- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1657-1658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kružka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1657

Kruzka—Kriiger

1G58

sanotaan kuningas Kristoferin seurassa tulleen
Ruotsiin. Oltuaan jonkun aikaa Uplannin
lipul-lisen ratsumestarina K. 1583 nimitettiin
Viipurin linnanpäälliköksi, jossa toimessa ollessaan
hän Täyssinän rauhanteon jälkeen kävi uutta
rajaa Suomen ja Venäjän välillä sekä 1597
suoritti Käkisalmen linnan takaisin luovuttamisen
Venäjälle. Ruotsin sisällisissä taisteluissa hän
ylipäänsä piti kuningas SigismUndin puolta,
vaikka ei ollut Flemingin ehdottomia ihailijoita.
Kaarle herttuan ensimäisen voiton jälkeen 1597
K. uudisti uskollisuusvalansa Sigismundille, mutta
koska hän ankarasti moitti sigismundilaisten
harjoittamaa sortovaltaa maassa, joutui hän
kuninkaan epäluuloon ja erotettiin vielä sam. v.
linnanpäiillikkyydestään. Kaarle herttuan
toistamiseen käydessä Suomessa 1599 K. näkyy tehneen
sovinnon hänen kanssaan ja saavutti pian hänen
erinomaisen suosionsa. V. 1602 hän nimitettiin
valta neuvokseksi ja sai toimekseen Yrjö Boijen
ja Suomen piispan ohessa — valtiopäiviä kun
suurten kustannusten tähden ei silloin voitu
ko-koonkutsua — neuvotella maan asioista voutien
ja nimismiesten kanssa. Tunnettuna eteväksi
lakimieheksi K. asetettiin myöskin
lakikomissio-nin jäseneksi 1602. Kuoli 1606 ja haudattiin
Vanajan kirkkoon, jossa hänen hautakivensä vielä
nähdään. J. R.

2. J e s p e r M a 11 n p o i k a K. (n. 1576-1622),
sotapäällikkö ja virkamies, edellisen poika. Oli
ensin ratsumestarina ja kunnostautui suuresti
Kaarle IX :n aikuisessa Liivin sodassa. Tuli 1609
valtaneuvokseksi sekä 1611 ylipäälliköksi sodassa
Tanskaa vastaan, jolloin saavutti voiton
Gullber-gin luona ja julmasti havitteli vihollisten maassa
(„polttovaino"), mutta ei voinut estää Elfsborgia
joutumasta tanskalaisten haltuun. Suurimman
ansion hän saavutti kuiteukin. kun hän 1615
tultuaan valtiovarainhoitajaksi erinomaisella
huolella ja tarkkuudella hoiti niitä varoja, joita
Ruotsissa ja Suomessa oli koottu mainitun linnan
takaisin lunastamiseksi. Tässä virassa ollessaan
hän myöskin 161S toimitti tarkastuksen Suomen
aatelin tiloista ja läänityksistä, tehden niistä
täydellisen luettelon, joka sittemmin on ollut
päälähteenä kaikille maamme kameraalisia oloja
koskeville asioille ja sellaisena m. m. tuli
käytäntöön suurta reduktsionia toimitettaessa. V. 1860
se, ..Adelen, samt Adelens bodhe Gamble och Nye
Frelsis landbönder uthi Findland, Anno 1618", W.
G. Laguksen toimesta julkaistiin painosta,
varustettuna selityksillä ja elämäkerrallisilla
lisäyksillä. V. 1615 K. korotettiin myöskin
sotamarsalkaksi ja kutsuttiin Puolan sodan aikana 1621
Riian ensimäiseksi ruotsalaiseksi kuvernööriksi,
mutta palasi pian kivulloisuuden takia Suomeen
ja kuoli Lempisaaren kartanossa 1622. K. oli
aikanaan Ruotsin etevimpiä ja vaikuttavimpia
miehiä, joka nautti kuninkaittensa erinomaista
luottamusta ja miltei rajattomalla vallalla sai
toimia eri virka-aloillaan. J. W. R.

Kruzka (ven.), ven. tilavuusmitta nesteiden
mittaamiseksi. 1 k. = I/100 botjkaa. = ’/,0 ved.roa =
l,ij litraa.

Kriidener [-y-], Barbara Julian e von
(1764-1824), vapaaherratar, uskonnollinen
intoilija. kotoisin Kuurinmaalta. Vietettyään
monivaiheista ja liikkuvaa elämää K. 1804 sai
voimakkaan uskonnollisen herätyksen. Hänen us-

konnollisuutensa muuttui pian, varsinkin
sittenkuin hän oli tutustunut Swedeuborgin oppeihin,
yhä mystillisemmäksi ja haaveellisemmaksi. üän
matkusteli Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä
saarnaten, perustaen uskonnollisia yhdistyksiä ja
harjoittaen suurenmoista hyväntekeväisyyttä
erityisesti Sveitsissä nälkävuosina 1816 ja 1817.
Tutustuttuaan Venäjän keisariin Aleksanteri
I:een K. saavutti, tosin vain vähäksi aikaa,
jonkinlaisen vaikutusvallan tämän herkkään
mieleen. Tänä aikana Aleksanterissa syntyi ajatus
,,pyhän allianssin" perustamisesta. [Turquan, „La
baronne de K.", Mülilenbeck, „Étude sur les
origi-nes de la Sainte-Alliance".]

Kriiger [kry-j, Franz (1797-1857), saks.
taidemaalari; kehittyi taiteilijaksi enimmäkseen
ominpäin, toimi Berliinissä akatemian
professorina ja hovimaalaajana ja kävi usein Pietarissa
suorittamassa Venäjän hovin tekemiä
muotokuvatilauksia. K. on taiteili jaluonteeltaan aito
preussilainen, kuuluu „Biedermeier"-suunnan
mestareihin ja on Chodowieckin seuraaja ja Menzelin
edeltäjä. Mitä suurimmalla tunnollisuudella ja
miltei valokuvamaisella tarkkuudella hän
maalasi varsinkin sivistyshistoriallisesti huomattavia
muoto- ja paraatikuvia. sota- ja
metsästvskoh-tauksia sekä hevosia (viimemainittujen kuviensa
vuoksi hän sai liikenimen ..hevos-Krüger").
Arvokkaina pidetään K:n muotokuvallisia kynä-,
liitu- ja vesiväriluonnoksia, joista osa on
julkaistu valopainoksina (1883). Elämäkertoja kirj.
G. Colin (1909) ja M. Osborn (1910). E. R-r. ’
Krüger
y-J, Friedrich Joachim
Christian (s. 1864), saks. tähtitieteilijä. K:n
1893 toimittama värillisten tähtien luettelo [-sisältää yli 2,000 keltaisenpunaista ja punaista
tähteä, joitten joukossa ovat useimmat siihen aikaan
tunnetut vaihtelevat pitkäperiodiset tähdet. K. on
1893 perustamassaan yksityisobservatorissa
Al-tenburgissa tehnyt paljon tärkeitä havaintoja,
etenkin värillisten tähtien spektreistä. II. R.

Krüger f-y-], Hans Andreasen (1816-81),
slesvigiläinen isänmaanystävä, tilanhaltija. K.
herätti ensi kerran yleistä huomiota, kun hän
Holsteinin ja Slesvigin säätyedustajain
kokouksessa Rendsborgissa maalisk. 1848 pani
vastalauseen sitä vastaan, että muodostettaisiin
erikoinen Saksaan liittyvä Slesvig-Holstein,
huomauttaen että tanskankielinen ja -mielinen
Slesvig ei halunnut eroa Tanskasta, vaan päinvastoin
lähempää yhdistymistä Tanskaan. Vv. 1848-50
sodassa K. teki Tanskan armeialle suuria palveluksia
järjestämällä tiedustelutoiminnan: tuli 1851
Flens-borgin notabelikokouksen jäseneksi ja oli 1853-63
slesvigiläisenä säätyedusta jana; valittiin 1856
valtakunnanneuvostoon, missä 1862 esitti Tanskalle
ja Slesvigille yhteisen valtiosäännön luonnoksen,
jota ei kuitenkaan hyväksytty. Sittenkuin
Slesvig oli yhdistetty Preussiin, edusti K. v:sta
1867 Pohjois-Slesvigin tanskalaisia ensin
Pohjois-Saksan liiton ja sitten Saksan valtakunnan
valtiopäivillä, huomauttaen aina sopivassa
tilaisuudessa Slesvigin tanskalaisten omituisesta
asemasta; hänet valittiin myöskin Preussin
maa-päiville, mutta ei saanut siellä istunto-oikeutta,
koska ei suostunut vannomaan säädettyä valaa.
Ranskan ja Saksan välisen 1870-71 sodan aikana
K. vietiin neljäksi kuukaudeksi erääseen
Itä-Preussin linnaan. J. F.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0873.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free