Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuba ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
167")
Kuba—Kuban
1676
pysyi Espanjalle uskollisena
Keski-Ameriikan-kin siirtomaiden luopuessa. Taloudellisesti K.
vhä vaurastui, sokeriruovonviljelys lisääntyi, ia
K. korvasi Espanjalle muiden siirtomaiden
menetyksen. Mutta emämaa nylki edelleen saarta
omaksi edukseen, eivätkä K:n kreolit nauttineet
samoja oikeuksia kuin espanjalaiset; heiltä oli
m. m. kielletty pääsy korkeampiin virkoihin.
Kuhalaisten tästä syntynyttä tyytymättömyyttä
kiihdyttivät Yhdysvallat, varsinkin orjia
omistavat etelävaltiot halusivat saaren liittämistä
Unioniin. Yhdysvallat tahtoivat ostaa K:n.
mutta Espanja ei myynyt. Uusi uhkaava
nee-kerikapina 1S45 pidätti kuitenkin vielä kreoleja
tarttumasta aseisiin, mutta v:sta 1849 alkaen
tehtiin Yhdysvaltain salaisella avustuksella
useita kapina-yrityksiä; ne jäivät kuitenkin
kaikki onnistumattomiksi. V. 1854 Espanjan
hallitus turhaan koetti ueekerikauppaa
rajoittamalla ja orjuutta osaksi poistamalla vähentää
etelävaltioiden auastamishalua. 1860-luvulla
ku-halaiset uudistivat vaatimuksensa, he tahtoivat
suurempaa vapautta, parempaa hallintoa, verojen
huojennusta ja neekeriorjuuden täydellistä
lakkauttamista. Kun Espanjassa oli syttynyt
vallankumous 1S68. julistautui K. Cespedesin johdolla
seur. v. itsenäiseksi tasavallaksi. Sotaa käytiin
kummallakin puolen julmasti. Vasta Alfonso
XII:n noustua valtaistuimelle 1875 Espanja
saattoi suuremmalla tarmolla ryhtyä kapinaa
kukistamaan. Sen sai loppumaan marski
Martinez Campos, osoittamalla tarpeen vaatiessa
viisasta sovinnollisuutta (1878). Luvattiin
toimeenpanna uudistuksia, jotka osaksi
toteutui-vatkin, orjuus esim. poistettiin 1880, ja Iv. sai
oikeuden lähettää edustajia Espanjan eortesiin,
veroja vähennettiin y. m. Mutta näiden
parannusten vaikutus jäi vähäiseksi varsinkin
syystä, että maailmanmarkkinat olivat
muuttuneet hyvin epäedullisiksi sokerille, sille
tuotteelle, josta K:n hyvinvointi kokonaan riippui.
Espanjan hallituksen toimesta parannettiin kyllä
sokerinvalmistusinenetelmää, mutta kun
Yhdysvallat sulkeutuivat K:n tuonnilta, tuhoutui
saaren sokerit uotanto melkein kokonaan (1894).
Sitäpaitsi Espanja taas korotti veroja ja
monet virkamiehet tekivät itsensä syypäiksi
väärinkäytöksiin. Pian syttyi uusi kapina (1895),
jota Yhdysvallat taas kannattivat. Kapinalliset,
johtajina Marti. Gomez, Maceo, Garcia y. m.,
olivat suureksi osaksi järjestymättöminä
joukkoina, jotka kävivät sitkeää sissisotaa.
Kapinaa ei saanut asettumaan Martinez Campos
lempeydellään eikä hänen jälkeensä tänne lähetetty
kenraali Weyler säälimättömällä julmuudellaan.
Viimemainittu, joka aikoi hävittää kapinalliset
sukupuuttoon, sai vain aikaan suuren
ihmishenkien ja omaisuuden häviön, ennenkuin
hänetkin kutsuttiin pois. Espanjan hallitus lupasi
vihdoin K:lle itsehallinnon (julkaistu 1898),
mutta tämä myönnytys oli myöhäinen, sillä nyt
Yhdysvallat julkisesti sekaantuivat asiaan.
Ame-riikkalaiset liikemiehet olivat sijoittaneet suuria
pääomia K:aan, jotka he pelkäsivät
menettävänsä, sanomalehdistö kiihotti sotaan, ja kun
Yhdysvaltain sotalaiva Maine räjähytettiin
ilmaan Havannan satamassa, kuten väitettiin,
espanjalaisten toimesta, syntyi Yhdysvalloissa
ankara mieltenkuohu. Unionin hallitus vaati
uhkaavalla tavalla K:n täydellistä
vapauttamista, ja Espanja julisti nyt sodan 1898. Mutta
Yhdysvaltain sotalaivasto sulki heti K:n
satamat. ja valloitusarmeia nousi maihin
Santiagossa. Samaan satamaan suljettiin espanjalainen
K:aan lähetetty laivasto. Koettaessaan
tunkeutua ulos se täydellisesti hävitettiin, ja
espanjalainen maa-armeia antautui. Ameriikkalaiset
valloittivat myös Porto Ricon ja Filippiinein
saaret. Pariisissa solmittiin sam. v. rauha, jossa
Espanja luopui K:sta ja muista mainituista
saarista. — K:aa hoiti ensin yhdysvaltalainen
sotilashallitus, joka koetti parantaa rappeutuneita
elinkeinoja sekä terveys-, oikeus- ja opetusoloja.
V. 1900 kokoontui Yhdysvaltain toimesta
perustuslakia säätävä kokous. Se julisti K:n
itsenäiseksi tasavallaksi, mutta Yhdysvalloille
pidätettiin kuitenkin heidän vaatimuksestaan
jonkinlainen valvonta-valta: he saisivat sekaantua K:n
asioihin sen itsenäisyyden ylläpitämiseksi. K:n
oikeus tehdä sopimuksia ja ottaa valtiolainoja
järjestettiin niinikään ja ameriikkalaisille
varattiin K:ssa muutamia liiiliasemia. Vain
vastahakoisesti kubalaiset taipuivat näihin
vaatimuksiin. — V. 1902 valittiin K:n ensimäiseksi
presidentiksi T. Estrada Palma. G. /?.
Kuba [ a’J. Kudial-kale, piirikunnankaupunki
Itä-Kaukaasiossa, Bakun alueessa
Kudial-tsai-joen varrella; 15.363 as. (1897), enimmäkseen
tataareja, juutalaisia, armeenialaisia. Harjoitetaan
puutarhanhoitoa, matto- ja
silkkikangasteolli-suutta. — Per. 1700-luvun keskivaiheilla; joutui
1806 venäläisille. E. E. K.
Kuban [-a’-]. 1. Joki (tserkessien Psiz,
vanhan ajan Hypanis 1. Vardanes) samannimisessä
alueessa Venäjän Kaukaasiassa, vuoriston
pohjoispuolella. Lähdejoet Elbrus-vuoren rinteillä,
kulkusuunta ensin pohjoinen, kaartuu sitten
länteen, laskee Mustaan-mereen: toinen suuhaara
johtaa Asovan-mereen. Pituus 810 km;
höyryaluksilla kuljettava 118 km suusta. Suurimmat
lisäjoet Laba, Belaja. Urup, Malvi ja Boljsoi
Zelentsuk, tulevat vasemmalta. Vesialue 55,657
knr. - 2. Alue (ven. Kitbanskaja oblastj)
samannimisen joen ympärillä Venäjän
Etu-Kaukaa-siassa. Asovan-merestä itään: 94.904 km’,
2,625,800 as. (arv. 1910), 1. 27 knr:llä. K:n
eteläosan täyttävät Kaukasus-vuorten
haarak-keet. Ilmasto täällä on lauhkea, sadetta
riittävästi, metsää runsaasti. — K.-joen
pohjoispuolella oleva osa on kuivaa mannerilmastoista
aroa. Pääjoki on K. K:n rajojen sisällä on
kuljettavia vesiteitä 400 km, joista
hyörvaluk-sille sopivia 210 km. Meren rannikolla
runsaasti limaaneja, joiden, samoin kuin jokien
mataloilla rannoilla on laajoja kaislaruovikoita.
Tamanin-niemimaalla mutavulkaaueja. —
Asukkaat enimmäkseen venäläisiä: 90.» %.
Kaukaasian vuoristolaisia on 3,s %, tataareja 2 %.
Oikeauskoisia on 92.i %, muhamettilaisia 5,» %,
protestantteja 1 %. Kasakkaväestöön kuuluu
41 %. Lukutaitoisia on 16,s % (alle Venäjän
keskimäärän). Maataloutta harjoittaa 79%.
teollisuutta ja vuorityötä 8.! % väestöstä. K. on
nuorta, nopeasti edistyvää uutisasutusmaata;
ensimäiset uutisasukkaat Etelä-K:iin siirrettiin
Venäjältä 1861. Maanviljelys on ripeästi
kasvanut: vehnänsato, suurempi kuin missään muussa
Venäjän kuvernementissa, 2.278.000 ton.. ohran
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
