- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1663-1664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kryohydraatti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1663

Krysam iin i happo— Kröpelin

1664

sulkee sen laajemman pään ja vastakkaiselle
puolelle on varattu aukko katsojan päätä varten,
■oka sulkee laatikon siltä puolen. Laatikon
sisus muodostaa siten umpinaisen, päivänvalolta
suojellun tilan. Katsoja näkee sentähden selvästi
fluoressenssilevylle syntyneen valoilmiön keskellä
päivääkin, huonetta pimentämättä, vrt. L u m
i-n i s e n s s i. V. S:n.

Krysamiinihappo (kreik. khryso’s = kulta),
aloehappo, typpihapolla aloesta syntyvä
keltainen katkeranmakuinen, alkoholiin liukeneva
kiteinen aine. Liukenee vaikeasti veteen: liuos
purppuranpunainen. Värjää villan ja silkin
ruskeaksi. S. V. II.

Krysaniliini (kreik. khryso’s = kulta, ja
ani-liini), f os fiini, n a h k a k e 11 a i n e n. f
i-1 a d e 1 f i a k e 1 t a i n e n. eräs nahkaväri: on
pääasiassa diamidofenvliakridiinin nitraattia.

S. V. II.

Krysarobiini (kreik. khryso’s = kulta),
brasilialaisen puulajin Andira Araroban
runko-onte-loista bentsolilla uuttamalla saatu keltainen,
kiteinen, ihoa ja limakalvoja ärsyttävä aine;
käytetään lääkkeenä etupäässä ihotaudeissa, etenkin
hilsetystaudissa (prosiasis). S. V. II.

Krysoberylli (kreik. khryso’8 = kulta, ja
bcryl-los = jalokivi), eri vivahduksin vihreä kivennäinen,
joka esiintyy graniitissa tai gneississä
rombi-sina levymäisinä kiteinä, usein kaksosina tai
kolmosina. Kokoomukseltaan k. on
beryllium-aluminaatti. BeALO,. Sen ominaispaino on
3.ts-3.s. Suuren kovuutensa (8,s) ja kauneutensa
vuoksi k., milloin se on läpinäkyvää, on arvokas
jalokivi. ..Jaloa" vaaleanvihreää k:iä saadaan
Ceylonista ja tuniman-smaragdinvihreää
(alek-sandriittia) Stretinskistii Uralista.
Suomessa epäjaloja k.-kiteitä on Helsingissä
Neitsytpolun ja Kapteeninkadun välisissä
graniittikallioissa. P. E.

Krysofaanihappo, rabarberin juurissa,
suolaheinässä y. m. esiintyvä happo. Valmistetaan
rabarberista uuttamalla alkoliolinsekaisella
kalilla ja saostamalla hiilihapolla. Syntyy
krvsa-robiinia (ks. t.) hapettaessa. Oranssinkeltainen,
kullankiiltävä, alkoholiin, eetteriin ja kiehuvnan
veteen liukeneva, sublimeeraava aine.
Alkoholi-liuos purppuranpunainen. S. V. II.

Krysoidiini (kreik. khryso’s - kulta, ja
ei-dos = näkö), eräs väriaine,
diatsoamidobentso-lin kloorivetvhapon suola (vrt. Atso vii
ri-aineet); kiteet mustia, on jauhettuna
ruskeanpunaista, liukenee veteen ja alkoholiin, värjää
villan, silkin ja puuvillan oranssinväriseksi.
Absorbeeraa spektrin kemiallisesti vaikuttavat
säteet niin täydellisesti, että sitä esim.
sellakka-vernissassa voidaan käyttää valokuvaamoissa
pimeän kamarin ikkunan päällystykseen.

S. V. n.

Krysoliitti (kreik. khryso’s = kulta, ja Ii1hos =
kivi), jalokivenä käytetyn oliviinin (ks. t.)
nimitys. Itämainen k. = krysoberylli;
saksilainen k. = topaasi.

Krysopraasi, omenanvihreä
kalsedonimuun-nos, jota saadaan Sleesiasta ja käytetään
koru-kivenä.

Krysoriini. mosaiikkikulta,
prinssin-metalli. prinssi Rupreehtin
metalli, Bristolin messinki, kaunis,
killta-kiiltoinen kuparisinkkiseos, jonka voi helposti

kullata; käytetään etupäässä koristusesineiden
valamiseen. S. V. II.

Krysostomus (kreik. Khryso’stomos =
kultasuu), Johannes (n. 345-407), kreik.
kirkkoisä. K. syntyi Antiokiassa; tullakseen,
vanhempiensa toivomuksen mukaan, lainoppineeksi
hän nautti kuuluisan pakanallisen reetorin
Liba-niuksen opetusta puhetaidossa, mutta jo aikaisiu
saivat hänessä voiton uskonnolliset harrastukset,
joihin hänen hurskas äitinsä. Anthusa, oli
laskenut siemenen. Hän vetäytyi yksinäisyyteen
antautuen askeettisiin harjoituksiin ja teologisiin
opintoihin, joissa hänen varsinainen opettajansa
oli antiokialaiseen koulukuntaan (ks. t.) kuuluva
Diodorus Tarsolainen. Näin K. tuli johdatetuksi
raittiiseen, allegorisia selityksiä vierovaan
raamatuntutkimukseen. V. 3SG K. tuli presbyt.eriksi
Antiokiaan ja saavutti pian etevän saarnaajan
maineen. Kun sitten Konstantinopolin
patriar-kanistuin tuli avonaiseksi, kutsuttiin
Krysostomus aleksandrialaisen patriarkan Theophiloksen
vehkeistä huolimatta tuohon vastuunalaiseen
asemaan (398). Theophilos, joka ei voinut
kärsimäänsä tappiota unohtaa, tavoitteli nyt
lakkaamatta K:n kukistamista. K. kävi
Konstantinopolissa pelottomasti niin hyvin maallistuneen
papiston kuin hekumoivan ylhäisön kimppuun ja
hankki itsellensä täten vaikutusvaltaisia
vihollisia. Ennen pitkää Theophilos sai aiheen
syyttää K:ta origenelaisista harhaopeista, ja kun
keisarinna Eudokia samalla oli loukkautunut
eräästä K:n naisten komeilua vastaan pitämästä
saarnasta, kutsuttiin synodi kokoon Kalkedouiiu
käsittelemään K:n asiaa, ja kun K. ei tullut
saapuville vastaamaan, erotettiin hän virasta (403)
sekä lähetettiin maanpakoon Bithyniaan.
Toimenpide herätti kuitenkin pääkaupungissa
semmoista suuttumusta, että hovi. peljäten kapinaa,
kutsui piispan takaisin. — Sovinto ei kuitenkaan
kestänyt kauan. Keisarinna, joka uudestaan oii
K:n puheista loukkautunut, kutsui kokoon
uuden synodin, joka jälleen pani piispan viralta.
Keisari tuomitsi hänet maanpakoon Armeeniaau,
ja tällä matkalla K. kuoli. — K. oli ensi sijassa
saarnaaja ja käytännöllinen kirkonmies. Hänen
puheensa osoittavat aikaan nähden harvinaista
sosiaalisten epäkohtain ymmärtämistä. K:n
saarnat ja raamatunselitykset ovat vanhan kirkon
etevimpiä kirjallisia tuotteita ja ovat
kreikkalaiskatolisessa kirkossa vieläkin arvossapidetyltä
ja paljon luetuita. K. oli peloton, eheä luonne.
fA. Neander. ..Der heilige Johannes
Chrysosto-n us und die Kirehe besonders des Orients in
des-sen Zeitalter" (1821); Bush, „Life and times of
Chrysostom" (1885).] E. K-a.

Kryssi (ruots. kryss). 1. Luoviminen
vastatuulessa. — 2. Kolmimastoisten alusten periimaston
ja siihen kuuluvien osien yhdistettyjen nimien
ensiosa. esim. krvssimasto, kryssitanko,
kryssi-takila j. n. e. F. IV. L.

Krystalli ks. Kid e.

Kryzanic, Juri ks. Krizanic. J.

Kröpelin, Hans (k. 1440), valtaneuvos.
lin-nanhaltija Turussa 1436-40, luultavasti
saksalaista sukua Preussin maakunnasta, oli jo
Margareetan aikana tullut unionin palvelukseen sekä
1421 saanut päällikkyyden Tukholman linnassa,
jonka ohessa hän seuraavana vuonna mainitaan
myöskin valtaneuvoksena. Vaikka K. olikin uiko-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0876.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free