Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuldealaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1701
Kuldealaiset—Kulissiohjaus
1702
Kuldealaiset (iir. céle /»<’. latiaisoituna culidei.
ehkä = ..Jumalan palvelijat"), kelttiläisten liengel
listen yhteyksiä 9:nnellä vuosis., varsinkin
kelttiläisessä kirkossa pohjoisessa Britanniassa
(Skotlannissa) , vrt. Kelttiläinen kirkko.
Kuldza. 1. K. 1. Il i, kiinalainen raja-alue
Keski-Aasiassa. Ili-joeu ympärillä, n. 60.000 km®.
70.000 as., tarantseja, sartteja, dungaaneja.
kiinalaisia, kalmukkeja, mantsuja. Maanviljelys
tuottaa riisiä ja muuta viljaa, hedelmiä,
puuvillaa y. m. Rikkaita kivihiili-, kupari- ja
hopea-kerroksia on tavattu. Dungaani-kapinan johdosta
K. oli venäläisten hallussa 1871-81. —
Pääkaupunki on samanniminen, Ili-joen rannalla;
n. 20.000 as., enimmäkseen muhamettilaisia;
muutamia huomattavia moskeioja. Läntisen
Mongolian liikennekeskus, kauppa hyvin vilkas,
teollisuus melkoinen. K:ssa asuu sotilasvartioston
suojelema venäläinen konsuli. — Ktsta 40 km
alempana joen varrella on Uuden K:n rauniot;
perustettuna 1764 se pian kohosi kukoistukseen,
as. oli 70.000. Se hävitettiin kokonaan
dun-gaani-kapinassa 1S66. — 2. Venäläinen alue Ui’n
varrella edellisestä länteen, 11,300 km’, n. 70,000
as. Dungaani-kapinan aikana anastetusta K:sta
venäläiset pidättivät tämän alueen itselleen.
E. E. K.
Kulho, virkatalo (everstiluutnantin)
yksinäisellä saarella Turun saaristossa Kakskerran
kappelissa: 1 ’/j manttaalia, 145 ha. Nykyinen
omistaja U. N. Nieminen. L. H-nen.
Kuli 1. kuuli (engl. coolie, < joko köli 1.
kuli. alkuasukasheimo Etu-Intian länsiosassa, tai
tamil. küli = palkkalainen), nimitys, jota
laajemmassa merkityksessä käytetään aasialaisesta
uiko-, satama- t. m. s. työläisestä, yleensä
vastakohtana ammatinoppineelle käsityöläiselle:
ahtaammassa merkityksessä sillä tarkoitetaan
Intiasta ja Kiinasta (joskus myös Japanista
Ma-laiji-saaristosta ja Polyneesiasta) rajoitetuksi
ajaksi (tavallisesti 5 v:ksi) siirtynyttä, jo
lähtiessään työsopimuksen sitomaa työmiestä. —
Kun neekeriorjia vapauttamisen jälkeen oli
mahdoton kiinnittää säännölliseen työhön,
ryhtyivät (ensi kerran 1844) entiset orjain
omistajat Länsi-Intiassa ja Etelä-Ameriikassa
istutuk-sillensa ja Perön hallitus guano-saarille
tuottamaan laivanlastittain k:eja Kiinasta,
Hongkongissa olevien asiamiesten välityksellä. K:ien
kohtelu oli kuitenkin niin epäinhimillistä, että
Englannin hallituksen täytyi ryhtyä rajoittamaan
tätä peitettyä orjakauppaa (Cliinese passengers’
act 1855 kieltää englantilaisia aluksia
kuljettamasta enempää kuin 20 k:ia viikon matkaa
kauemmaksi; myöhemmin lisämääräyksiä k:ien
oikeuksien valvomiseksi y. m.). K.-asiamiesten
siirrettyä liikkeensä Macaoon, Portugalin
hallituksen oli pakko ryhtyä samanlaisiin
toimenpiteisiin (1873). — Intialaisten k:ien viennissä
epäkohdat eivät päässeet kehittymään niin
räi-keiksi. sillä jo 1837 hallitus antoi asiaa
koskevia määräyksiä, joita sittemmin täydennettiin;
m. m. pitää k.-asiamiehen olla hallituksen
hyväksymä, kuljetuslaivat ja k:t on terveydellisesti
tarkastettava. työsopimuksen sisältö tehtävä
k:ille selväksi j. n. e. Intian k.-vientisatamat
ovat Kalkutta, Madras, Bombay ja Karachi,
Kiinan Hongkong, Macao ja Singapoore
(Malakka-niemellä). Useimmissa sellaisista k.-siirtolaisuu-
den kohtaamista maista, joissa ou valkoinenkin
työväestö, on etupäässä tämän vaatimuksesta
käyty lainsäädäntötietä rajoittamaan tai
kokonaan estämään k:ien tuontia (koskee etupäässä
kiinalaisia k:eja Yhdysvalloissa, Austraaliassa,
Etelä-Afrikassa, Kanadassa). Etu-Intiassa
hallitus on kieltänyt k: ien viennin ranskalaisiin
siirtomaihin. E. E. K.
Kuli (< veu. kulj), jauhosäkki, jyväsäkki; ven.
tilavuusmitta = 300 ven. naulaa ruisjauhoja, 320
naulaa suurimoita, 360 naulaa rukiita, 260
naulaa ohria. 220 naulaa kauroja.
Kuli-khan ks. N a d i r-S h a h.
Kulikovon-kenttä, kenttä Venäjällä Tulan
kuvernementissa, lähellä Donin latvoja. Täällä
tapahtui 8 p. syysk. 1380 verinen taistelu
Moskovan suuriruhtinaan Dmitrij Ioannovitsin
jolita-main Venäjän sekä tataarikaani Mamain
joukkojen välillä. Dmitrij voitti, saaden kunnianimen
Donskoi. mutta tataarien ylivalta murtui vasta
100 v. myöhemmin. E. E. K.
Kulinaarinen (lat. culi’na = keittiö),
keittiötaitoa koskeva.
Kulis [ li’s], P a n t e 1 e i m o n A 1 e k s a n d r
o-vits 1819-97), vähäven. kirjailija, opiskeli
Kiovan yliopistossa, jossa kuului
ukrainalais-kansal-liseen Kyrillo-Metodilaiseen seuraan ja
vangittiin yhdessä Kostomarovin ja Sevtsenkon kanssa.
1850-luvulla jonkun vuoden oltuaan virkamiehenä
Pietarissa K. palasi Vähä-Venäjälle ja antautui
kokonaan kirjailija-alalle. Ollen Ukrainan ja sen
kielen erinomainen tuntija hän on julkaissut
kokoelman vähäven. historiallisia lauluja ja
kansantaruja, nimeltä ..Muistiinpanoja Etelävenäjältä"
(1856), romaanin ,,Musta neuvosto" (1857),
joukon vähäven. kertomuksia ja kokoelman runoja
(,.Dosvitki", 1862), paljon kirjoituksia vähäven.
aikakauskirjoissa, muutamien raamatunkirjain ja
vieläpä Shakespearen draamain vähäven.
käännöksen (1S82). Vähävenäjän kieltä varten hän
sepitti uuden oikeinkirjoituksen (n. s.
.,kulisev-kan"), joka oli pitkät ajat hallituksen kieltämä.
K., joka nuoruudessaan oli vähäven. kansallisen
erikoisuuden innokas puoltaja, on teoksessaan
Venäjän valtakunnan eheäksi yhdistäminen" (3 os. <
1874-77) jo aivan toisella kannalla. .7. ,7. M.
Kulissi (ransk. coulisse). 1. Paperille tai
useimmiten kankaalle maalatut ja puukehyksille
pingoi-tetut kuvat, jotka täyttävät näyttämön taustan
ja sivut, yhdessä muodostaen sen näyttämökuvan,
jota näytös tai kuvaelma kulloinkin vaatii. 2.
Kauppat. ks. Coulisse.
Kulissihakkaus, sellainen
kaistalehakkaus-tapa, jossa saman hakkausjonon kaistaleista
muutamia kaistaleita jätetään toistaiseksi
kasvamaan vanhaa metsää, joka uudistetaan vasta
myöhemmin. Näillä kasvamaan jätetyillä
kaistaleilla 1. kulisseilla on tarkoituksena siementää
molemmilla puolilla olevat paljaat kaistaleet sekä
käyttää hyväkseen n. s. valokasvua. A. C.
Kulissiohjaus 1. kulissilaitos (ks. K
u-1 i ss i), höyrykoneiden höyrynjakolaitteiden
(luistien t. venttiilien) käyttölaitos, jolla koneen
käynnin suunta voidaan muuttaa. K:ta
käytetään m. m. kaikissa höyryvetureissa ja
laiva-höyrykoneissa. K:ta on monta järjestelmää, joista
tavallisin on n. s. Stephensonin k. Siinä
on (kuva) kaksi kiinteää epäkeskoa D ja D,.
Epäkeskonvarsien päät C ja C, yhdistää toisiinsa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
