Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuivasmäki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1693
Kuivasmäki Kuivikkeet
169-1
Kuivasmäki, Petäjäveden pitäjän entinen
nimi.
Kuiva tie (kern.) ks. Märkä tie.
Kuivatislaus, orgaanisten aineiden
hajaantuminen lämmön vaikutuksesta, kun ilma ei pääse
vaikuttamaan. Nimitys johtuu siitä, että aine
tislataan sellaisenaan (kuiviltaan). Kaikki
orgaaniset aineet hajaantuvat kyllin korkeassa
lämpötilassa yksinkertaisemmiksi yhdistyksiksi:
toiset haihtuvat kokonaan, toiset jättävät
kuu-mennusastiaan haihtumattoman jäännöksen, joka
on etupäässä hiiltä. Tislaustulokset ovat hyvin
erilaisia, riippuen tislattavan aineen laadusta;
samasta aineesta saattaa eri lämpötiloissa
kuiva-tislatessa syntyä erilaisia tuotteita. —
Tavallisimmat kuivatislaustuotteet ovat vesi,
hiilioksi-dit. kaasumaiset, nestemäiset ja jähmeät
hiilivedyt. etikkahappo, metylialkoholi, ammoniakki,
fenolit, orgaaniset emäkset j. n. e. Haihtuvat
tislaustuotteet jäähdytetään sopivissa laitoksissa,
jotka useimmin ovat järjestetyt
vastavirtaperi-aatteen mukaan. — Teollisuudessa kuivatislataan
etupäässä puuta, kivi- ja ruuuihiiltä, turvetta,
hartsia j. n. e. — Puun
kuivatislauk-s e e n kuuluu m. m. m i i 1 u n- 1. syden poltto,
jolloin ainoastaan hiilet otetaan talteen. T e r v
a-h auta poltossa saadaan (havupuista)
tervaa. Järkiperäinen puun
kuivatislaus toimitetaan joko muuratuissa kammioissa
ihiiliuuneissa!, tai tavallisemmin rautalevyistä
valmistetuissa n. s. retorteissa, jolloin kootaan
kuiva-tislatessa syntyneestä n. s. „puuhaposta"
etikka-happo (harmaana kalkkina, s. o.
kalsiumasetaat-tina 1. etikkahapon kalsiumsuolana).
metylialkoholi ja asetoni sekä tärpätti, keveät öljyt, pikiöljy,
terva, hiili, tiivistymättömät palavat kaasut j. n. e.
Siitä riippuen, käytetäänkö havu- vai lehtipuita,
saadaan osaksi erilaisia tuloksia, joiden määrä
myöskin osaksi on erisuuri. Lehtipuuta
(etupäässä pyökkiä) kuivatislattaessa (esim.
Keski-Euroopassa ja Ameriikassa) saadaan runsaasti
etikkahappoa ja metylialkoholia. mutta ei
ollenkaan tärpättiä. Havupuun k. tulee kysymykseen
yleensä vain pohjoismaissa (esim. Ameriikassa,
Ruotsissa ja meillä, missä käytetään tähän
tarkoitukseen tervaskantoja) ja saadaan tällöin
kaikkia yllälueteltuja tuotteita. Etenkin
tervaksista saadaan runsaasti tervaa ja tärpättiä. —
Kuivatislausta harjoitetaan yleensä joko hiilien
saamiseksi (metallurgisten laitosten yhteydessä)
tai muiden samalla syntyvien tuotteiden
valmistusta varten. Tislaustulokset jalostetaan yleensä
samoissa tehtaissa osaksi valmiiksi, osaksi
puolivalmiiksi kauppatavaroiksi. — Viime aikoina on
tehty lukuisia kokeita kuivatislata puujätteitä
(esim. sahajauhoja); toistaiseksi ei kuitenkaan
kysymystä vielä ole tyydyttävästi ratkaistu.
— Kivihiilen kuivatislaus ikoksittaminen,
koksitus) toimitettiin ennen melkein
yksinomaan hiilen (koksin) saamiseksi
metallurgisiin tarkoituksiin (ks. Koksi). Sittemmin
kehittyi valokaasuteollisuus, jossa pääpaino
pannaan saatuun, palavaan, tiivistymättömään
kaasuun. valokaasuun. Varsinainen kivihiilen
k. toimitetaan retorteissa, regeneratiivista
lämmitystä käyttäen. Päätulokset ovat: tiivistymätön
kaasu ikäytetään itse kuivatislauspannujen
lämmitykseen). arvokas polttoaine koksi,
ammo-niakkivesi (kaasuvesi), keveät öljyt (raaka bent-
I soli) sekä nykyaikaisen kemiallisen teollisuuden
tärkein raaka-aine, kivihiiliterva. R u u n i h i
i-1 e n, samoinkuin bitumiinisten
liuskeiden k. toimitetaan seisovissa retorteissa;
päätulokset ovat: kaasuvesi, josta saadaan
ammoniakkia, ruunihiiliterva, josta valmistetaan
polttoöljyjä (fotogeeni. solaariöljy, kaasuöljy j. n. e.)
ja paraffiinia sekä jäljelle jäänyt koksi ja
pala-| mattomat kaasut. W. W-o.
Kuivatokka ks. Telakka.
Kuivattaminen, veden poistaminen jostakin
aineesta. Useat aineet tulevat jo ilmassa
ollessaan jotakuinkin kuiviksi; niiden kuivuus
riippuu lämmöstä, ilman kosteudesta, ilman vaihdon
tehokkaisuudesta ja tietenkin myös aineen itsensä
laadusta. Ilmassa kuivattua ainetta nimitetään
ilmakuivaksi ja voidaan sellaisesta aineesta
poistaa lopullinenkin vesi kuumentamalla tai
muilla keinoilla. Useat kuivat aineet imevät
kuitenkin ilmasta uudelleen kosteutta, joten monen
kuivatunkin aineen kuivuus on riippuva ilman
kosteussuhteista. — Vesi voidaan jähmeistä
ai-neista poistaa esim. puristamalla (joko
valsseilla tai erikoisilla puristuskoneilla); sen tr
i-fugeeraamalla poistetaan vettä esim.
pesu-laitoksissa märistä vaatteista; samoin voidaan
vettä poistaa siivilöimällä, joko
tavallisella tavalla tai kiinnittämällä siivilä sellaisen
astian suulle, josta imetään ilmaa pois. Tällöin
tietenkin ilma painaa ainetta siiviläpintaa
vastaan ja työntää veden nopeammin alas. Usein
levitetään märkiä aineita myös huokoisille
levyille. joihin vesi imeytyy (savilevyille. kipsille
y. m. s.). Monasti poistetaan vettä
kuumentamalla joko ilmassa tai ilmatyhjässäkin tilassa,
jolloin kuivuminen tapahtuu nopeammin.
S. V. H.
Kuivatus ks. Kuivattaminen.
Kuivauskone on yleisnimitys useissa
teollisuuden haaroissa käytettäville kuivauslaitoksille.
Kaikkien näiden toiminta perustuu siihen, että
kuivaa lämmitettyä ilmaa puhalletaan
kuivattavien aineiden läpi tai välitse. Hyvin
järjestetystä lämpömäärän ja tuuletusnopeuden
keskinäisestä suhteesta riippuu kuivauskoneen
taloudellinen kannattavaisuus. Useat kuivauskoneet,
esim. monet villan- ja kankaiden kuivauskoneet,
toimivat siten, että ne kuljettavat kuivattavan
aineen lämpimän kaappijärjestelmän läpi
päinvastaiseen suuntaan kuin mihin kuivaa lämmintä
ilmaa puhalletaan. Nämä toimivat siis
yhtämittaisesti. Toisissa taas kuten eräissä langan
kuivauskaapeissa on eri osastoja, joissa kuivattava
tuote pysyy paikallaan ja lämmin tuuli, joka
kulkee koko järjestelmän läpi, voidaan asettaa
puhaltamaan mihin kaappiin tahansa aluksi.
Yleisimmin puhalletaan kuiva ilma siihen kaappiin,
joka on kuivin ja se tulee ulos kosteimmasta
kaapista kosteana.
Tavallisesti kuuluu kuivauskoneeseen
tuulettaja ja lämpöpattereja ilman lämmittämistä
varten. ’ E. •/. .S.
Kuivikkeet, kotieläinten alla navetoissa ja
talleissa käytettäviä aineita, joiden
tarkoituksena on antaa eläimille kuiva ja lämmin
makuupaikka sekä sitoa itseensä eläinten ulostuksissa
oleva kosteus ja uiiden sisältämät, helposti
hukkaan joutuvat kasvin ravintoaineet, etenkin
ty-penpitoiset, ja estää lantaa liiaksi käymästä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
