Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuikkaniemi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16S7
Kuitti—Kuitti
1688
jonka mennessä naimisiin 1615 Per BanCrin
(k. 1644) kanssa se joutui tälle suvulle. Tilan
myöhemmistä omistajista mainittakoon eversti
Karl Falckenberg (1670-S0-luvuilla),
vapaaherralliset Wrede- ja Creutz-suvut. apteekkari Lars
von Mell (17801 y. m. Nykyään sen omistaa
agronomi Wilhelm af Heurlin. — Vanhoilta
ajoilta on kartanossa vielä jäljellä
kolmikerroksinen linnarakennus harmaasta kivestä, nyk.
vilja-aittana. Rakennuksen kaksi ylempää
kerrosta ovat sisältäneet asuin- ja juhlahuoneita,
kuten suurten Flemingien aikoja muistuttavista
maalausten jätteistä kattoparruissa ja
pieli-penkeillä varustetuista ikkunoista voidaan
päättää. Sanotaanpa rakennuksen kolmannen
kerroksen olleen puolustuksen varaltakin varustetun,
ja linna lieneekin saanut puolustautua Kaarle
IX:n joukkoja vastaan Klaus Flemingin aikana
tai hänen kuoltuaan, jos tärinäin kertomukset
ovat tosia. [S. Elmgren, ..Beskrifning öfver
Pargas soeken"; Väinö Wallin.
„Varsinais-Suomi" (siv. 66).] J. Re.
Kuitti (ransk. quitte, < lat. quiëtus = tyyni,
huoleton), kirjallinen todistus, joka annetaan
jollekulle siitä, että hän on maksanut
rahasumman tai oikeassa järjestyksessä luovuttanut
bailustaan jotakin: suoritus- tai
vastaanottotodistus. -— Kuitata, kirjallisesti tunnustaa, °ttä
on saanut maksun saatavasta, että on perinyt
palkan tai ottanut vastaan jotakin.
Kuitti järvet, Y 1 ä-, K e s k i- ja A 1 a-K
uitti-j ä r v i, kolme suurta järveä keskisessä
Vienan-Karjalassa; ne muodostavat (Vienan) Kemijoen
vesistön huomattavimmat vesialtaat ja
sijaitsevat jotenkin 64° 55’ ja 65° 24’ välillä pohj. lev.
sekä 5° 8’ ja 7° 2’ välillä it. pit. (Helsingistä).
Läntisin on Ylä- (1. Yli-)K.; se on
muodostunut kolmesta osasta, joista yksi pistää pitkänä
lahtena luoteeseen, toinen länteen ja kolmas
koilliseen; pinta-ala 201 km’, suurin pituus
luoteisen osan perältä koilliseen perukkaan 60 km,
leveys 2-10.5 km. Läntinen osa saa vesiä kahden
huomattavamman joen kautta, toinen virtaa
Suomen rajoilta Lapukka- ja Venelijärvien kautta,
saaden lisävesiä vielä Kivi- ja Tsenajärvistä
ja toinen. Joutsenjoki. virtaa etelän puolelta:
luoteiseen osaan laskee myös kaksi
huomattavampaa jokea: vesirikas Pistojoki Kuusamon
ylängöltä. Muo- ja Joukamojärvistä y. m:ista
Pistojärven kautta ja sen länsipuolitse
Vuon-nisenjoki Maanselän itäisiltä reunamilta.
Ylä-K:n koilliseen pistävästä osasta lähtevät vedet
itää kohti laskien vuolaana virtana pikku
koskineen Alajärven kautta Keski-K:n etelärannikolle
(Alajärveen laskee etelästä Kent ti joki Luoma-.
Karsikko- ja Kenttijärvistä v. m:ista).
Keski-K:n pituussuunta käy lännestä itään; pinta-ala
403 knr. suurin pituus 41 km ja suurin leveys
22 km. Siinä on kaksi huomattavaa suurta
saarta, Uhutsaari ja Suurisaari. Lisävesiä
laskee pääasiallisesti lännen ja luoteen puolelta,
\ö- ja Uhntjokien kautta. Keski-K:n
kaakkois-pää yhtyy kapealla salmella A1 a-K:e e n;
vii-meksim. järven pituussuunta käy luoteesta
kaakkoon; pinta-ala 237.5 km2, suurin pituus 28 km
ja suurin leveys 10,5 km. Se laskee kaakkoa
kohti Jyskyjärveen (ks. t.)", jonka kautta vedet
sitten joutuvat Kemijokeen. — Kuittijärvet ovat
Vienan Karjalan kehittyneimmän osan keskus-
tassa ja muodostavat lisä- ja laskuvesilleen
erinomaiset kulkutiet aina Suonien rajoilta
Vienanmerelle saakka. Tärkeimmät liikepaikat:
Ylä-K:n rannoilla Vuokkiniemen, Vuonniseu,
Ponka-lahden. Pirttilahden ja Jyvöälahden (ks. n.)
kylät: Keski-K:n pohjoisrannalla Uhtuau (ks. t.)
suuri kylä (koko Vienan-Karjalan tärkeimpiä
keskuksia). Ylä-K:sta tulevan lasku joensuulla
Enonsuu (Keski-K:n eteläisellä rannikolla) sekä
Keski- ja Ala-Kuittijärvien yhtymäkohdalla
Luu-salmen kylä, Ala-K:n koillisrannikolla
Nurnii-lahden kylä. -— Kalastus varsin tuottavaa,
samoin helmenpyynti (etenkin Ylä-K:een laskevissa
joissa). — K:n vesistöjä pitkin ovat
ikivanhoista ajoista alkaen kulkeneet Vienan-Karjalan
tärkeimmät, kauppa- ja kulkutiet. L. H-nen.
Kuittivero on irtaimistonsiirtovero, jota
suoritetaan laskuista ja kuittauksista. Veron
suorittaa kuitinantaja. Verovelvollisuus voi
käsittää joko kaikki asiakirjat, jotka ovat
kuittauksia tai jotka laillisesti sellaisista käyvät, taikka
ainoastaan julkisissa virastoissa, kaikissa tai
muutamissa, esiintuodut kuitit. Veronkanto
tapahtuu tavallisesti leimalla, joko suuruudeltaan
muuttumattomalla tai arvoleimalla, ja siitä syystä
veroa sanotaan kuittileimaksikin.
Kuittivero on tätä nykyä olemassa jossakin
muodossa esim. Hessenissä, Braunschweigissä,
Ranskassa ja Ruotsissa.
Kuitu on yleisnimi kasvi- ja eläinkunnasta
saataville rihmamaisille osille, joita käytetään
m. m. kutoma-, paperi- ja hanateollisuudessa.
Ku-tomateollisuuden k:ista ks. Kehruuaineet.
Paitsi näitä tavataan monta eri k.-lajia, esim.
puukuidut, joita käytetään paperiteollisuudessa.
IIarja-k:t ovat osaksi eläinharjaksia tai jouhia
osaksi jäykkiä etelämaisia kasvisyitä ja hienoja
juuri-k :ja. — Kaikki kasvi-k:t ovat selluloosaa,
mutta useat niistä sisältävät myös puuainetta
(ligniiniä) sekä muita lisäaineita kuten hartsia,
väriainetta, kivennäissuoloja y. m. Eläinsyyt
taas ovat eläinselatiinia, albumiinia ja fibroiinia.
Ne ovat joko ilionmuodostuksia. kuten villa ja
karvat, siis sarveisainetta, jossa selatiinin
pääaineena on keratiini. tai silkkiä, joka on
muodostunut albumiinista ja fibroiinista sisältäen
lisäaineina vahaa ja väriainetta. Kaikki
eläin-syyt ovat typenpitoisia. Ihomuodostuksissa
tavataan alkuaineina hiiltä, vetyä, happea,
typpeä ja rikkiä, silkissä samoja paitsi rikkiä.
Kasvi- ja eläinsyyt voidaan kemiallisesti erottaa
toisistaan, sillä eläinsyyt liukenevat helposti
10% natron- t kalilipeäliuoksessa n. 10
minuuttia keitettäessä, jota vastoin selluloosa ei
huomattavasti tästä kärsi, jos vain tutkittava
kuituseos koko ajan pidetään huolellisesti
nestepinnan alla, ettei ilma saa siihen vaikuttaa
hapettavasta Väkevän rikkihapon vaikutusta villa
vastustaa kauan, jota vastoin silkki ja
kasvi-syyt liukenevat siihen pian. Eri kasvisyitä on
vaikea kemiallisesti erottaa toisistaan, vaikka
inonet (mikrokemialliset) värireaktsionit
tarjoavat. tärkeitä tuntomerkkejä. Ne riippuvat usein
enemmän kasvisyissä tavattavista lisäaineista
kuin selluloosasta.
Syiden parhaat ja varmimmat tuntomerkit
saadaan niiden muodosta, mikroskoopilla
tarkastaessa. Kilkki-k:n muodostaa kaksi
yhteenliitty-l nyttä sileäpintaista, amorfista lankaa. Villa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
