosti sivistynyt mies, joka m. m. toimi v. 1893
perustetun Kööpenhaminan taideteollisuusmuseon
johtajana.

Kroisos (lat. (Cra-sus), Lyydian viimeinen
kuningas, Alyatteen poika ja seuraaja,
Mermna-dien sukua, hallitsi n. 560-546 (tai 541) e. Kr.
Jatkaen edeltäjänsä tarmokasta politiikkaa K.
laski Vähän-Aasian länsirannikon kreik.
siirtola-kaupungit valtansa alaisiksi; Lyydia saavutti
mahtavuutensa huipun. K. oli läheisissä väleissä
Kreikan kanssa, ja osoitti kreik.
oraakkeli-pyhäkköjä ja temppeleitä kohtaan mitä
loista-vinta auliutta. Kun Kyros oli kukistanut Meedian
kuninkaan Astyageen. K:n langon, ja
kohottanut persialaiset meedialaisten entiseen
mahtiasemaan, teki K. häntä vastaan Babylonian
kuninkaan Nabunaidin ja Egyptin kuninkaan
Aina-siin kanssa liiton, johon myös spartalaiset
yhtyivät. ja hyökkäsi Halys-joen yli persialaisia
vastaan. Kyros pakotti hänet peräytymään ja
sai lähellä Sardesta ratkaisevan voiton. Sardes,
Lyydian pääkaupunki valloitettiin, ja K. joutui
sotavangiksi. Erään tarinan mukaan hän oli,
nähdessään että kaikki oli kadotettu, noussut
perheineen polttoroviolle, lopettaaksensa siten
elämänsä, mutta pelastunut ihmeen kautta;
toisen kertomuksen mukaan Kvros oli määrännyt
hänet poltettavaksi, mutta armahtanut hänet,
kun sai kuulla Solonin K:lle muinoin lausumat
varoitussanat (..ei ole ketään kehuttava
onnelliseksi, ennenkuin hänen elämänsä on päättynyt").
— Sittemmin K. eli Kyroksen hovissa tämän
ystävänä ja neuvonantajana; hänen kerrotaan
olleen elossa vielä Kambyseen aikana. —
Kreikkalaisten keskuudessa K:n rikkaus tiili
sananparreksi. Hänen kohtalonsa antoivat heille
aiheen novellintapaisiin taruihin; niitä on m. m.
kertomus hänen keskustelustaan Solonin kanssa.

O. E. T.

Krokaani (ransk. croquante < croqucr -
murskata hampaillaan), iso, monivärinen
sokerileivos-laite.

Kroketti (engl. ja ransk. croquet). 1.
Pallopeli. jota jo muinaiset kelttiläiset harjoittivat
ja joka kautta vuosisatojen 011 ollut
suosituim-sia seurapelejä. Puisilla nuijilla osanottajat
(luvultaan 2-8) lyövät puisia palloja kentälle
pystytettyjen, rautalangasta taivutettujen
porttien läpi (porttien lukumäärä vaihtelee 6-10).
Voittaja ou se. joka ensiksi on läpäissyt kaikki
portit. Osanottajat toimivat joko aivan
itsenäisesti tahi puolueihin jakautuneina.

2. Keittot., kuorukka.

Kroki ks. Croquis.

Krokodiili ks. Krokotiili.

Krokoiitti I. punainen 1 y i j y m a 1 m i,
hyasiutinpunainen. pitkähköinä monokliinisina
kiteinä esiintyvä harvinainen kivennäinen,
kokoomukseltaan lvijykromaatti, PbCrO,. Sen
kovuus on 2,5, ominaispaino 6. Tavataan
malmi-juonissa Berezovskissa, Mursinskissa. Niznij
Ta-gilskissa, Luzonissa ja (Unkarissa) Rézbåuvassa.

p’. E.

Krokotiili (Crocodilus nilotieus) on n. 6 m
pitkä, tummanvihreänruskea, mustapilkkuinen,
alta likaisenkeltainen. Tämä ja moni sen
läheinen sukulainen eliiä Afrikan joissa ja järvissä,
muutamat Aasian eteläosissa. K. ahdistelee
kaikkia eläimiä, mitkä se voittaa, hyökkää vedessä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0857.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free