- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1631-1632

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kromaattinen aberratsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1631

Kromikelta—Kronecker

1632

vemiHinen. esiintyy oktaedrisina kiteinii tai
rakeisina massoina serpentiinissä ja muissa
magne-siumrikkaissa liuskeissa. On kokoomukseltaan
ferrokroniiitti. FeCr,04. ja isoniorfinen
magnetiitin sekä spinellin kanssa. K. on yleisin
krominpitoinen kivennäinen, ja siitä tehdään
kromi \ iiriaineet sekä muut kromivalmisteet. Sitä
tavataan serpentiiniin muodostuneina juonina ja
pesäkkeinä Kraubatissa Steiermarkissa.
Eibentha-lissa Baanaatissa, Tromsassa ja Rohammerissa
Norjassa. Wooded Peakissa Uudessa-Seelannissa
y. m. Suomen serpentiinikivissä se on
pieninä-oktaedreina yleiseen levinnyt, ja niinikään se
on vuolukivessä säännöllinen aines. P. E.

Kromikelta ks. K r o m i.

Kromikypsytys. nahan kypsyttäminen
kromi-yhdistyksillä. Y k s i k y 1 p y i s e s s ä k y p s
y-tys menetelmässä käytetään kypsyttimenä
soodalla emäksiseksi tehtyä kromialunaa tai
jotain muuta kromisuolaa. K a k s i k y 1 p y m e n
e-t e 1 m ä s s ä liotetaan karvottuja ja puhdistettuja
vuotia, nahaksia. ensin kromaattiliuoksessa ja
sitten uatriumsulfaatista ja suolahaposta
valmistetussa liuoksessa, joka pelkistää uahaksiin
imeytyneen kromaatin kypsytvskykyiseksi
kromi-suolaksi. Krominahka on lujempaa ja sekä vettä
että korkeampaa lämpötilaa vastaan
kestävämpää kuin parkittu nahka. Se soveltuu siitä syystä
paremmin kuin parkittu nahka päällisnahaksi,
joksi sitä onkin jo ruvettu yleisesti käyttämään.

’ J. V-i.

Kromiliima, k r o m i h y y t e 1 ö.
kaliumdi-kromaatin ja liiman seos; tulee
liukenemattomaksi valon vaikuttaessa ja käytetään
valonaran kalvon valmistamiseen
valokuvauskopio-paperiin. S. V. //.

Kromimusta, sinipuusta ja
kaliumdikromaa-tista suorastaan kankaille valmistettu väri.

Kromioksidi ks. Kromi.

Kromioranssi ks. Kromi.

Kromiparkitus ks. Kromikypsytys.

Kromipuna ks. Kromi.

Kromirautakivi ks. Kromiitti.

Kromiryhmä, alkuaineryhmä, johon kuuluu
kromi, molybdeeni, wolframi ja uraani.

Kromisuola nimellä tarkoitetaan tavallisesti
kaliumdikromaattia (ks. Kromi).

Kromitrioksidi ks. K r o m i.

Kromivihreä, erilaisten maalivärien nimitys.
Sellaisia ovat kromioksidi ja sen hydraatti. sekä
kromikellan ja berliinin-siuisen seos.
Viimemainittu aine. jota myös nimitetään vihreäksi
sinope-riksi. saadaan saostamalla lyijy- ja
rauta-ase-taattiliuoksia kaliumdikromaatti- ja
verilipeä-suolaliuosten seoksella.

Kromofototypia (kreik. khröma = väri, ja
fototypia), fotomekaanisin keinoin
painettujen värikuvien vanhentunut nimitys.

Kromogeenit (kreik. kliröma = väri, ja genei’v
= syntyä), väriainetta synnyttävät yhdistykset,
jotka itse ovat värittömiä, ks. Väriaineet.

Kromoliitti (kreik. khröma = väri, ja lithos =
kivi), kova. Iasittamaton kivitavara, jonka
ko-ristesyvennykset on täytetty eri värisellä aineella.

Kromolitografia (kreik. khröma = väri, ja
litografia), värillinen kivipainokuva. ks.
V ä r i p a i n o.

Kromoplasti ks. Lehtivihreä ja
Väri-hiukkaset.

Kromopsia (kreik. khröma = väri. ja opsia
-näkö), yhteisnimitys niille näkökoneiston tiloille,
joitten vaikutuksesta esineitten väri näyttää
muuttuneelta tai näkyy niitten ympärillä
värillisiä renkaita tai esiintyy näköpiirissä
väritettyjä harhakuvia (hallusinatsioneja). Tämä ilmiö
syntyy joko valon fysikaalisesti muuttuessa
kulkiessaan silmän läpi tai subjektiivisesti
näkökeskuksien sairaloisesti toimiessa. E. Th-n.

Kromosfääri ks. A u r i n k o.

Kromosomi ks. Solu.

Kromotypia (kreik. khröma = väri. ja †ypos =
jäljennös). moniväristen kuvien painaminen
painokoneessa.

Kromotypografia (kreik. khröma = väri, ja
typografia), J. I. Desjardins’in keksimä
menetelmä valmistaa värillisiä etsauksia.

Kronberg [krünbärj], Johan Julius
Ferdinand (s. 1850), ruots. taidemaalari.
Opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja sai vaiku
tusta varsinkin J. Höckertin taiteesta. Tuskin
20 vuotta täyttäneenä hänelle annettiin jo suuri
kultamitali taulusta ..Kustaa Vaasa vastaanottaa
raamatunkäännöksen". V. 1873, jolloin hän oli
maalannut eloisasti sommitellun
..Markkinakoh-tauksen 1500-luvulta" (päähenkilöinä Eerik XIV
ja Kaarina Maununtytär), hän valtion
stipendillä lähti ulkomaille. Munchenissä K. loi 1875
ensimäisen merkkiteoksensa ..Metsänneito ja
fauneja" (Tukholman Kansallismuseossa), joka
loistavalla värityksellään ja tekotapansa rohkeudella
voitti kaikki Ruotsin tämänaikuiset maalaukset.
Tutkittuaan sitten Venetsiassa vanhoja
mestareita. joista K. on tehnyt erinomaisia
jäljennöksiä, hän jälleen Miinehenissä maalasi
värikylläiseen ja elämäniloa uhkuvaan tapaansa
viehättävän allegorian ..Kevät". Lukuunottamatta
erästä matkaa Egyptiin ja Tunisiin K. asui
1877-89 pääasiallisesti Roomassa. Täällä hänen
maalauksensa saavat levollisemman ja
suuripiir-teisemmän luonteen, mikä etenkin ilmenee
taulussa ..David ja Saul" (1885. Tukholman
Kan-sallismus.), joka henkilökuvauksena on hänen
parhaimpiaau ja osoittaa hänen suurta
oppineisuuttaan kulttuurihistoriallisella alalla. K:n
mielikuvitusrikkaassa ja hienostuneessa taiteessa
on koristeellinen leima, joka varsinkin on tullut
näkyviin hänen kotimaahan palattuaan
suorittamissaan isoissa kattomaalauksissa, joilla hän
Tukholmassa on m. m. koristanut kunink.
linnan pääportaita (Oskar II:n tilauksesta 1890-94),
Hallwylin palatsia ja Aadolf Fredrikin kirkon
kupolia. K. on Ruotsissa ensimäisiä, jotka
nykypäivinä ovat harrastaneet rakennus- ja
maalaustaiteen saattamista keskinäiseen
vuorovaikutukseen, ja hän on osoittanut monipuolisia
lahjojaan muotokuvamaalauksenkin alalla.

E. R-r.

Kronborg [krünborj], linna Juutinrauman

rannalla Tanskassa Helsingorin luona. On
nelikulmainen. renesanssi-tyylinen rakennusryhmä,
sivusta 80 m pitkä; sen rakensi Fredrik II
1574 83. Käytetään nyk. osaksi kasarmina.

Kronecker, Leopold (1823-91), saks.
matemaatikko. saatuaan filos. tohtorin arvon
Berliinissä 1845 eli yksityisenä tiedemiehenä. V. 1HG1
K. rupesi ..yksityisesti" luennoimaan
matematiikkaa Berliinissä. Edellisenä vuonna hän oli valittu
sikäläisen tiedeakatemian jäseneksi. V. 1883 hä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0860.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free