- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1699-1700

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kukkabiologia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1699

Kukkaslähetys—Ku laani

1700

resti ampiaisia tai kimalaisia ja lentelevät
kukilla. Lento on nuoleunopea. Toukat elävät joko
mätänevissä aineissa tai lehdillä, jolloin ne
muistuttavat iilimatoa, ja syövät kirvoja. Hyvin
lajirikas heimo. Tärkeimmistä suvuista
mainittakoon Syrphus, Voineella, Eristalis. vrt.
Kärpäset. U. S-s.

Kukkaslähetys, kristillisen rakkaudentyön
muoto, joka tarkoittaa sairaiden mielen
virkistämistä. Kukkien mukana sairaat saavat
raamatunlauseen tai kristillisen lentolehtisen. Jos
kukkien tuoja siihen kykenee, puhelee hän sairaan
kanssa tämän hengellisistä tarpeista; muussa
tapauksessa hän jättää lahjansa iloisella pään
nyökähdyksellä tai lausuen ystävällisen sanan
tervehdykseksi. Suomessa on k:tä harjoittanut
varsinkin Nuorten naisten kristillinen yhdistys.

A. j. P-ä.

Kukkasmaalaus, johon hedelmä maalaus
läheisesti liittyy, oli vanhalla ajalla
enimmäkseen vain käytäntöön sovellettua koristelevaa
taidetta. Kiinan ja varsinkin Japanin taiteessa
on tyylittelevällä kukkasmaalauksella jo aikaisin
ollut huomattava sija, jotavastoin se Euroopassa
vasta 1600-luvulla kehittyy itsenäiseksi
taiteen-haaraksi ja saavuttaa silloin korkeimman
kukoistuksensa Alankomailla, missä sitä harjoittivat
monet taiteilijat, kuten esim. Jan Brueghel (k.
1625) ja D. Seghers (k. 1661). Tämän ajan
hollantilaisten innokas kukkaviljelys lienee osaltaan
vaikuttanut, että tällä taiteenhaaralla vielä
silloinkin, kun Hollannin muu maalaustaide
rappeutui, oli erittäin eteviä edustajia, esim. Jan
Davidsz de Heem (k. 1683) ja Jan van ITuysum
(k. 1749). Viime vuosis:n loppupuoliskolla,
jolloin entistä suurempi kiintymys väreihin syntyy
ja uudenaikainen väritaide saa alkunsa, ovat eri
maiden taiteilijat varsinaisen
„stilleben"-maa-lauksen ohella alkaneet sangen yleisesti
harrastaa tätä maalauslajia, joskin sen yksinomaisina
harjoittajina ovat suurimmaksi osaksi olleet
pelkät dilettantit. E. R-r.

Kukkiajärvi, Hauhon reitin järviä
Luopioisten pitäjän alueella; rannikot hyvin lahtisia,
saaririkkaus huomattava: matka itäisimmästä
lahdenperukasta läntisimpään n. 12 km,
koilli-simmasta perukasta eteläisimpään n. 10 km.
Järveen laskee Kuohijärvi kaakosta; vedet
virtaavat K:stä edelleen lounatta kohti Roineeseen
j. n. e. — K:n luoteisrantamalla Luopioisten
kirkonkylä. L. H-nen.

Kukkiniiskausi ks. Kukka.

Kukko on moniavioisten kanalintujen koiras;
se on tavallisesti suurempi, vahvempi ja
komea-värisempi kuin naaras, kana. E. W. S.

Kukkolankoski 1. Jylhänkoski, koski
Torniojoessa, hiukan Karungin kirkonkylän
eteläpuolella. Putouskorkeus 13,s m; 116,250
hevosv. l. H-nen.

Kukkulapalvelus. Muinaisajan ihmiset ja
luonnonkansat ovat halusta valinneet vuorten
kukkulat jumalanpalveluspaikoikseen. Niin jo
Palestiinan esihistorialliset asukkaat uhrasivat
jumalilleen kukkuloilla: heidän uhripaikkanaan
oli paljas kallio, johon oli koverrettu maljan
muotoisia koloja. Samoin kanaanilaisten k.
tapahtui taivasalla: kiviaitauksen ympäröimälle
pyhälle kalliolle oli pystytetty kivipatsas (masseba) !
ja puupaalu (asera); edellinen oli Baalin, jälki-|

mainen naisjumaluuden — Astart-Baalan —
asumuksena tai edustajana. Uhrit asetettiin
kalliolle masseban juurelle tai jonkinlaiselle
uhri-pöydälle; myöhemmin, kun ruvettiin uhria
polttamaan, tuli varsinainen alttari käytäntöön. Geze
riu rauniokummusta ou kaivettu ilmoille vanha,
hyvin säilynyt kanaanilainen uhripaikka.
Asettuessaan ..luvattuun maahan" israelilaiset ottivat
haltuunsa kanaanilaisten vanhat uhrikukkulat
pyhittäen ne Jahven jumalanpalveluspaikoiksi.
Eivät puhtaan Jahve-uskon edustajatkaan
huomanneet siinä mitään väärää, niinkuin näkyy
esim. siitä, että Samuel (1 Sam. 9n ja seur.) ja
Elia (1 Kun. 18,, ja seur.) uhrasivat
kukkuloilla. Myöhemmät kirjailijaprofeetat, jotka
taistelussa Israelin uskonnon puhtauden ja
henkisyyden puolesta kävivät yhä
tarkkanäköisem-miksi tuomitsemaan kanaanilaisen pakanuuden
ilmauksia, lausuivat hylkäystuomionsa k:sta. Sen
mukaisesti Deuteronomiumin laki (5 Moos. 12,
ja seur.) vaati uhrikukkulat hävitettäviksi ja
kaiken jumalanpalveluksen keskitettäväksi
Jerusalemin temppeliin. Kuningas Josia (ks. t.) pani
621 e. Kr. tämän vaatimuksen täytäntöön.
Maanpaon jälkeisenä aikakautena juutalaiset eivät
enää kukkulapalvelusta harjoittaneet. Ar. H.

Kuklux-Clan fkjüklaksklän], salainen
valtiollinen liitto Yhdysvaltojen etelävaltioissa,
syntynyt neekeriorjani vapauttamisen johdosta,
pe-rust. Pohjois-Karoliinassa 1867, levisi sieltä
muihin etelävaltioihin. Siihen kuului orjuuden
kannattajia sekä Unionin ja tasavaltaisen puolueen
vastustajia. Jäsenet olivat
kuolemanrangaistuksen uhalla vannoutuneet vaitioloon. Hevosen
selästä ja kasvot naamioiden peittäminä he
ahdistivat varsinkin neekereitä ja heidän
suojelijoitaan, murhaten heidät ja polttaen heidän
asuntonsa. Kongressin 1871 säätämä laki antoi
presidentti Grantille melkein rajattoman vallan
(Antikuklux-laki) tämän liikkeen kukistamiseksi,
mikä hänelle onnistuikin. G. R.

Kukonharja ks. Celosia eristät a.

Kukonkannus ks. Delphinium.

Kukuhoto ks. K v e i h v a t s ö n g.

Kukuljevic-Sakcinski
ku’ljevits-saktsinskij
(1816-89), kroatsial. kirjailija, julkaisi ensin [-novelleja ja ensimäisen kroatsialaisen draaman
,.Ju-ran i Sofia" (1839) sekä panslavistiseen henkeen
kirjoitetun runokokoelman ..Slavjanke" (1848).
Perusti 1850 ..Eteläslaavilaisen historiallisen
seuran", oli mukana 1S67 perustamassa
Eteläslaavilaista 1. Agramin tiedeakatemiaa ja oli
kroatsialaisen kirjallisuuden seuran („Matica
Hrvat-ska") esimies; on julkaissut tärkeitä kokoelmia
Kroatsian ja yleensä eteläslaavilaisten historiaa
valaisevia asiakirjoja (..Jura regni Croatiæ,
Slavonia; et Dalmatiæ", 1861, ..Monumenta slavorum
meridionalium" 1863, ,.Codex diplomaticus regni
Croatiæ", 1874-75 y. m.). Myöskin valtiolliseen
elämään, varsinkin 1S48-49 vuoden kansalliseen
liikkeeseen, K. otti innokkaasti osaa. J. J. il.

Kukunor (mong., = „sininen järvi"; kiin.
Tsinghai), järvi Tibetin koillisosassa, lähellä
Kiinan rajaa, 3,040 m yi. merenp.; n. 100 km
pitkä, 63 km leveä, 3,780 km2; jäätyy talvella.
Lännestä laskee siihen Butsingol. Kalarikas.
Etelä-rantaa kulkee 5,000 m korkea
Etelä-K.-vuoristo. E. E. K.

Kulaani ks. Dziggetai.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0894.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free