Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kroonillinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1637
Kroonillinen- Krueger
163S
lan kapinaa kukistamiseen 18C3 ja Turkin
sotaan 1877 osaa ottanut kenraalimajuri Karl
Edvard K. (1823-87). Erikseen on mainittava:
Johan K. (1713-78), kirjailija, Ilollolan
kirkkoherran Pentti K:n poika, tuli ylioppilaaksi
Turussa 1730, Upsalassa 1733 ja jälkimäisessä
paikassa maisteriksi 1737 sekä dosentiksi. Julkaisi
1746 Turussa väitöskirjan ,,Theses philosophicæ".
K. kirjoitti erään noita siihen aikaan, Swiftin
v. m. esimerkin mukaan, suosittuja
mielikuvituksen luomia matkakertomuksia, joka 1741 ilmestyi
Tukholmassa nimellä „Tankar om jordens
skapnad eller Fonton Freemassons äfventyr" ja kuvaa
ilmalaivalla tehtyä matkaa kuuhun. Kirja
osoittaa lukeneisuutta, mutta on ilman
omaperäisyyttä. K. sai hovisihteerin arvon ja kuoli
Tukholmassa. [Eichhorn, ,,Svenska studier" I, s. 199).]
K. G.
Kroonillinen (kreik. khronos = aika),
pitkäaikainen, vähitellen kehittyvä, pysyväinen.
Kroonilliseksi sanotaan tautia, joka alunpitäen on
hiipivää laatua tai joka kadotettuaan äkillisen
luonteensa on muuttunut pitkälliseksi,
kuukausia ja vuosikausia kestäväksi (vrt.
Akuutti-n e n). E. Th-n.
Krooseri (amer. suom., < engl. grocery),
maustetavarakauppa, sekatavarakauppa.
Kroseiini, rikinpitoinen tervaväriaine;
käytetään villan värjäykseen. — K.-s a r 1 a k k i a
käytetään villan, silkin ja puuvillan värjäykseen.
S. V. H.
Krosiini, eräissä kiinalaisissa hernelajeissa
tavattava punainen, amorfinen, veteen ja
alkoholiin liukeneva aine, josta laimeiden happojen
vaikutuksesta saadaan sokeria ja punaista k r
o-s e t i i n i a, joka tinasuolojen ja ammoniakin
kanssa värjää kankaan keltaiseksi. S. V. II.
Krossi ks. G rossi.
Kioton f-tönj (lat. Croto t. Croton), muin.
kreik. merikaupunki Etelä-Italian Bruttiumissa,
alkuaan akhaialaisten n. 700 e. Kr. perustama
siirtola. K. oli kuuluisa kukoistavasta
kaupastaan ja hyvistä laeistaan sekä korkeasta
sivistyksestään ynnä taitavista lääkäreistään: siellä
eli ja vaikutti kauan Pythagoras, jonka
perustama ylimysmielinen koulukunta noin vuosisadan
ajan K:ssa piti valtion johtoa. K:sta oli m. m.
kotoisin kuuluisa atleetti Milon. Sen asukkaat
kärsivät lokrilaisia vastaan sotiessaan tappion
Sagras-joen luona, mutta hävittivät Sybariin
kaupungin (510 e. Kr.). Myöhemmissä sodissa
brut-tiumilaisia, Syrakusan itsevaltiaita, Pyrrhosta ja
roomalaisia vastaan K. heikkenemistään heikkeni,
joutuen toisinaan vihollisten valtaan. Toisen
puunilaissodan aikana K. oli karthagolaisten
hallussa ja oli Hannibalilla tärkeänä
sotaliikkeit-ten tukikohtana. K:n jälleen jouduttua
roomalaisille sijoitettiin sinne siirtokunta (194 e. Kr.),
mutta entistä kukoistustaan ei kaupunki enää
saavuttanut. K:n paikalla on nyk. vähäinen
Cotroneu kaupunki. E. R-n.
Krotonkloraali ks. B u t y 1 i k 1 o r a a 1 i.
Krotonöljy, Croton Tiglium nimisen
tyräkkikasvin siemenistä saatu ruskea, pahanhajuinen
öljy, jota käytetään ulostuttavana lääkkeenä
(ks. Croton).
Krouvari (ruots. krögare), kapakan, krouvin,
omistaja, kapakoitsija.
Kru, useaan heimoon jakautunut, sukuperältään
tuntematon neekerikansa Länsi-Afrikassa,
Norsunluu- ja Pippuri rannalla Kap Palmas-niemen
kummallakin puolen. K.-neekerit ovat
voimakasrakenteisia, ihonväri musta, parrankasvu
parempi kuin muilla neekereillä. Laivamiehinä,
: lämmittäjinä ja työmiehinä kauppa-faktorioissa
on heillä ollut huomattava merkitys
Länsi-Afrikan siirtomaakehityksessä. Suuren hyötynsä
vuoksi he ovat säästvneet orjametsästyksiltä.
E. E. K.
Krueger /kryg-J, Karl Nikolaus
Adal-bert (1832-96), saks. tähtitieteilijä, jonka
tieteelliset ansiot ovat suomalaisille
mieltäkiinnit-tiiviii erityisistä syistä, hän kun vietti 14 vuotta
Suomessa Helsingin yliopiston professorina ja
observatorin johtajana. K. syntyi 3 p. jouluk.
1832 Marienburgissa Liinsi-Preussissa, opiskeli
1851-53 Berliinin yliopistossa ja siirtyi 1853
Bonniin, missä tuli Argelanderin toiseksi apulaiseksi
tämän aloittamassa suurenmoisessa pohjoisen
tai-vaanpallopuoliskon tähtien luetteloimistyössä.
Tämä luettelo, tavallisesti tunnettu nimellä
„P>on-ner Durehmusterung", valmistui 7 v:ssa,
1852-59; se sisältää 324,198 tähteä, s. o. kaikki 9:nnen
suuruusluokan ja suuren osan 10:nnen
suuruusluokan tähdistä ja perustuu yli miljoonaan
havaintoon. jotka suureksi osaksi ovat K:n ja
hänen työtoverinsa E. Schönfeldin tekemiä. Tämiin
työn ohessa K. myöskin havaitsi kiertotähtiii,
pyrstötähtiä, vaihtelevia tähtiä y. m., väitteli
tohtoriksi 1854, mittasi tahtipa rallaksej a ja
suoritti ratalaskuja. Bonnissa K. oli v:een 1802 asti,
jolloin hän haki ja nimitettiin Helsingin
yliopistoon tähtitieteen professoriksi Woldstedtin
jälkeen. K:n tieteelliset ansiot maassamme ovat
erittäin suuret. Aluksi hän asetti observatorin
koneiston uuteen kuntoon, jonka jälkeen hän
jatkoi tarkkoja tutkimuksiaan tähtiparallakseista,
tähtiryhmistä y. m. Tiedeseuran jäsenenä hän
toimi suurella innolla, kuului meteorologiseen
valiokuntaan, otti osaa meteorologisen aineiston
julkaisemiseen, julkaisi itse Helsingin
havaintoihin perustuvia lämpömäärän keskiarvotauluja.
Toimi myöskin matematiikan professorina
1870-72. Toimitti yhdessä Järnefeltin ja Pussin kanssa
telegrafisia longitudimääräyksiä Pulkovan,
Helsingin. Turun. Loviisan ja Viipurin välillä.
Todisteina K:n tarkkuudesta ja kätevyydestä ovat myös
useat koneistotekniikkaan kuuluvat julkaisut ja
samaan alaan laskettavat keksinnöt. Helsingissä
K. aloitti erinomaisella huolellisuudella ja
uutteruudella tekemänsä zoonihavainnot, joitten
päämääränä oli määrätyn vyöhykkeen (zoonin)
tähtien tarkka paikanmääräys. Työ oli
,.Astronomiselle Gesellschaft"in aloitteesta syntynyt
monen observatorin yhteistyö, ja K. suoritti
ensimäi-senä loppuun osansa, joka oli useimpien
osanottajien tehtäviä suurempi. Tuloksena on Helsingin
yliopiston kustannuksella ilmestynyt suuri
luettelo, joka sisältää 15,000 tähden tarkat asemat.
Tämä työ ei ollut vielä päättynyt, kun K. 1876
muutti Hansenin jälkeen observatorin johtajaksi
Gothaan, missä hän jatkoi zoonihavaintojaan ja
muita tieteellisiä tehtäviään. V. 1880 hän
kutsuttiin Kielin yliopistoon tähtitieteen
professoriksi ja observatorin johtajaksi. Näitten
toimiensa ohessa K. Kielissä ollessaan ansiokkaasti
julkaisi aikakauskirjaa ,.Astronomiselle
Nachrichten". K. kuoli Kielissä 21 p. huhtik. 1S96.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
