Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kullero ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1709
Kullero—Kulma
1710
keli sitten Tukholman taideakatemiassa ja rupesi
laatukuvaajana maalaamaan pieniä, etnografisen
tarkkoja Skånen talonpoikaiseliimän kuvauksia.
Toitni samalla erittäin ansiokkaasti
taideteollisuuden, etenkin kutomateollisuuden alalla, johon
hän lopulta kokonaan antautui. Hänen
veljis-tääu oli Henrik Axel K. (1846-1908)
laatu-kuvamaalari ja v:sta 1891 Tukholman
taideakatemian piirustuksenopettaja, kun taas Sven
Servatius K. (s. 1860) on toiminut
mitalin-ja rahankaivertajana. E. R-r.
Kullero ks. T r o 1 1 i u s.
Kullervo on pääsankarina Kalevalan syvästi
traagillisessa Kullervorunostossa. Sankarin
alkuperäinen nimi luultavasti ei kuitenkaan ole ollut
Kullervo, vaan tämä nimi näyttää runostoon
liittyneen tilapäisesti. Nimen on oletettu johtuvan
joko kukannimestä kulleri = vir. kuller (vir.
runoissa esiintyy myös nimi Kuller) tai skand.
yleis- tai ominaisnimenä esiintyvästä sanasta
Inllr ..henkilö, poika". —
Kullervorunos-t o n kantaosana on runo Untamon ja Kalervon
veljesvihasta, joka päättyy veljensurmaan, sekä
jälkimäisen pojan suorittamasta kostosta. Tämä
runo näkyy perustuvan alkuperäisempään
muotoon erästä tarinaa, joka tavataan Saxo
Grammaticuksen ..Tanskan historiassa" tarinana
Amlethista (ks. Hamlet) ja joka nähtävästi
kaikille skandinaavisille kansoille tuttu tarina
Suomen ruotsinkielisten asukkaiden välityksellä
(todennäköisesti jo 1200-luvulla) on levinnyt
Var-sinais-Suomeen. Täällä tarina on paikallistutettu:
Untamon ja Kalervon nimet näkyvät liittyneen
paikannimiin Untamala (aik. pitäjä
Uudenkaupungin seuduilla, nyk. Laitilan pitäjään kuuluva
kylä) ja Kaland. suom. Kalafjals (tästä nimestä
johtunut myös nimi Kaalimaa, joka
Kullervo-runostosta on siirtynyt piispa Henrikin
surmavirteen. ks. Kaland ja Kaalimaa). Tämä
kostoruno on sittemmin nimi- ja
aineyhtäläi-syyksien johdosta yhtynyt runoon
Kalevan-pojasta (ks. t.). Kolmantena on tähän
runoon vielä sulautunut runo paimenen
kostosta tylylle emännälle. Runon sankarin nimi
on myöhemmin toisinaan siirtynyt runoihin,
joilla ei muuten ole Kullervorunojen kanssa
yhteyttä ja jotka eivät kansanrunossa ole
siihen sulautuneet (runot sisaren turmeluksesta,
jäähyväisistä sotaan lähtiessä ja
kuolonsano-mista, jotka sotaretken aikana tuodaan
sankarille). Alkuperäinen länsisuomalainen runo, jossa
kostoruno ja Kalevanpojanruno jo olivat
yhtyneinä, on Kulkeunut Inkeriin ja Vienan
Karjalaan: paraiten runo on säilynyt Inkerissä. —
Painetun Kalevalan alkulaitoksessa (1835)
esiintyi Kullervorunosto Vienan Karjalan runojen
mukaisena, ilman varsinaista kostotarinaa. Uuden
Kalevalalaitoksen kauniimpia lisiä oli juuri
Inkerin runojen nojalla uudelleen luotu
Kullervorunosto. Painetun Kalevalan Kullervorunostossa
ovat yhteen liitettyinä sekä ne kolme runoa,
jotka kansanlaulussa ovat sulauneet yhteen, että
myös ne ylempänä mainitut runot, joihin
tämän runoston sankarin nimi on liittynyt. Vielä
uusilla Inkerin runoilla lisätyn laitoksen
Kul-lervorunoista toimitti J. Krohn (18S2). —
Kullervorunosto on runollisen arvonsa puolesta
herättänyt melkoista huomiota oman maamme
ulkopuolellakin. Se on kahdesti muodostettu näytei-
lmaksi (Kivi 1859 ja 1864. Erkko 1895) ja
joutunut esteettisten tarkastusten alaiseksi (F.
Cyg-næus, F. Perander, J. Krohn). [Kaarle Krohn,
..Kalevalan runojen historia" (sivv. 643-749);
| E. N. Setälä, „Kullervo-Hamlet" (Finnisch-ugr.
Forschungen III, VII ja X sekä Valvoja 1910).]
E. N. S.
Kullervo, kotimainen tapaturmavakuutusvhtiö
Helsingissä, ks. Tapaturmavakuutus.
Kullervoinen, pienennysmuoto. ks. K u
1-1 e r v o.
Kulm (alk. engl. paikallinen nimitys),
kivi-hiilisysteemin vanhemman osaston muut
muodostumat, paitsi kalkkikivi, jota nimitetään
vuori-kalkiksi. vrt. Geologiset muodostumat.
Kulm. Böömissä, Teplitzistä 12 km koilliseen
oleva kauppala, jossa elok. 29 ja 30 p. 1813 k,;nr.
Barclay de Tollyn johtamat venäläiset,
preussilaiset ja itävaltalaiset (103,000) voittivat kenr.
Vandammen komentamat ranskalaiset (37,000).
Voittajain mieshukka 11,<%, voitettujen 46,»%;
taktillinen arvo 0,i?. -Iskin-.
Kulma. Kaksi samasta pisteestä lähtevää
suoraa (kaksi sädettä) muodostavat keskenään k:n.
Kun suorien
sisältämässä tasossa toinen
suora kiertää yhteisen
pisteen ympäri kaiken
aikaa samassa
suunnassa, kunnes se
yhtyy toiseen suoraan,
ilmoittaa kiertymisen määrä suorien muodostaman
kulman suuruuden. Suoria sanotaan k y 1 j i k s i
1. sivuiksi, yhteistä pistettä k:n kärjeksi.
(Toisen vähemmän levinneen käsityksen mukaan
k. on kylkien välinen taso-osa.) Jos k:n kyljillä
kaksi mielivaltaista pistettä merkitään B:ksi ja
C:ksi ja k:n kärki 4:ksi (kuva 1) niin k:aa
nimitetään BAC:ksi 1. CAB:ksi tai lyhyesti A:ksi
tai miksi (m on kirjain k:n sisässä). Samassa
ta-tossa olevia k:ia, joilla kärki ja yksi sivu ovat
nteiset ja muut sivut ovat yhteisen sivun
kummallakin puolen, sanotaan sivu-k:ksi (k:t BAG
ja LAB. samoin LAB ja LAD kuvassa 2). Jos
kahden k:n ulkopuoliset kyljet ovat suorana
viivana, niin k:t ovat vierus-k:ia (k:t DAL ja
LAC). K:aa. joka on vierus-k:nsa suuruinen
sanotaan suoraksi (k:t DAB ja CAB). K. on
terävä, jos se on suoraa k:aa pienempi (DAL),
mutta tylsä (tylppä) k:n ollessa suoraa k:aa
suurempi (LAC). Teräviä ja tylsiä k:ia sanotaan
yhteisellä nimellä vinoiksi. K., jonka molemmat
kyljet ovat suorana viivana on o i k o-(ojennettu-)
k. Oiko-k:aa pienempi k. (BAC kuva 1) on
kovera; oiko-k:aa suurempi k. (LMN kuva 3) on
kupera. K:ien mittana käytetään suoraa k:aa.
Se jaetaan 90:een yhtäsuureen osaan 1.
asteeseen (90°). Aste jaetaan 60:een
minuuttiin (60’) ja minuutti 60:een sekuntiin
(60"). Suoraa k:aa asteisiin jaettaessa jakoviivat
osittavat k:n kärki keskipisteenä ja
mielimääräi-nen jana säteenä piirretyn. k:n kylkien väliin
joutuvan ympyränkaaren myöskin 90:een
yhtäsuureen osaan. Kutakin sellaista osaa sanotaan
samoin asteeksi (kaariasteeksi). Se jaetaan
pienempiin osiin samalla tavalla kuin k.-aste. Jos
niin ollen kaaren suuruus mitataan asteissa,
minuuteissa ja sekunneissa, niin vastaavan k:n
suuruuskin on samalla saatu. Tällainen mittaus suo-
Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
