- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1683-1684

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuhač ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1683

liike Jyvii.skyliian ja Lahteen; tärkeimmät
laivalaiturit kirkolla. Harmoisissa, Ruolahdessa ja
Pihlajakoskella. 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen. Porvoon hiippak., Jämsän rovastik.:
mainitaan Padasjoen kappelina jo 1540, tuli eri
khrakunnaksi 1639 mutta muodostettiin 1741
jälleen Padasjoen kappeliksi, kunnes se taas tuli
khrakunnaksi keis. käskykirj. 1 p:Itä lokak. 1860.
Kirkko puusta, rak. 1784-85, korjattu 1885.

L. H-nen.

Kuhmoniemi 1. Kuhmo. 1. Kunta, Oulun
1.. Kajaanin kihlak., Kuhmoniemen nimismiesp.;
-ijaitsee läänin kaakkoisimmassa kulmassa
vasten Venäjän rajaa; kirkolle Nurmeksesta n. 80
km ja Kajaanista 110 km. Pinta-ala 4,739,2 km1,
josta viljeltyä maata 13.927 ha (1901) ;
manttaalimäärä 60"’,,, talonsavuja 429, torpansavuja 104 ja
muita savuja 60S (1907). 8.189 as. (1910); 1.248
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 775 (1901). 557 hevosta ja 2,932
nautaa (19091. — Kansakouluja 4 (1911). —
Kajaanin piirilääkäri käy kunnassa 6 kertaa
vuodessa. Apteekki (Kajaanin liaara-apt.).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Sillankorvan
höyrymylly. Kiekinkosken mylly ja pikku saha. sekä 11
pienempää vesimyllyä. — Luonnonnähtävyyksiä:
Anätti-, Kaarne-, Poro-, Lentua-, Pajakka,
Saari,-Louhi-, Iliieu-, ja Katermankosket, Ontojärvi,
Vuosanganjiirvi, Lentua, Lentiiran seudut y. m.,
sekä lukuisia näköalapaikkoja (Katerman
Mustavaara v. m.). — Historiallisia muistopaikkoja:
Jonkerin rajakivi (1595-1618), rajalinnar.
jäännöksiä Lauvuskvlässä, Komulan rantapatterit
Lammasperän kylässä), Varpuniemen patterit
(Vieksin kylässä), „Lapinkirkko" Kivijärven
rantakalliossa. — K:n kunnan kautta käy
ikivanhoja kulkuteitä Vienan-Karjalan rajakyliin
ja liikepaikkoihin (Miinoaan, Akonlahteen j. n. e.).

— Lähin höyrylaivalaituri kirkolta 4 pnk:n
päässä, Ontojoélia (jonne laivaliike Kajaanista). I

— 2. S e u r a k u n t a, konsistorillinen, Kuopion
hiippak.. Kajaanin rovastik.; perustettu
kappeliksi Sotkamon emäseurakuntaan 1753,
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 1 p:ltä
lokak. 1856 (ensimäinen vakinainen khra v:sta
1871). Kirkko puinen, rak. 1816. Rukoushuone
T.entiirassa, rak. 1812. [K. A. Pfaler,
„Muistel-mia Kuhmoniemeltä"; R. Engelberg, ,,Paavo
Pulkkisen muistiinpanoja Kuhmoniemen [-vaiheista".]-] {+vai-
heista".]+} L. H-nen.

Kuhn [hän]. 1. Franz Felix Adalbert
K. (1812-81). saks. kielentutkija, v:sta 1841
kvmnaasinopettajana Berliinissä; julkaissut
suuren joukon tärkeitä tutkimuksia vertailevan
indoeurooppalaisen kielitieteen alalta
aikakauskirjoissa ..Zeitschrift f ii r vergleichende
Sprachfor-sehung" ja ..Beiträge zur vergleichenden
Sprach-forsohung" (edellisen hän perusti 1851 yhdessä
Th. Aufreehtin. jälkimäisen yhdessä Schleieherin
kanssa 1858), jotka 1875 yhdistettiin yhdeksi
aikakauskirjaksi ..Zeitschrift für vergleichende
Spraohforschung auf dem Gehiete der
indogerma-nischen Sprachen" (myöhemmin tiimii yhdistettiin
Bezzenbergerin aikakauskirjaan „Beitr;ige zur
Kunde der indogermanischen Sprachen"). Sangen
huomattavia ovat myös K:n julkaisut
kulttuurihistorian. mytologian sekä myytti- ja
satututki-tnuksen alalla, niink. ..Zur ältesten Geschiclite
der indogermanischen Volker" (1845), ,,Die ITerab-

1684

kunft des Feuers und des Göttertranks" (1859),
,.1’ber die Entwickelungsstufen der
Mythenbil-dung" (1873).

2. E r n s t \V i 1 h e 1 m A d a 1 b e r t K. (s. 1846),
edellisen poika, v.stu 1877 sanskriitin ja
vertailevan kielitieteen professorina J Iii nelien issä,
julkaissut m. m. ..Beiträge zur Päligrammatik"
18741. ..uber Herkunft und Sprache der
trans-gangetischen Sprachen" (1883), ..Grundriss der
iranischen Philologie" (yhdessä Geigerin kanssa,
1895-1904), ..Zeitschrift, fiir vergleichende
Sprach-forschung" (yhdessä Schultzen kanssa v:sta 1879),
..Litteraturblatt für orientalische Philologie"
(1883-88).

Kuhnamojärvi, Saarijärven ja Viitasaaren
reittien yhtymisjärvi, muodoltaan jokimainen.
16.5 km pitkä, suurin leveys l,s km;
eusiksi-mainittu reitti laskee siihen Naarakosken,
viimeksimainittu taas Aäne- ja Mämmikoskien
kautta. K:n pinnan korkeus 91.5 m yi. merenp.
Rannikot korkeita, varsinkin lounaisranta, sekii
kallioisia ja metsäisiä. Loukeenvirta jakaa K:ii
kahteen osaan. Vastapäätä Äänekosken laskua
K. saa lännen puolelta Niiniveden pikku reitin.
Järven pintaa on laskettu n. 1 m vv. 1841-45.
K:n vedet virtaavat Vatiajärveen Pörrinvirran,
Lujakosken, Kapeenkosken kautta. L. H-nen.

Kuhnau [künauj, Johann (1660-1722),
saks. säveltäjä. Bachin edeltäjä Leipzigin
Thomas-kirkon kanttorina ja yliopiston
musiikinjohta-jana. K. oli ensimäinen, joka sävelsi
moniosaisia sonaatteja pianosoololle. Muutamat niistä
kuvailivat ohjelmamusiikin tapaan raamatullisia
kertomuksia. I. K.

Kuhne-parannus [küne-] 1. kuhniminen
ks. Luonnonparannus.
Kuhnuri ks. Mehiläinen.
Kuhnurikenno ks. Kenno ja K e un
o-rakenne.
Kuhnuripyydys ks. Mehiläishoito.
Kuhnuriäiti, työmeliiläinen, joka
kuningattaren syystä tai toisesta mehiläispesästä
puuttuessa rupee munimaan. Pesässä voi olla
yht’-aikaa useampia k:ejä. Ne ovat ja pysyvät
hedel-möittämättöminä ja niiden munista syntyy
pelkkiä koiraksia, jotka kasvavat
työmehiläisken-noissa n. s. kyssätoukkina. K. tuottaa hoitajalle
suuren vahingon, kun työmehiläiset vanhuuttaan
yhä kuolevat eikä k. kykene niitä synnyttämään
lisää. K:nä voi myöskin olla jostakin syystä
ikii-kulu kuningatar, jonka siemenrakkulasta
(recep-tacuUun seminis) koiraksen siemenneste on jo
loppuun kulunut. A. M.

Kuihtuminen ks. K a k e k s i a.
Kuikat (Colymbus 1. Oavia) ovat
peräjalkais-ten suurimpia lintuja. Niiden ruumis on
erinomaisesti vesieläin ään
mukautunut. sukkulan
muotoinen, jalat
aivan ruumiin
takana, nilkat
litistyneet ja var- i
päiden väliset
räpylät suuret.
Kaula paksu ja
uokka pitkä, vahva, suora, sivuilta litistynyt,
teräväkärkinen. Pyrstö lyhyt. K:n sukuun
kuuluu 4 lajia: m u s t a n o k k a i n e n j ä ä-

Kuhmoniemi—Kuikat

Kuikka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0886.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free