- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1673-1674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuba ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1671

Kuba

1673

määrä oli l.s» milj. tonnia, suurempi kuin
minään edellisenä v. (1901: 0,« milj. ton.), ja
ainoastaan Etu-Intian raakasokerintuotantoa
(sam. v.) pienempi. V. 1907 meni sokerista
98.1 % Yhdysvaltoihin. Toiseksi tärkein
viljelyskasvi on tupakka; 75 % sen sadosta tulee Pinar
del llion maakunnasta, jossa Vuelta Abajo
tuottaa maailmankuulua havanna-tupakkaa. Sato
1906-08 keskimäärin 19.« milj. kg.
Kahvinviljelystä harjoitetaan Orienten maakunnassa. Sen
sato on vähentynyt. Kaakaon sato 1909: 1,««
milj. kg. Banaaneja, bataatteja, riisiä,
yams-juurta, yuccaa. oransseja, kokospähkinöitä y. m.
viljellään osaksi kulutusta, osaksi vientiä varten.
— Metsiä käytetään jossain määrin. —
Savanneilla on laajat laidunmaat; karjatalous
kuitenkin laatunsa puolesta alhaisella kannalla. V.
1909 oli nautakarjaa 2,»4 milj., hevosia 0.5- milj..
muuleja ja aaseja 0,o« milj. — Rannikoilla
harjoitetaan kalastusta ja sienenpyyntiii.

Vuorityö on viime aikoina ollut
nousemassa rappiotilastaan. Parhaat kaivosalueet ovat
Orienten maakunnassa. Siellä on
mangaani-malmivuoria. kuparia ja rautamalmia.
Tuotteiden vienti melkoinen.

Teollisuus yksipuolinen. Havannassa on
paljon isoja paperossi- ja sikaritehtaita
(valmistus arvioitiin 1908 500 milj. kappaleeksi);
sokeriruovon viljelykseen perustuu myös
suurenmoinen sokeri-, ronimi- ja viskyteollisuus.
Muunlaisiin raaka-aineisiin perustuvaa teollisuutta
edustavat ainoastaan jotkut nahka- ja
hedelmä-säilvketehtaat.

Kauppa. Tuonti (1909-10) 510 milj. mk.,
vienti 750 milj. mk.; tämä käsittää sokeria
369 milj. mk., tupakkaa 171,« milj. mk., kuparia
ja mangaania 13.; milj. mk., hedelmiä 12 milj.
mk. (19091. Kauppa on molemminpuolisten
tulli-huojennusten kautta (v :sta 1903) riippuvainen
Yhdysvalloista; sinne menee viennistä 87%,
tuonnista tulee 50,> % sieltä. —
Kauppalaivastossa 1909: 4S.51S tonnia, josta 46 höyryalusta
käsittää ’I,. V. 1906-07 K:n satamiin saapui
ulkomailta 9.8= milj. ton. aluksia, sekä
rannikkoliikenteessä 3.87 milj. ton. — Halki saaren käy
idästä länteen rautatie, josta rannikolle
haara.m-tuu ratoja. Linjojen pituus 3.74S km (1909;
jotenkin yhtä suuri kuin Suomessa).
Sähkö-lennätinlinjoja 8,151 knr; kipinäsähkötys-asemia
10; postitoimistoja 472 (1909). — Mitat ja
painot metriset.

Valtiomuoto. Pariisin rauhassa 1898
Espanja tunnusti K:n itsenäiseksi;
epäjärjestykseen joutuneitten olojen takia maata hoiti v:een
1902 yhdysvaltalainen sotilashallinto, joka
toistamiseen puhjenneitten epäjärjestysten tähden
1906-09 otti hallituksen käsiinsä. K:n
perustuslaki on v:lta 1901; sen mukaan K. on
tasavalta. etunenässä presidentti (4 v:ksi valittu),
24-jiiseninen seuaatti sekä 83-henkinen
edustaja-kamari. — Valtiolainan ottaminen sekä osaksi
suhde ulkovaltoihin on Yhdysvaltain valvonnan
alaisena: 10.000 mk:n vuotuista korvausta
vastaan Yhdysvallat varasivat itselleen pari
hiilisatamaa K: u rannikolla. — Hallintoa hoitaa
kabinetti, jossa on ulkoasiain-, oikeuslioidon,
sisäasiain-, raha-asiain-. opetusasiain-, yleisten
töitten, maatalouden sekä teollisuuden ja kaupan,
tervevdeiihoidon vnnä hyväntekeväisyyslaitosten

osastot. — Oikeudenhoito ou järjestetty
useampi-asteiseksi, korkein oikeushovi Havannassa. —
Hallinnollisesti K. on jaettu maakuntiin:
Havanna, Pinar del Rio. Matanzas, Santa Clara,
Puerto Prtncipe (1. Camagiiey), Oriente (unt.
Santiago). Pääkaupunki Havanna (esp.
Habana).

Raha-asiat. Tuloarvio 1910-11: 180.U milj.
mk., josta tullit 128,i5 milj. mk. Menoarvio
sam. v. 160 milj. mk., josta sisäasioihin 46.t
milj. mk., opetukseen 21,45 milj. mk.,
terveydenhoitoon ja hyväntekeväisyyslaitoksiin 21.n milj.
mk. Tulo- ja menoarvio tiliv:lle 1911-12 päättyy
summaan 176.54 milj. mk. Valtiovelka 1908:
253.85 milj. mk., korkoja ja kuoletuksia 15.i
milj. mk. — Kansallisen pankin maksettu
pääoma 25,9 milj. mk. Omaa rahayksikköä ei ole;
rahat aineriikkalaisia, espanjalaisia, ranskalaisia.

Opetusolot. V. 1899 64 % asukkaista oli
lukutaitoa vailla: 1880 säädetty koulupakko
nimellinen. Yhdysvaltalaisen sotilashallinnon aikana
alkuopetus uudistettiin. Kansakouluja oli 1909
2.171, joissa 143.085 oppilasta (30% neekereitii).
Keskikouluja useita. Havannassa yliopisto,
ylioppilaita 554 (1907). — Y:een 1869 oli
katolilaisuus ainoa sallittu uskonto.

Sotajoukko, järjestetty 1908 v:n lain
mukaan, jakaantuu kolmeen osaan: seisova armeia,
guardia rural, miliisi. Aseissa on n. 10,000
miestä (1909). — Lippu: viisi vaakasuoraa,
vuoroin sinistä ja valkoista vyötä. Vasemmalla
kolmikulmainen punainen levy, jossa hopeinen
tähti. ’ E. E. K.

Historia. K:n löysi Kolumbus ensimäisellä
matkallaan 1492. Vasta 1508 se huomattiin
saareksi, kun Ocampo purjehti sen ympäri. V. 1511
Velasquez valloitti K:n. jossa hän hallitsi
ensi-mäisenä espanjalaisena maaherrana. Hän perusti
tänne useita kaupunkeja m. m. Havannan. —
Intiaaneja kohdeltiin K:ssakin julmasti ja
heidät hävitettiin melkein sukupuuttoon. —
Espanjan sodissa K. paljon kärsi, ranskalaiset esim.
hävittivät Santiagon 1554. Myöhemmin.
1600-luvun loppupuoliskolla, merirosvot, n. s.
flibus-tierit 1. bukkanierit. mellastivat saarella,
ahdistaen vars. espanjalaisia. Saari rappeutui
suuresti; kuitenkin viljeltiin sokeria ja tupakkaa,
jota varten tuotiin paljon neekeriorjia.
Kuten muidenkin siirtomaiden rajoitettiin myös
K:n kauppaa valtionmonopoleilla, vientikielloilla
y. m.: ainoastaan Havannalla oli merkitystä
siirtomaista tulevien hopea-armadojen
kokoontumispaikkana. Kun englantilaisilla lyhyen
aikaa (1762-63) oli K. hallussaan, tekivät he
Havannan vapaasatamaksi, ja kun saari joutui
takaisin Espanjalle, sallittiin sen edelleen
harjoittaa vapaasti kauppaa, josta hyvinvointi kasvoi.
V. 1777 K. sai itsenäisemmän aseman
..kenraali-kapteenikuntana". Kun Haitin neekeri tasavalta
perustettiin, siirtyi sieltä paljon valkoihoisia
K:aan; he toivat tänne kahvinviljelyksen. —
Myös K:ssa ruvettiin, lähinnä Yhdysvaltojen
esimerkin mukaan, harrastamaan suurempaa
valtiollista vapautta. Etelä-ameriikkalaisten
siirtomaiden vapautuessa Espanjasta raivosi
kuitenkin K :ssa neekerikapina (1812), joka pakotti
kaikki saaren valkoihoiset liittymään yhteen.
Kapinallisista siirtomaista pakeni myös paljon
kuningasmielisiä K:aan, josta johtui, että K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0881.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free