Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuikkaniemi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1085
Kuikkaniemi—Kuitia
1086
kuikka (C. torquatus), v a a 1 e a n o k k a
i-uen jääkuikka (C. adamsi), kuikka (C.
arctica) ja kaakkuri (C. lumme). Molemmat
edelliset ovat Jäämeren lintuja, joita vain
poikkeukselta on Suomen vesillä tavattu, jälkimäiset
Suomessakin pesiviä; kuikka yleisenä kaikilla
maamme sisävesillä, kaakkuri varsinkin Lapissa ja
Pohjois-Suomessa. Kykenemättöminä maalla
liikkumaan k. tekevät pesänsä rantaäyräälle,
vesirajaan. josta pääsevät suorastaan uimaan.
Munat sangen suuria, niitä on aina 2,
vihreänrus-keita, mustatäpläisiä. Untuvapoikaset melkein
mustia. Kuikka erotetaan kaakkureista
parhaiten sinipunahohtoisesta kaulastaan,
viimemainitun kaulan etupuolella on iso ruskeanpunainen
läiskä. Talvipuku on yleensä paljoa vaaleampi.
Ollen suurikokoisia (kuikka 72-78 cm, kaakkuri
00-70 cm pitkä, jääkuikat vielä isompia) ja
saa-liinhimoisia kalansyöjiä nämä taitavat
sukeltaja-linnut ovat kalavesille erittäin vanhingollisia.
E. S.
Kuikkaniemi, kylä Suojärven pitäjässä n.
7 km Varpakylästä kaakkoon, luterilainen
rukoushuone ’ Soanlahden kirkkoherrakunnan
alainen). L. E-nen.
Kuilu on ioko pystysuora, kalteva tahi
katkonainen käytävä eli tie maanpinnalta alas
kaivokseen. Se kuuluu n. s. kaivoksen
valmistiistöi-hin. ks. Vu ori teollisuus.
Kuilu-uuni 1. p u r n u-u u n i, korkea uuni,
jossa aineksia eri tarkoituksia varten joko
sulatetaan tai hehkutetaan. Sellaisia ovat masuunit,
kupoliuuuit, kaasunkehitysuunit, monet pasutus-.
kalkinpoltto-, kuparin, tinan, lyijyn y. m.
metallien valmistuksessa käytetyt uunit.
Poikkileikkaukseltaan k:t ovat tavallisesti pyöreitä, joko
lieriömäisiä taikka laajemmasta keskiosastaan,
kuvusta, sekä ylös- että alaspäin
keilamai-sesti suippenevia. Polttoaineena niissä käytetään
puuhiiltä taikka koksia, joskus puuta, kivihiiltä
ja kaasuakin. Jähmeät polttoaineet pannaan k : iin
ylhäältä, suusta, yhdessä lämmitettävien
ainesten kanssa. Tavara sulaa ja kokoontuu k:n
pesään ja lasketaan sieltä ulos lasku reiän 1.
-aukon kautta; jos laskureikiä on kaksi,
lasketaan toisesta metalli ja toisesta kuona. Pesää
rajoittaa ylös kupuun päin sidepalkki. Jos
pesä ei ole suorastaan uunin alla. nimitetään sitä
etupesäksi, jota sen ollessa avonainen sivulle
ja eteenpäin rajoittavat pielusmuurit ja
kynnys 1. kynnyskivi. Hormien 1.
liormireikien kautta puhalletaan henki
taikka imetään ilma uuniin. K:ien seinät
tehdään 2-4-kertaisesta muurauksesta, joista
sisäker-ran tulee olla sellaista ainetta, että se kestää
uunissa vallitsevan kuumuuden ja sulavan
metallin. kuonan ja kaasujen kemiallisen vaikutuksen.
Ohutseinäisissä uuneissa käytetään keinotekoista
jäähdytystä, ja onpa metallisiakin k:eja. joissa
kahdenkertaisten seinäin välissä kiertää kylmä
jäähdytysvesi. K:ien vaikutuskyky on suuri (aina
80 ), sillä lämpö tulee niissä hyvin käytetyksi,
kun tulistavat kaasut nousevat alaspäin
painuvaa kylmää tavaraa eli aineksia vastaan.
G. A. .4..
Kuippana, ,,metsän kuningas", esiintyy
karjan- ja metsänluvuissa. Tämän, kerran iLönnrot
A II 8 n. 7) muistiinpannun muodon ohella
tavataan: Kuikuli, Kuihkamo, Kuihkanen, Kuih-
tana, Kuittia, Kuitio (ohdon emäntä). Kuituva,
Kuitua ja Hiutus. Hänen rinnallaan usein
esiintyy metsän emäntä, joskus nimellä Purppura,
(Barbara). Luultavasti tässä monella tavoin
väännetyssä nimessä piilee katolinen pyhimys.
Äänteellisesti sopisi paraiten Guido eli Vitus,
toimintansa puolesta taas Ilubertus, joka oli
metsästäjäin suojeluspyhä. K. K.
Kuiri ks. K u o v i t.
Kuirimo ks. Piparuutti.
Kuiskaaja 1. suflööri, henkilö, joka istuen
teatterinäytännön aikana näyttämön etualan
keskikohdalla olevassa, näkinkengän muotoisen
katoksen suojaamassa komerossa, esitettävä
näytelmäteksti edessään, seuraa näytöksen kulkua ja
lukee, katsomoon kuulumatta, näyttelijöille ne
kohdat, joita he eivät satu muistamaan. K:n
toimi on teatterielämässä perin tärkeä, se
kysyy taitoa ja altista tarkkaavaisuutta; tuskin
yksikään näyttelijä tulee ilman k:n avustusta
toimeen. J. E-l.
Kuisma ks. Hypericu m.
Kuisti on ulko-oven eteen porrasta sateelta
suojelemaan, tav. laudoista rakennettu huone tahi
aitauksella suljettu puisien pylväiden
kannattama katos: aitaus tehdään usein tiiviiksi ja
pylväiden välit muodostetaan akkunapinnoiksi.
T. K.
Kuitata ks. Kuitti.
Kuitia (ruots. Kv id ja). Paraisten pitäjässä,
on Varsinais-Suomen suurimpia maatiloja.
Päätila on tosin vain manttaalin suuruinen säteri,
mutta siilien on aikojen kuluessa yhdistetty kaikki
ympäröivät maatilat Lemlahden saarella, kirkolta
kaakkoon, ja ainakin yksi tila Alön luodolta,
joten siihen on kaikkiaan kuulunut 32 rälssitilaa
eli yhteensä 25 */s manttaalia. K:n ensimäinen
tunnettu omistaja oli Turun porvari Peder van
Linden. Hän möi tilan 400 mk:sta piispa Maunu
Tavastille, joka taas sen 1439 lahjoitti
veljelleen Jöns Olavinpojalle ja tämän puolisolle
Martalle. Perintösopimuksella 6 p:ltä toukok. 1477
tila joutui Jaakkima Flemingille, jonka poika
valtaneuvos Eerik Fleming (k. 1548) ja
pojanpoika Klaus Eerikinpoika Fleming (k. 1597),
Nuijasodan kukistaja, ovat varmaan
merkillisimpiä tämän tilan omistajista. Kun
viimeksimainitun poika Juhana oli nuorena 1599 mestattu
Turussa, siirtyi tila hänen sisarelleen Heblalle,
Kuitian linnan läntinen sivu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
