- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1707-1708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kulkulaitokset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1707

Kullak—Kulle

1708

tava kivikautinen asuinpaikka Storforsin torpan
luona. — 2. Seurakunta, Turun
arkkihiip-pak„ Porin alarovastik.; perustettu Ulvilan
kappeliksi 1760. määrätty erotettavaksi omaksi
kiira-kunnaksi sen. päät. 19 p:ltä marrask. 1901
(nykyjään vielä toistaiseksi kappelina). (E. Törmälä,
..Rullaan historia" (sanomalehti „Lounas" [-1887-88.]-] {+1887-
88.]+} L. B-nen.

Kullak, Theodor (1818-82), saks. pianisti
ja pianopedagogi, Czernyn oppilas; perusti 1855
Berliinissä musiikkikoulun („Neue Akademie der
Tonkunst"). K:n oppilaita olivat Moszkovski,
Xaver ja Philip Seharvenka y. m. Hänen
piano-pedagogiset teoksensa ovat vieläkin arvossa
pidetyt. I. K.

Kullanhuuhdonta on vanhimpia kullan
saanti-tapoja. Väitetäänpä, että vanhojen
sivistysmaiden kultahiekkakerrokset olisivat loppuun
huuhdotut. Plinius kertoo, että Kooman keisarikunnan
aikana saatiin Espanjan joista vuosittain 10,000
kg kultaa. Böömissä sekä Tonavan ja Keinin
varsilla olleet kultahiekkakerrokset ovat
hävinneet. K. perustuu siihen, että kullan
ominaispaino on suurempi kuin sen mukana esiintyvien
mineraalien, joten ne voidaan huuhtoa pois
vedellä. kullan jäädessä j alelle. Yksinkertaisin
luonnonkansojen ja kullanetsijäin käyttämä
huuh-tomiskoje on n. s. pannu
1. kattila. Se on n. 5,5-7
1 sisältävä, tasapohjainen,
matalahko,
kaltevalaitai-nen, puusta tai
rautalevystä tehty astia, jota
kieritelliiän ja sysäillään
vedessä, niin että siinä olevasta hiekasta kevyempi
osa huuhtoutuu pois ja jälelle jää karkeammat osat,
raskaat mineraalipalaset ja kulta. Kivet otetaan
pois käsin ja astiaa sopivalla tavalla
pyörähyttä-mällä saadaan kultajyväset erkanemaan sen
pohjalle leviävästä sakasta. Tehokkaampi on kiikku
1. kehto, 0,9X0,45 m puulaatikko, jonka päällä
on seula. Hiekka lapioidaan seulaan, josta vesi
huuhtoo hienommat ainekset ensin alla olevalle
kankaalle ja siitä laatikkoon, mutta karkeammat
osat viskataan laatikkoa kiikuttamalla ulos.
Kullansekainen hiekka kokoontuu laatikon
kaltevalle pohjalle ja siinä olevien poikkirimojen
taakse hienoimpien hiukkasten tarttuessa
edellämainittuun kankaaseen. 2 miestä voi tällaisella
huuhtoa l-l.s hl hiekkaa päivässä. Lähes 5
kertaa tehokkaampi huuhtomiskoje on n. 4,5 m pitkä
kalteva ränni, jossa voimakas vesivirta huuhtoo
maasta hienommat osat erilleen alempana olevaan
toiseen samanlaiseen ränniin kivien pysähtyessä
rännin päässä olevan ristikon taakse. Kultahieta
pysähtyy toisen rännin pohjassa olevien poikki-

HuuhtomarUnm.

Hydraulinen huuhtomaiaenettely Kaliforniassa.

rimojen taakse, johon, samoin kuin kehtoihinkin
toisinaan pannaan elohopeaa kullan
amalgamoi-mista varten. Näistä ovat kehittyneet
nykyaikaiset hydraulisten liuuhtomoiden suuret h u u
h-toma rännit (sluices), joissa n. 3,« m:n
palasista on kyhätty satoja jopa tuhatkin metriä
pitkiä kaltevia (1:10-1:25) rännejä. Karkeampi
kulta jää ylempiin ränneihin, hienomman
seuratessa alemmassa. Tällä sitä koetetaan erottaa
putouksilla, ala- tai sivuvirroilla y. m. keinoilla.
Näillä kannattaa köyliempienkin kerroksien
huuhtominen. Tarvittava vesi kerätään usein
sadevedestä laaksosalvalla (ks. t.) suljettuihin
umpilaaksoihin, josta vesi johdetaan
huulitomoi-liiu. Näissä suunnataan n. 0,i-0,2s m:n
läpimittainen suihku vielä 15 ilmakehän paineella
hiekka-seinän alaosaa vasten, jolloin se syöpyy ja
sortuu hiekan huuhtoutuessa ränneihin. —
Siperiassa, jossa työpalkat ovat alhaiset,
huuhdotaan hiekkaa, jossa on 1,5 gr kultaa 1 tonnia
kohden, ja suurissa hydraulisissa huuhtomoissa
voidaan huuhtoa vielä vähemmänkin kuin 1 gr.
kultaa sisältävää hiekkaa. Suomessa huuhdotaan
kultaa Ivalojoesta, ks. Kulta ja Ivalojoki.

G. A. A.

Kullantaonta ks. K u 11 a s e p ä n t y ö.

Kullanteko, alkemistien kokeet, jotka
tarkoittivat epäjalojen metallien muuttamista kullaksi
(ks. Alkemia).

Kullberg f-bärj]. 1. Anders Karlsson
af K. (1771-1851), ruots. kirjailija, virkamies,
piispa. K. toimi ensin useissa viroissa, tuli 1830
Kalmarin hiippakunnan piispaksi. Julkaissut:
„Poetiska försök" (2 nid., 1816). K. oli
myöhäis-Kustavilaisen ajan enimmin suosittuja edustajia.
Omaperäistä runoilijanlahjaa hänellä ei ole, mutta
runorakenne on taipuisa ja varma.

2. Karl Anders àf K. (1813-57), ruots.
kirjailija, edellisen poika. K:n tyyli on leikkivä,
sukkela ja loistelias. K:n runsaasta tuotannosta
mainittakoon: „Carl Gustaf Wrangel" (1833),
,,En ung mans memoirer" (3 os., 1835-36),
„Gus-taf III och hans hof" (2 os., 1838-39),
„Do-maren" (1842), „Minnen från en vistelse i
Stockholm ären 1844-45 af Francois Rouel.
öfversättning af A. O." (1847), „Stycken pii vers" (1847),
„Samlade smärre berättelser och skizzer" (3 os.,
1847-48), nävtelmäkappale „Svenskarne i Neapel"
(1836). Toimitti 1336-38 „Freja" nimistä lehteä.

Kulle ks. Kalastus.

Kulle, ruots. taiteilijasuku. Nils Jakob K.
(1838-98) työskenteli aluksi kultaseppänä, opis-

Iluuhtomakattila.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0898.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free