- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1691-1692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuitu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1691

Kuiva-aine—Kuivapoltto

r.aisemmat k:t ovat ominaisuuksiltaan hyvin
suuressa määrin edellisten kaltaisia.
Vähempi-arvoisista k.-lajeista mainittakoon jäniksen,
kaniinin. lehmän ja vasikan karvat, joiden
käytäntö vasta viime aikoina 011 alkanut keliittvi.

E. J. S.

Kuiva-aine on se osa jotakin ainetta, mikä
jää jäljelle, kun aineesta poistetaan kaikki vesi.
Ihmisten ja eläinten ravitsemissuhteita
määrättäessä 011 tarpeen tietää etenkin kasvi- ja
eläinkuntaan kuuluvien aineiden k. a.-määrä, koska
tämän mukaan näitä seikkoja parhaiten voidaan
arvostella. Se saadaan tietää, kuumentamalla
aineita 1011-110 ( e?n. jolloin kaikki vesi poistuu
ja k.-a. jää jäljelle. J. E. S.

Kuivaavat aineet, kosteutta imevät ja
kudoksia supistavat lääkitysaineet. kuten vanu.
tärkkelys, aluna, parkkihappo, kromihappo y. m. s.

Kuivajoki, joki Simojoen ja Olhavaujoen
välillä. lähtee Oijiirvestä ja laskee Pohjanlahteen
11. 10 km ensiksimainituu joen suun eteläpuolella
Kuivaniemen kirkon lähettyvillä; pituus 43 km.

L. H-nen.

Kuivakkokasvit, kserofyytit. kasvit,
jotka menestyvät seuduissa tai paikoilla, missä
kova ajoittainen kuivuus vallitsee. K. ovat mikä
milläkin tavoin varustetut kuivuuden tuottamaa
liiallista haihtumista vastaan.
Päällysketto-solukko on hyvin täydelliseksi kehittynyt, usein
k. ovat mehukasveja 1 sukkulentteja), jotka
ko-koovat varsiinsa tai lehtiinsä suotuisan ajan
vallitessa vesivaraston; lehtien reunat kiertyvät
vastakkain ilman kuivuudesta. Monet k. ovat
pienilehtisiä tai kokonaan lehdettömiä, jolloin
varsi toimittaa lehtien tehtävän. —
Suojelus-keinot haihtumista vastaan vaikeuttavat
kuitenkin hiilihapon pääsyä kasviin tuottaen sille
nälkiintymisen vaaran. Tämän välttämiseksi,
säästämällä orgaanista ainettaan mahdollisimman
paljon, useilla k :11a. etenkin mehukasveilla, on
jonkunverran modifioitunut aineenvaihto. niin
että hengityksessä hiilihapon asemesta muodostuu
omenahappoa, mikä jää kasviin ja mikä valon
vaikutuksesta uudestaan saattaa muuttua
sokeriksi y. m. orgaanisiksi yhdistyksiksi. —
Kesä-vihantain lehtipuittemme lehtisatoa on myös
pidettävä mukautumisena talviseen
vedenpuutlee-seen. juuret kun eivät voi nostaa jäätyneestä
maasta kylliksi vettä korvaamaan haihtumista
laajasta lehvästä. Kaikilla talvivihannoilla puilla
myös havupuilla) onkin lehdissä paksu ja tiivis
päällysketto. K:eja ovat tavallaan myös monet
yksivuotiset kasvit, jotka kuivan ajan ovat
sie-menasteessa. Niihin kuuluvat myös useat
sipulikasvit. J. A. IF.

Kuivakylki (engl. freehnard), pystysuora väli
veden pinnasta (aluksen sivulla) vesikannen
ulkosyrjän yläpintaan aluksen keskikohdalta
mitaten. F. W. L.

Kuivamelloittaa ks. K u i v a m e 1 1 o i t u s.

Kuivamelloitus (vrt. Aduseerata),
valkoisen takkiraudan muuttaminen taottavaksi
raudaksi sulattamatta sitä. K :11a tehdään
monimutkaisen muotonsa takia valamalla valmistetut
esineet, koneosat y. m. sitkoämmiksi siten, että
ne pannaan happirikkaan rautamalmin tahi
hehkuhilseen sisään ja kuumennetaan hyvään
punahehkuun. Malmin happi yhtyy silloin
raudan hiileen hiilioksidiksi. joka palavina kaasu-

kuplina poistuu, ja rauta muuttuu jonkun
verran taottavaksi. Mutta jos esinettä
kuumennetaan liiaksi tahi rauta on sopimatonta, muuttuu
raudan hiili grafiitiksi, ja esineeseen jää harmaa
takki rautasydän. Muitakin aineita paitsi
malmia käytetään hiilen poistamiseen. K reen
sopivaa valkoista takkirautaa (2,5-3,0 °/c C)
valmistetaan nykyään myöskin sulattamalla koksilla
takorautaromua kupoli-uunissa. G. A. A.

Kuivanhorros ks. Horros.

Kuivaniemi. 1. K unta, Oulun 1.. Oulun
kih-lak.. Iin-Kuivaniemen nimismiesp.. sijaitsee
Kuivajoen (ks. t.i suulla; kirkonkylä Pohjanlahden
rannikolla n. 35 km Kemistä kaakkoon.
Pinta-ala 1,039,5 knr, josta viljeltyä maata 1.428 ha
(1901); manttaalimäärä 9=7,s", maatilojen
lukumäärä 201. talonsavuja 163, torpansavuja 35 ja
muita savuja 38 (1907). 2.1S0 as. (1910); 290
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 198 (1901). 157 hevosta, 826
nautaa (1909). — Kansakouluja 2 (1911). —
Teollisuuslaitoksia: kirkonkylän saha- ja myllylaitos,
Kuivajoen yhtiömeijeri. — 2. Seurakunta,
Kuopion hiippak., tuomiorovastik.; perustettu
Iin kappeliksi 1600-luvulla, v:een 1752
Alakii-mingin kanssa yhteinen kappalainen, sittemmin
ilman omaa pappia v:een 1771. siitä alkaen
pitäjän apulaisen hoidettavana v:een 1848. jolloin
kappalaisen virka perustettiin. K. määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 7 p:lt;i
jouluk. 1894, mutta on toistaiseksi vielä Iin
kappelina. — 3. Kautatienasema (V 1.)
Oulun-Kemin rataosalla, Olhavan ja Simon
asemien välillä, 70 km Oulusta, 35 km Kemiin;
824 km Helsingistä. L. H-nen.

Kuivapaino ks. K u i v a-a i n e.

Kuivapari, galvaaninen elementti (ks. t.),
jossa elektromotorerna (metalleina) ovat tina-

ja kulta-(vaski-)
paperin metallikerrokset
ja nesteenä on
mainittujen paperien
sisältämä kosteus. Z a m b
o-n i’n k u i v a p a r i s t o
1. -patsas
valmistetaan siten, että tina- ja
kultapaperiarkki
liisteröidään toisiinsa kiinni
paperipuolet vastakkain.
Useampia tällaisia
kak-soisarkkeja asetetaan
päällekkäin ja terävällä
leimaraudalla lyödään
irti pyöreitä levyjä. Niitä puristetaan sitten
muutamia satoja tai tuhansiakin kovasti kokoon
lasiputkeen metallikerrokset siten vastatusten,
että sama metalli aina on samannepäin.
Metalli-helat c ja f (ks. kuvaa) sulkevat putken
kummankin pään. Patsaan navat (a ja g) osoittavat
vuosikausia melkoisen jännityksen
(potentsiaa-lin), mutta paperin huonon johtokyvyn tähden
saadaan tällaisella paristolla vain hyvin heikkoja
virtoja. Kuivaparisto soveltuu sentähden
parai-ten käytettäväksi tarkoituksiin, joihin tarvitaan
vakinaista, mutta ei vahvaa sähköjännitystä,
kuten esim. elektroskoopin (kuva esittää F e c h n
e-rin elektroskooppia) tai
kvadrantti-elektrometrin neulan varaamiseen. U. S:n.

Kuivapoltto ks. Närästys.

Fechnerin eiektruskuuppi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0890.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free