- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1627-1628

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krohn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1H27

Krokotiilieläimet— Kromaattinen

Nutin krokotiili.

ihmisenkin kimppuun. On viisas ja varovainen;
elää hyvin vanhaksi. Naaras munii n. 60 munaa.

p. n.

Krokotiilieläimet (Crocodilia), kahdella
raaja-parilla ja pitkällä, sivulta litistyneellä pyrstöllä
varustettuja, vedessä eläviä suuria matelijoita.
Ruumis on paikoitellen luulevyjen suojaama, ihoa
peittävät vahvat sarveiskilvet. Korva-aukkoja
suojaavat iholiuskat, sierainaukkoja paksut
reuna-poimut. Leuat venyneet pitkäksi kuonoksi,
hampaat terävät ja lukuisat, hammaskuoppiin
painuneina. Kloaakkiaukko pitkittäinen; sen
etuosassa pariton paritteluelin. Kallo erittäin
lujarakenteinen, nelisluu (quadratum)
liikkumaton. Koaaniaukot ovat kaukana kallon
takaosassa, lähellä niskareikää. K:llä on verenkierto
täydellisempi kuin muilla matelijoilla, sillä
sydämen kammioiden välissä on vain pieni aukko.
—- K. liikkuvat pyrstönsä avulla nopeasti
vedessä, nousevat maalle auringonpaisteesta
nauttimaan ja laskemaan kovakuoriset munansa
hiekkaan hautoutumaau, liikkuvat maalla kömpelösti
ja pakenevat ahdistettuina aina veteen. Syövät
kaloja ja lämminverisiä eläimiä. — Nykyään
elävistä n. 25:stä lajista ovat alligaattori 1.
kaimaani (Alligator missisippensis), g
a-viaali (Gavialis gangeticus) ja krokotiili
(Crocodilus niloticus) huomattavimmat. P. li.

Krokotiilinkyyneleet, teeskennelty itku,
teeskennelty suru. Sana johtuu kansanuskosta, jonka
mukaan krokotiili matkii lapsenitkua
houkutellakseen ihmisiä luokseen.

Krokotiilinnahka, sellaisten nahkalajien
kauppanimi, joiden martiopuoli on kuvioitu
krokotiilinnahkaa muistuttavaksi. Tavallisesti
ovat krokotiilinnahkaiset laukut ja kukkarot
tehdyt lampaannahasta, matkakirstut y. m.
suuremmat esineet taas naudanvuodasta. Luonnollisella
k:lla ei ole mitään käytännöllistä merkitystä.

U. L. L.

Krokotiilin vartija.

Krokotiilinvartija (Cursoriua ægyptius) ou
pieni pohj.-afr. kahlaaja. Päälaki, posket ja
selkä ovat mustat, samoin rintasepel ja leveä
poikkijuova siiven käsisulilla. Muuten
valkean-ja harmaankirjava, erittäin kaunis lintu.
Vanhat egyptiläiset pitivät tätäkin lintua pyhänä,
heidän kirjoituksessaan sen kuva merkitsee
«-kirjainta. Nimensä k. on saanut siitä, että se
| poimii krokotiilista kaikenlaisia syöpäläisiä,
esim. hyönteisiä ja juotikkaita. Lisäksi se
kimakoilla huudoilla varoittaa hietikolla
nukkuvia krokotiileja lähestyvästä vaarasta.
Omituista on, että k. ei itse haudo muniaan, vaan
jättää tämän tehtävän auringolle. Pesä on
kosteassa hietikossa, auringonpaisteisella paikalla.

E. MV. S.

Kroksnäs [Icrüksnés] (1. S t o r-K r o k s n ä s,
myöskin Ivrogsnäs), siiterirustitila Porvoon
saaristossa, n. 8 km kaupungista, rajoittuu
Hai-konselkään ja Kroksundiu salmeen, 0.»«
manttaalia, pinta-ala n. 150 ha. — Venäläiset polttivat
kartanon 1708, jolloin sen omisti ratsumestari
v. Köhlerin perikunta; kapteeni A. v. Köhler
möi K:n 1768 rehtori Kraftmannille, hän taas
1770 tohtori J. Borgströmille. hänen poikansa
rovasti Johan B. möi sen tuomiorovasti Daniel
Lindhille; viimeksimainitun suku on sittemmin
pitänyt kartanoa hallussaan; nykyisin omistavat
kartanon arkkitehti A. Wendell ja hänen
vaimonsa (o. s. Lindh). — Ympäristö on erittäin
luonnonihanaa seutua. J. L. Runeberg vietti K:ssä
kesiään 1838-68. h. 11-nen.

Krokydoliitti, asbestimaisen kuituinen,
sininen, amfibolin sukuinen kivennäinen,
kokoomukseltaan natriumferrisilikaatti, NajFe^SijO,..
Tavattu Kap-maassa ja Norjassa. P. E.

Krolevets, piirikunnankaupunki
Vähä-Venäjällä, Tsernigovin kuvernementissa, rautatien
varrella; 10.384 as. (1897). Naiskymnaasi,
sairaala. Maalaistuotteitten kauppaa, jonkunverran
teollisuutta. (E. E. K.)

Kromaatit, kromihapon suolat.

Kromaattinen („väritetty"; kreik. khröma=
väri), mus. 1. K:t sävelet johtuvat sävellajien
runkosävelistä korottamalla tahi alentamalla
niitä puoli sävelaskelta. Tavallisimmin ne ovat
johtosävelenä sille runkosävelelle, jota kohti
korotus tahi alennus on tapahtunut.
Nuottikirjoituksessa ne merkitään siten, että
runko-säveltä vastaava nuotti tilapäisesti varustetaan
korotus- tahi alennusmerkillä. — 2. K.
asteikko sisältää, paitsi sävelalan 7 runkosäveltä,
vielä lisäksi 5 säveltä, joiden kautta diatonisen
asteikon kokoaskelet jakautuvat puoliaskeliksi
ja siten asteikko kokonaisuudessaan liikkuu
pelkissä puoliaskelissa, esim.

knkoaskel kuk. k. k. _k.__

e cis d dis e f fis g gis a ais h (c),

tahi (alaspäin):

kk. k k. _ k._

c h b a as g ges f e es d des (c).

- 3. K:t merkit, korotus- ja alenuusmerkit,
milloin niitä tilapäisesti käytetään (vrt.
Sävellajit). —-4. K. sävelkulussa tavataan
dia-toniseen asteikkoon kuuluvien sävelten ohella
myös k. säveliä. Etenkin tarkoitetaan k. s:lla
melodista liikettä vähintään 3:ssa peräkkäisessä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0858.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free