- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1667-1668

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krøyer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

16G7

Ksanthos—Kserkses

1668

vainio, ou tullut kuuluksi pahana ja riitaisana
vaimona. Jo Sokrateen oppilas Ksenophon
sa-uoo K:u olleen luonteeltaan kovin kiivaan ja
toraisan, ja myöhemmät muinaisajan kirjailijat
kertovat räikeitä juttuja siitä, miten hän
kaikin tavoin pahasti kohteli miestänsä, joka
tyynesti k;ir.»i kaikki loukkaukset. I\:n
puolustukseksi 011 huomautettu, että hänellä lienee ollut
paljonkin ailvetta valituksiin ja
kärsimättömyyteen. koska Sokrates nähtävästi laiminlöi
perhettään eikä liene pitänyt huolta sen
toimeentulosta. [Zeller. ..Vorträge u. Abhandlungen" I
’2 pain. 1875): Th. Rein. ..Uppsatser o. tai" I
1903).] A. Gr.

Ksanthos, Vähän-Aasian Lykian tärkein joki;
tämän varrella sijainnut muinainen kaupunki,
jonka alueelta engl. Ch. Fellows 1838 ja seur. vv.
löysi muinaisjäännöksiä, jotka merkillisellä
tavalla valaisevat kreikkalaisen taiteen vaikutusta
omaperäiseen lykialaiseen kulttuuriin.
Tärkeimpiä ovat n. s. Harpyia-patsas ja
Nereidi-monu-mentti. joiden veistokuvia ja arkkitehtuuri-osia
säilytetään Lontoon British Museumissa. — Ilia
dissa K. esiintyy joskus Skamandros-joen toisena
nimenä. O. E. T.

Ksantofylli ks. Karoteenit.

Ksatria ks. Kasti.

Ksenia kreik.i. kestilahjat. ne lahjat, joila
muinaisajan kreikkalaisilla ja roomalaisilla
isännillä oli tapana antaa vierailleen kotia vietäviksi.

Ksenografia (kreik. ksetios = vieras, ja
flra-phein = kirjoittaa), muukalaisten kielten ja
kirjoitustapojen tuntemus.

Ksenokrates [-l;r a’té s] (396-314 e. Kr.), kreik.
filosofi, kotoisin Khalkedonista, oli Ateenassa
Platonin oppilaana, tuli 339 ,,akatemian"
päämieheksi ja vaikutti siinä asemassa kuolemaansa
asti. On käsitellyt tieteen eri haaroja lukuisissa
teoksissa, joista vain katkelmia on säilynyt.
Hänen oppinsa läheni pythagoralaisuutta: hän
sanoi ..ideain" olevan yhtä kuin ..luvut" ja
rakenteli mystillistä jumalaoppia. nimittäen
taivaankappaleita ja luonnossa vaikuttavia voimia
..jumaliksi" sekä olettaen kansanuskonnon
tapaan hyviä ja pahoja ..daintoneja". [R. Heinzc,
..Xenokrates. Darstellung der Lehre u. Sammlting
der Fragmente" (1892).) A. Gr.

Ksenomania (kreik. ksenos = vieras, ja mavi’a
= vimma), muukalaisuuden liiallinen ihailu.

Ksenophanes [-a’nës] i n. 570-480 e. Kr.),
kreik. ajattelija ja runoilija, syntyisin
Kolopho-nista. Kotikaupunkinsa jouduttua persialaisten
valtaan K. kuljeskeli Kreikassa ja
Etelä-Italiassa elättäen itseään runoelmia esittämällä;
asettui lopulta Eleaan Etelä-Italiaan, missä
iäkkäänä kuoli. On säilynyt katkelmia hänen
oppirunoelmistaan. joissa hän jyrkästi vastustaa
kansanomaisen jumalataruston moni jumal uutta
sekä Homeroksen ja Ifesiodoksen kertomuksii
jumalista, jotka varastelevat, irstailevat ja
pettävät; ,.jumala on yksi. eikä hän ole kuolevaisten
kaltainen muodoltaan eikä ajatuksiltaan".
Tämän yhden jumalan K. käsittää. —
myöhäisempien kirjailijain, in. m. Aristoteleen,
todistuksen mukaan, — panteistisesti. Kaikki on yhtä;
jumala on ..yksi ja kaikki". Näillä väitteillään
K. perusti Elean filosofisen oppisuunnan, vaikka
vasta hänen seuraajansa Parmenides lienee
kehittänyt sen opin järjestelmäksi. A. Gr.

Ksenophon /-/>hö’n] (lat. Xcnophon) (n.
4?0-355 e. Kr. kreik. historioitsija, filosofinen
kirjailija ja sotilas, kotoisin Ateenasta. K., joka
oli Sokrateen oppilaita, seurasi Kyyros
nuorempaa hänen retkelleen tämän veljeä Artakserkses
II:ta Mnemonia vastaan ja johdatti Kvyroksen
kaaduttua Kunaksan taistelussa (401 e. Kr.)
tämän 10.000 kreikkalaista palkkasoturia takaisin
Mesopotamiasta Armeenian ylätasangon halki
Tra-petsus kaupunkiin Mustan-meren rannalle ja sieltä
Bysantioniin. Sitten hän Agesilaoksen (ks. t.)
rinnalla taisteli Vähässä-Aasiassa (396 e. Kr.)
| ja läksi tämän seurassa myös Boiotiaan; niinpä
hän Koroneian taistelussa (394 e. Kr.) oli
isänmaansa vihollisten, lakedaimonilaisten
sotajoukossa. Tämän johdosta K. tuomittiin
naan-pakoon. mutta sai spartalaisilta Skillus
kaupungin lähellä sijaitsevan tiluksen
Elis-maakrn-nassa. Leuktran taistelun jälkeen sieltäkin
kar-koitettuna 1370 e. Kr.) hän asettui
Korinttiin. jonne jäi senkin jäljestä kuin ateenalaisten
tuomio oli peruutettu: siellä hänen myös
kerrotaan kuolleen. K:n runsas kirjallinen tuotanto,
jonka pääansiona on yksinkertainen, selvä ja
miellyttävä esitystapa, on historiallista,
filosofista ja opettavaista laatua. Hänen teoksensa
ovat ...Ynabasis" (Kyyros nuoremman retki
risiini aah a n ja 10.000:n paluu); „Hellenika"
(Thu-kydideen historiateoksen jatko, joka käsitlää
vv:n 411-362 e. Kr. välisen aikakauden);
ylistyspuhe ,,Agesilaos", ..Apologia Sokratus"
(..Sokrateen puolustus"); ..Apomnemoneumata Sokratus"
(..Muistelmia Sokrateesta") ynnä siihen liittyvät
..Oikonomikos" (keskustelu taloudenhoidosta) ja
,.Symposion" (..Pidot"); ..Kyrupaideia"
(„Kyy-rcksen kasvatus" s. o. Kyyros vanhemman elämä,
esitettynä valtiollis-opettavaisen
tendenssiromia-nin muodossa); ..Hieron" (esitys itsevaltiaan
ihanteesta): ..Lakedaimonion politeia" „
(Lakedaimonilaisten valtiomuoto)". ..Poroi"
(„Val-tiontulot"); ..Hipparkhikos" (neuvoja
ateenalaiselle ratsuväenpäällikölle) ynnä ..Peri hippikes"
(neuvoja ateenalaiselle ratsumiehelle).
Epäilyksenalainen on ..Kynegetikos" (metsästyksestä).
K:n teoksien joukkoon joutunut ..Ateenalaisten
valtiomuoto" on varmasti toisen kirjoittama.
K:n kootut teokset ovat m. m. julkaisseet
Schneider. Köhner, Breitenbach, Sauppe, Marchant,
jonka ohella yksityisteoksista on olemassa
lukuisia laitoksia. [Kruger. ..De Xenophontis vita"
(1851); Ranke. ..De Xenophontis vita" (1851);
Roquette. ..De Xenophontis vita et scriptis"
(1884) : Croiset, ,.Xénophon, son caractère et son
talent" (1873) y. m.] E. R n.

Kserkses f-csj kreik.. < pers. Khsäjarså >
bab. K h i s i a r s ä, V:ssa T:ssa A h a s vv e r ö s,
Ahasverus). Persian kuningas 485-465 e. Kr.,
Dareios Hystaspeen ja Atossan poika, päätti heti
kuninkaaksi tultuansa jatkaa isänsä aloittamaa
hyökkäyssotaa Kreikkaa vastaan. Ensin oli
kuitenkin kaksi kapinaa kukistettava. K. lähti itse
Egyptiin 485 ja nöyryytettyänsä egyptiläiset
asetti veljensä Akhaimeneen Egyptin
maaherraksi. Babyloniassa syttyneen kapinan kukisti
sr.m. v. kuninkaan vävy Megabvtsos. Koottua risa
äärettömän suuren armeian ja 1.200 laivaa K.
ryhtyi Kreikan kimppuun, valloitti Traakian ja
Makedonian ja tunki Ateenaan saakka, mutta
katsoi parhaaksi palata Aasiaan, kun laivasto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0878.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free