Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kukkabiologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1G97
Kukkabiologia— Kukkaskärpäset
1G98
taa vain yhdellä tasolla jakaa kahteen samanlaiseen
puoliskoon. 3) harvoin e p ä m u k a i s i a
(asymmetrisiä. jolloin niillä ei ole lainkaan
mukaisuus-tasoa. K.-lehtien luku-, kiinnys-, kiinnitys- ja
k:n mukaisuussuhteet ilmaistaan kukka- ja
pohjakaavoilla (ks. n.) 1. diagrammeilla. —
Yksi-ja harvakukkaisilla kasveilla on yleensä isot k:t
(lumpeet, Victoria regia), monikukkaisilla pienet
(mykerökukkaiset). K:ien värin määräävät
useimmin kehälehdet, varsinkin teriö, mutta
toisinaan. milloin nämä ovat vähäpätöiset, muutkin
kukkalehdet, esim. heteet akaasioilla ja emi
pajuilla. — Kukkimiskausi 1. se aika, minkä
kukat ovat puhjenneina, vaihtelee pituudelleen
eri lajeilla. ..Yön kuningattarella" se kestää vain
muutaman tunnin yöllä, eräillä kämmekkäisillä
jopa 60-80 päivää. Kukkaosien ikä on lyhyt
kestäen yleensä vain yhden kasvukauden. Eräillä
kasveilla (pajut, jalava, syreeni) ne syntyvät
toisella kasvukaudella ja saavuttavat täyden
kehityksen vasta seuraavalla. J. A. IV.
Kukkabiologia ks. P ö 1 y y t y s.
Kukkakaali ks. Kaali.
Kukkakaava, kukan luku-, kiinnys-,
kiinnitys-ja mukaisuussuhteiden lyhyt, kaavamainen
esitystapa. K:issa (suom. tekstissä) V tarkoittaa
verhiötä, T teriötä, K kupua, Il hetiöVä, E emiötä,
numerot kiehkuran lehtilukua (co = luku suuri
ja vaihteleva), yhdislehtisyys osoitetaan ()
merkillä, kehänpäällistä sikiiiintä emiön
lehtilukua. osoittavan numeron alapuolella olevalla,
kehiinalaista sikiiiintä sen yläpuolella olevalla
viivalla, yksitasoisuutta merkillä f. Siten esim.
Scrophularian kaava .† V (5), T (ö), II E (2)
ilmaisee, että tämän suvun kasveilla on
yksitasoinen kukka, verhiö ja teriö 5- ja yhdislehtiset,
hetiö 4- ja erilelitinen, emiö 2- ja yhdislehtinen
ja sikiiiin kehänpäällinen. vrt. Pohjakaava.
J. A. TV.
Kukkakasvit = selviisiittiöt (ks. t.).
Kukkakärsäkäs (Anthonomus pomorum) ks.
K ä r s ä k k ä ii t.
Kukkamesi, kukkien mesirauhasten erittämä
makea neste. Se on mehiläisten raaka-aine, josta
ne valmistavat hunajaa. Mehiläisten nestettä
kukista imiessä ja sitä pesässä kennosta toiseen
siirrettäessä sekoittuu siihen eläimellisiä aineita
mehiläisten sylkirauhasista ja hunajalaukusta.
K., jossa rypäle- ja hedelmäsokerin ohessa on
enin osa ruokosokeria, sisältää 20-25 % sokeria
ja 70-75 c/o vettä, hunaja n. 75-80 % sokeria,
20-25 <J0 vettä, loput muita aineita. A. .1/.
Kukkapohjus (receptaculnm torus), verson
latva, johon kukkalehdet ovat kiinnittyneet.
K. on milloin kartiomainen ja emiö kukkalehdistä
ylinnä sen latvalla (sikiäisalainen 1. h
y-pogyninen kehä, kehänpäällinen
sikiiiin. kuva A), milloin maljamaisesti
kovertu-nut ja emiö kiinnittynyt koverruksen pohjaan
m a 1 j a k e h ä i n e n 1. perigyninen kehä,
maljakeskinen sikiiiin. kuva B, Ii’), tai
sikiiiin kasvanut kiinni pohjuspikarin seiniin
(si-kiiiispäiillinen 1. -peräinen 1.
epigy-uinen keliä, kehän a lainen sikiiiin, kuva
C). Eräissä kukissa k. hetiön ja emiön välissä
pullistuu turpeaksi renkaaksi,
pohjuskeh-riiksi (discus), harvoin se pitenee ruodin
tapaiseksi verliiön ja teriön välissä (Caryophyllaceæ),
keluiu ja hetiön välissä (hetiöpielukseksi)
5-1. IV. Painettu «/w 12
M
Kukkapolijuksen muotoja.
tai hetiön ja emiön välissä
emiöpieluk-seksi (Capparidaccos). ,1. A. IV.
Kukkaro, tarkoituksensa mukaan h a u 1 i-,
luoti-, raha-, tulus- tai
tupakkakuk-k a r o. Ilauli-k. on tavallisesti kapea ja syvä,
luisella tai puisella suulla ja tulpalla varustettu
nahkapussi (kuva 1). Luoti-k. on muutoin
samanlainen, mutta matalampi; se varustettiin
muinoin joskus „ukonnuolesta" (kiviaseesta)
valmistetulla tulpalla, koska tämän luultiin tekevän
luodit tehollisemmiksi (Sakkola; kuva 2). —
Raha-k. tehtiin ennenvanhaan useinkin
tuppe-naan nyljetystä kissannahasta ompelemalla
kaula-reikii kiinni: takapuoleen tehty suu suljettiin
takajalkanahoilla, ja etujalkanahat jäivät
vapaina riippumaan (kuva 3); käytettiin myöskin
tuppenaan nyljettyä norpannalikaa: siilien
ommeltiin pyöreä pohjakappale ja suu suljettiin
kurepaulalla, josta sitä useinkin kaulassa
kannettiin (kuvat 4 ja 5). Vasta viime vuosikymmeninä
ovat metallisilla suukaarilla ja lukolla varustetut
raha-k:t kansaan levinneet. Tupakka k:t olivat
vanhempina aikoina yleisesti n. s. sää velejä
1. masseja, s. o. taskumaisia torven muotoon
käärittäviä suusiteellä (kuva 6) varustettuja
vasikan-, hylkeen- (kuva 7) tai ankeriaannahkaisia
pusseja. Joskus oli tupakka-k:oon, jonka suu
suljettiin kurenauhalla, tuluskukkaro liitetty (kuva
8). Myöhemmin tulivat kansankin keskuudessa
käytäntöön useista nahkakappaleista yhteen
liitetyt (kuva 9) tai kankaasta tai villalangasta
(kuva 10) valmistetut k:t. Viimemainitut olivat
semminkin maan länsiosissa muodissa. Siteessä
tai kurepaulassa riippuu tavallisesti puinen,
luinen tai rautainen p i i p u n r a s s i. U. T. ,S.
Kukkaskärpäset (Syrphidae), mustan- ja
kel-taisenkirjavia kärpäsiä, jotka muistuttavat suu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
