- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1703-1704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuldealaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1703

Kulissit—

Kulkukivet

1704

n. s. k u 1 i s s i k a a r i 1. kulissi J. Tiimii
voidaan kammella .V siirtää eri asentoihinsa, jolloin

sen lovessa oleva,
luistiin yhdistetty
n. s. liuku joutuu
epäkeskoista
liikuntansa saavan
ku-lissikaaren eri
kohtien liikuteltavaksi.
Jos A i n
keskiasen-nossaan ja liuku
siis kulissikaaren
keskellä, niin kone
ei käy lainkaan;

kaikissa muissa
asennoissansa
kulissikaan liikuttaa
luistia niin, että
kone käy joko eteen- tai taapäin riippuen siitä
kummalla puolen keskiasentoaan kulissikaari on.
Mitä kauemmas kulissi keskiasennostaan
siirretään, sitä pienemmäksi tulee höyryn paisunta
sylinterissä. — Muista kulissilaitoksista
mainittakoon Alla n-T r i e k i n, G o o e h i n,
Wäl-s c h a e r t-H e u s i n g e r i n, M a r s e h a 11 i n ja
K 1 u g i n k:t. V. V-la.

Kulissit ks. Kulissi.

Kuljeksiva lehti ks. K u m m i t u s s i r k a t.

Kuljetusalus, sotalaivastoon kuuluva alus,
joka on aiottu joukkojen tai sotatarpeiden
kuljetukseen. Tähän tarkoitukseen vuokrataan usein
tavallisia kauppa-aluksiakin. M. v. n.

Kuljetuslaitteet, kojeita, joita käytetään
kuljettamaan aineita tai esineitä lyhyitä matkoja.
Näitä ovat: kuljetusruuvi, vaakasuora tai
hiukan kalteva torven ympäröimä ruuvi, joka
pyöriessään työntää kierteillään ainetta torvessa
eteenpäin. K u 1 j e t u s k o u r u. 1. Edestakaisin
heilahteleva kouru, joka heilahtaa eteenpäin niin
hitaasti, että kourussa oleva aine seuraa kourun
mukana, mutta taaksepäin niin nopeaan, ettei
aine seuraakkaan kourua. — 2. Kouru, joka
eteenpäin työutyessäiin nousee, taaksepäin
hei-lahtaissaan laskee, joten kourussa kuljetettava
aine hyppäyksittäin kulkee eteenpäin. — 3. Kouru,
jossa kulkee ketjuun tai köyteen kiinnitettyjä
hakoja, koukkuja, kauhoja tai levyjä, jotka
työntävät ainetta kourussa eteenpäin.
Kuljetus-torvi, kiertyvä, hiukan kalteva liereä torvi,
jonka sisäseinässä on kuljetettavaa ainetta
johtavia kierteitä. Pneumaattinen
kulje-tustorvi, kuljetuslaite, jossa ilmavirta
kuljettaa esineitä. Kuljetusvyö, 200-1,500 mm
leveä kangas-, kumi- tai rautalevyvyö, joka
kulkee konehihnan tavoin telojen päällitse; hihnan
poikkileikkaus on suora tai kovera, jolloin aine
paremmin pysyy vyöllä. Kuljetusketju,
altailla tai kauhoilla varustettu päätön ketju,
joka kulkiessaan kaataa määrätyissä paikoissa
kauhat, jotka toisessa paikassa ovat täytetyt;
käytetään hiilen kuljetukseen kone- ja
kaasu-tehtaissa, veturiasemiila y. m. V. L.

Kuljetusvakuutus tarkoittaa kulkuneuvojen
tai kuljetettujen tavarain turmeltumisesta tai
menettämisestä syntyneen vahingon korvausta, oli
tämän vahingon aiheuttajana joku luonnontapaus,
rikos tai muu syy. Kuljetustien (ja
kulkuneuvojen) mukaan erotetaan merivakuutus ja
sisiimainen kuljetusvakuutus, mikä taas saattaa olla si-

sii vesi vakuutusta, rautatie- ja postivakuutusta y.
m. K:n vanhin muoto on merivakuutus (ks. t.),
joka tavataan Italiassa jo 14:nnellä vuosis.

Kuljetusvankila, säilytyspaikka vankeja ja
pidätettyjä henkilöitä varten, kun heitä
siirretään vankilasta toiseen, kuljetetaan
käräjiipai-kalle ja sieltä vankilaan j. n. e. ks. Vankila.

Kuljetusvero, henkilöitten tai tavarain
kuljetuksesta nostettu vero, jolla yleensä on
välillisen, useissa tapauksissa myöskin elinkeinoveron
luonne. Kuljetusveroja ovat esim. silta-, ja
tierahat. omnibus- ja vuokra-ajttriliikkeiden
lisenssit, laivaliikemaksut y. m. Suuremman
merkityksen on viimeaikoina saavuttanut rautatievero,
jota muutamissa valtioissa suoritetaan
rautatie-pileteistä, rahtikirjoista y. m.

Kulju. 1. Rautatienpysäkki Lempäälän ja
Tampereen välillä, 13 km Tampereelta. Pysäkiltä 2
km samannimiseen kartanoon. — 2.
Kartano Suoniemen pitäjässä, Kuloveden rannalla.

L. H-nen.

Kulkeva juutalainen ks. Jerusalemin

s u u t a r i.

Kulkkila, kylä Teiskon pitäjässä, Paarlahden
pohjoisrannalla, n. 8 km kirkolta kaakkoon.
Höyrylaivalaituri. L. H-ven.

Kulkku ks. K u r k k u.

Kulku 1. kulkusuunta, vuorilajin
liuskei-suuden tai kerroksellisuuden ja vaakasuoran
tason leikkausviivan suunta. K. ilmaisee nykyisen
tai muinaisen vuorijonon pääsuuntaa ja on usein
sama pitkissä vyöhykkeissä. Esim. koko
Eteläsuomen liuskevuorilajien vallitseva k. on
itä-läntinen. Itä-Suomessa taas on pitkä
liuskevyö-hyke, jolla k. on eteläkaakosta pohjoisluoteeseen.

P. E.

Kulkukauppa, pääasiallisesti rihkamatavaran
kaupaksi kul jettaminen paikasta toiseen.
Kaupunkien eduksi k. on maalla ollut kiellettynä
kokonaan 1734 vuoden yleisen lain mukaan.
Periaatteessa voimassa oleva, maaliskuun 31 päivänä
1S79 annettu elinkeinolakikin kieltää k:n, mutta
tekee kuitenkin sen tärkeän poikkeuksen, että
savi- ja lasiastioita, fa janssiteoksia ja oman maan
kotiteollisuuden tuotteita saa jokainen
hyvämaineinen kansalainen läänin kuvernöörin antaman,
vuosittain uudistettavan lupakirjan nojalla
kuljettaa kaupaksi paikasta toiseen. TTeinäkuun
2 päivänä 1000 annettu asetus ulottaa saman
oikeuden myöskin venäläisiin huolimatta siitä
ovatko he Suomen kansalaisia. JV. M.

Kulkukivet, suurenlaiset yksinäiset
kivilohkareet, jotka eivät ole alustakalliosta lohjenneita,
vaan muualta siirtyneet nykyisille paikoilleen
ja monesti ovat seudun vuoriperälle vierasta
kivilajia. K:iä tavataan seuduissa, jotka
jääkaudella ovat olleet mannerjiiän peittämillä. Ne
ovat kulkeneet nykyisille sijoilleen joko 1)
manner jään mukana tai 2) jäävuorissa
myöliäis-jiiäkautisen jäämeren aikana. Edellisessä
tapauksessa k:ien tulotien on määrännyt mannerjiiän
liikuntosuunta, ja niiden emäkallio on etsittävä
sieltäpäin, minne seudulla uurteitten suuuta ja
silokallioiden vastasivujen asema viittaa.
Toiselta puolen saadaan juuri kulkukivien avulla,
jos niiden emäkallio tunnetaan, tietoja
mannerjäätikön liikunnoista. Tässä tulevat etupäässä
kysymykseen tyypilliset ja tarkoin rajoitettuja
alueita muodostavat vuorilajit, sellaiset kuin

/v

Kuiissiohjaus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0896.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free