- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1695-1696

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuivasmäki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1695

Kuivumisjäte—Kukka

palamasta). l\:n arvo riippuu siis etupäässä
yllämainitusta sitomiskyvystä. K:na käytetään
etenkin syysviljan pitkiksi silpuiksi hakattuja
olkia, turvepehkua. sahajauhoja, kuusen ja
männyn havuja, kuivia lehtiä, sananjalkoja, y. m.
Paras kuivike, turvepehku, sitoo itseensä 12-lS
kertaa, olkisilput 4 kertaa, sahajauhot 3-4
kertaa. lehdet 2’/. kertaa ja huonoin, havut. 1 ’1,-2
kertaa oman painonsa kosteutta. J. F. S.

Kuivumisjäte ks. K u i v a-a i n e.

Kujanjuoksu, 1!):nteen vuosis. saakka
soia-väessä käytännössä ollut ruumiillinen
rangaistustapa. joka määrättiin törkeistä, kuria vastaan
tehdyistä rikoksista. Sotilaat asetettiin kahteen
vierekkäiseen riviin, joiden väliä oli n. 2 m, ja
heille annettiin kepit tai raipat käteen.
Rikollista kuljetettiin hitaasti selkä paljaana ja
kädet sidottuina rinnalle kujaa pitkin, jolloin
kunkin rivissä olevan sotilaan tuli kerran sivaltaa
häntä selkään. Toimitus suoritettiin rumpujen
päristessä ja se voitiin uudistaa usea kerta
peräkkäin ja vieläpä kolmen päivän aikana. Tapa
lienee alkuisin nostoviien ajoilta. .1/. v. II.

Kujundzik (turk.. ..pikku lammas"), kylä
vastapäätä Mosulia Tigris-virran vasemmalla
rannalla, osoittaa muinaisen Niniven sijaa.
Kaivauksia ovat siellä toimittaneet Botta 1842,
Lay–ard 1840-51, Smith 1S73-76. Rassam 1852-54. vrt.
A s s u r b a n i p a 1 ja N i n i v e. K. T-t.

Kuka, 1. K u k a u a. kaupunki Afrikassa,
Englannin Pohjois-Nigeriassa, 7 km Tsad-järvestä
länteen. Oli ennen Bornun neekerivaltion
mahtava pääkaupunki, per. 1814; kaksiosainen.
Nachtigal in täällä käydessä 1870 oli as. 100.000,
kauppa vilkas, isot viikkomarkkinat, Tripoliin
karavaanien keskuspaikka. K. hävitettiin 1840:
uudestaan sen kokonaan tuhosi entinen orja
Rab-beh 1S98. V. 1902 englantilaiset ryhtyivät sitä
uudistamaan: 1908 seikin hovi siirrettiin K:aan
takaisin. E. E. K.

Kukinto, enemmän tai vähemmän selvästi
rajoitettu kukkaryhmä. joka syntyy niin, että
kukkien väliset nivelvälit lyhenevät ja niiden
tuki-lelidet muuttuvat ylälehdiksi. —
Haarautumis-t ivan, nivelvälien pituuden ja kukkien
kehitys-järjestyksen mukaan erotetaan eri
kukintomuo-toja: I. Yksilapakkoiset keskihakuiset 1.
terttu-maiset k:t. joiden kukat kehittyvät
kärkihakui-sesti. a. Tertulla (racemus) on pitkä yhteinen
kukkalapakko ja perälliset kukat. Erityinen
terttumuoto on h ui sk ilo (corymbus), jonka
kaikki kukat ovat jokseenkin samassa
vaakasuorassa tasossa, koska niiden perät ovat sitä
pitemmät, mitä alempana piiälapakolla kukat
sijaitsevat. b. Tähkällä (spica) on yhteinen
la-pakko pitkä, kukat perättömiä. Pui keloksi
<spadix) nimitetään erityisesti muodostunutta
tähkää, jonka yhteinen lapakko on enemmän tai
vähemmän maitoinen ja kukat ikäänkuin
uponneet lapakkoon. Nor kko (amenlum, julus) on
pehmeiilapakkoinen tähkä, joka varisee
kukkiminen jälkeen kokonaan, sen kukat ovat pienet ja
epätäydelliset, e. Mykeröllä (capitulum) on
lyhyt, kartiomainen tai leveä, litteähkö, jopa
joskus maljamaisesti kovertunutkin lapakko ia
pe-räitömät kukat. Koko mykerön tyveä ympäröi
usein joukko ylälehtiä, jotka muodostavat
kehdon. d. Sarjalla (umbella) on yhteinen
lapakko lyhyt ja kukat pitkäperäiset, useimmin

Kukintomaotnja. A terttu, h huiskilo, C ttthkil, ii sarja,
E mykerö, F kiemura.

samassa tasossa. — II. Monilapakkoiset,
keskipakoiset 1. viuhkomaiset kukinnot, joiden kukat
kehittyvät tyvihakuisesti. a.
Viisihaaraisessa viuhkossa (monochnsinm) tulee
pääte-kukan alla olevan suojuslehden hangasta vain
yksi haara, joka sekin päättyy kukkaan.
Yksi-haaraista viulikoa nimitetään
samanhankai-seksi viuhkoksi 1. kiemuraksi
(ho-stryx), kun haarautumissuunta aina pysyy
samana, ja vuorohankaiseksi (cincinnus),
kun haarautumissuunta vaihtuu, b.
Kaksihaaraisessa viuhkossa (dichasiu m )
syntyy kukan alla kaksi haaraa, kumpikin oman
suojuslehtensä hankaan, c. Sarja viuhkossa
(plciochasium) syntyy kukkien alle useampia
kuin kaksi haaraa. — III. Kerrottu
kukinto syntyy, kun useampia kukintoja yhtyy
yhdeksi suuremmaksi kukinnoksi. Kun kaikki
pikkukukinnot ovat samanlaisia kuin se iso
kukinto. jonka ne yhdessä muodostavat, on kukinto
yhtenäisesti kerrottu; jos ne ovat
erilaiset, vaihtelevasti kerrottu. Näitä on
esim. heinäkasvien röyhy, jossa on pikku
tähkiä (tähkylöitä) tertussa. (J. A. ir.y

Kukka, selväsiittoisten kasvien verson osa
suvullisen lisääntymisen palveluksessa olevine
lehtineen. Näissä erotetaan: 1. Kehä
(perian-thium), joka on muodostunut selvistä lehdistä ja
jossa useimmin alempana on vihreä v e r h i ö
(calyx) ja ylempänä värillinen teriö (corolla).
Jos kehän kaikki lehdet ovat samanväriset,
nimitetään sitä kokonaisuudessaan kuvuksi
(peri-gonium). K e h ä t ö n k. on tykkänään
kehä-lehtiä vailla. 2. Siitoslehdet, heteet (ks.
Hede) ja emit (ks. Emilehdet).
Kaksineuvoisessa k:ssa tavataan sekä hetiö että
emiö, yksineuvoisessa on jompikumpi
näistä hävinnyt, neuvottomassa 1.
marrossa molemmat. Hyöty- 1. täytetyssä
k:ssa terälehtimäisten kukkalehtien luku on
lisääntynyt yli tavallisen määränsä, usein
siitos-lehtien kustannuksella. — Kukkapohjuksella(ks.t.)
k.-lehdet ovat 1) kaikki yhtenäisessä
kierre-viivassa, köynnöksiset (acykliset) k:t, 2)
kaikki kiehkuroissa, kokokiehkuraiset
(eucykliset k:t), 3) muutamat lehdet, esim.
terä-lehdet. kiehkuroissa, toiset taas, useimmin
liedejä emilehdet, kierteissä, köynnös- 1.
puoli-kiehk uraiset (hemicykliset) k:t. —
Mukai-suussuhteiltaan k:t ovat 1) monitasoisia
1. säteettäisiä (polysymmetrisiä,
aktinomor-fisia, radiaarisia), milloin ne saattaa jakaa
useammalla kukkaperän kautta asetetulla tasolla
kahteen samanlaiseen puoliskoon, 2)
yksitasoisia, vastakohtaisia,
kaksipuolisia (monosymmetrisiä, zygomorfisia), jos ne saat-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0892.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free