- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1711-1712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kullero ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1711

ritetaan helposti astelastalla (ks. t.). —
Korkeammassa matematiikassa valitaan k.-yksiköksi se k.,
jonka vastaava mielivaltaisella säteellä piirretty
kaari 011 säteen pituinen. Koska puoliympyrän
kaari sisältää säteen .t = 3,uis« . . . kertaa, on

mainittu k.-vksikkö siis–= 57°17’44",8. —

71

Kahden toisiaan leikkaavan käyrän
muodostamalla k:lla tarkoitetaan k:aa, minkä
leikkauspisteestä käyrille piirretyt tangentit keskenään
muodostavat. — Kahden toisensa leikkaavan tason
välinen d i e d r i- 1. telki n-k:n mitta on se taso-k.,
joka syntyy, kun tasojen leikkausviivalla olevasta
mielivaltaisesta pisteestä kummassakin tasossa
piirretään kohtisuorat tätä viivaa vastaan.

U. S: n.

Kulmahaka, se kolmilaitainen,
laatikontapai-nen. vasemmassa kädessä pidettävä metallikapine.
johon latoja latoo kirjasimet riveihin. vrt.
Kirjapainotaito.

Kulmakarvat (supercilia) ovat ylöspäin
taipuneina kaarina silmien yläpuolella muodostaen
rajan otsan ja silmien välissä. Karvat ovat lyhyet
ja kankeat, vinosti sivullepäin suunnatut. K.
estävät otsahien valumasta silmiin ja varjostavat
silmäterää. P■ B.

Kulmakuvastin ks. Kuvasti n.

Kulmamittari ks. G o n i o m e t r i.

Kulmanivel ks. Nivel.

Kulman kolmijako (lat. trisectio anguli),
taso-kulman jako kolmeen keskenänsä yhtäsuureen
osaan. Tehtävä on mahdollinen suorittaa eri
tavoilla esim. konkoidi nimisen neljännen asteen
käyrän ja hyperbelin, tai ympyrän ja hyperbelin
avulla. Mutta k. k:lla tarkoitetaan tavallisesti
tehtävän suorittamista ympyrän ja suoran avulla.
Tältä alkeisgeometriselta kannalta katsoen
tehtävä on mahdollinen vain muutamissa
poikkeustapauksissa, esim. jos kulma on 180°, 90°, 45°,
mutta yleensä mahdoton. Vanhalla ajalla
kreikkalaiset matemaatikot (Pappos, Proklos,
Nikome-des) omistivat paljon aikaa tämän probleemin
tutkimiseen. Nikomedeen (n. 200 e. Kr.) ratkaisu
keksimällään konkoidin avulla on vanhin, mikä
tunnetaan. Arabialaisilla k. k. oli huomion
esineenä etenkin 10:nnen vuosis. loppupuolella ja
ll:nnellä vuosis., joka oli matemaattisen
tutkimuksen vilkkain aikakausi heillä. Kun
ranskalainen matemaatikko Francois Viète 1500-luvun
loppupuolella todisti, ettii kuuluisan probleemin
suoritus voidaan muuntaa kolmannen asteen
yhtälön ratkaisemiseksi, oli kysymys tieteelliseltä
kannalta katsottuna saanut lopullisen
vastauksensa. Käytännöllisesti voidaan kulma jakaa
kolmeen yhtä suureen osaan tarkoitusta varten
valmistetuilla kojeilla. U. S:n.

Kulmanopeus. Akselin varassa pyörivän
kappaleen k. on se kulma v, joka ilmoittaa kappaleen
kiertymisen suuruutta aikayksikössä. K :tta
mitataan tavallisimmin akselista etäisyydellä 1 olevan
pisteen aikayksikössä piirtämän kaaren
pituudella. Mittayksikkönä käytetään silloin sädettä
itseänsä (kulmayksikkö siis 57°17’45" vrt.
Kulma). Etäisyydellä v akselista oleva piste
kulkee aikayksikössä matkan rv. U. S:n.

Kulmapeili 1. kulmakuvastin ks.
Kuvastin.

Kulmarauta, kankirauta jolla on
suorankul-man ([_) muotoinen poikkileikkaus. Kulman kyl-

1712

jet ovat joko samansuuruiset taikka suhtautuvat
toisiinsa kuin 1:1’/= taikka 1:2. Suurimmissa
tasakvlkisissä k:issa kyljen leveys on 160 mm
ja paksuus 15-19 mm, merkitään 160x160x19;
suurimmat epiikylkiset 100x150x14 mm ja
100x’-00xl6 mm, kankien suurin pituus 12 m.
K:t valmistetaan hehkuvista rautaharkoista
venyttämällä erikoismuotoisten rautavalssien
viilissä — valssaamalla, vrt. Kuviorauta.

J. C-én.

Kulmarumpu, kulmanmittauskoje, ontto
sylinteri. jonka vaipassa on hienoja rakoja tähtäämistä
varten. Tähtäysviivat leikkaavat toisensa
sylinterin akselilla. Jos k. asetetaan mitattavan
kulman kärkeen pystytetyn sauvan päähän, voidaan
tähtäämällä raoista kulman kylkien asema
määrätä. (U. S:n.)

Kulmavipu. 1. Kaksi vartinen. tavallisesti
suorakulmainen vipu, käytetään voiman suunnan
muuttamiseen esim. soittokelloissa. — ■ .

2. Nivelillä varustettu tanko (kuva), "p^pH"
käytetään puristus-, lävistys-, niittaus-,
ja ralianpainokoneissa, lankapihdeissä Kulmavipu
y. m. V. L.

Kulmbach [-ali], kaupunki Baierissa.
Ylä-Frankin hallitusalueessa, Mainin liihdejoen
varrella, luoteeseen Bayreuthista; 10,731 as. (1910).
Teollisuus, vars. oluenvalmistus. kukoistava.
Olutpanimoja oli tämän vuosisadan alussa 15.
joiden tuotteita lähetettiin ulkomaille 0.» milj. hl.

— Lähettyvillä ent. linna Plassenburg, nykyään
rangaistusvankilana käytetty.

Kulmbach [-ali]. Hans von. oik. Hans
Stiss (n. 1475-1522), saks. taidemaalari. K:n
sanotaan saaneen vaikutusta Jacopo de’
Barbaralta. K. kuului Niirnbergissä Dürerin
koulukuntaan. jonka lahjakkain viiriniekka hän on.
Pääteoksia: ..Tucherin alttari" (Niirnbergin
Se-baldus-kirkossa), .,P. Katariinan mestaus"
(Kra-kaun Maarian kirkossa) ja ..Kuninkaiden
kumarrus" (Berliinin Kaiser Friedrich-museossa). [K o
e-litz, Hans Siiss von K. (1891).j E. R-r.

Kulminatsioni (lat. culmen = huippu), korkein
kohta kappaleen liikunnassa. Taivaankappaleen
näennäisessä vuorokautisessa liikunnassa k. on
taivaankappaleen läpikulku meridiaanin kautta,
ylimmäksi k:ksi sanotaan sen läpikulkua
meridiaanin kautta taivaannavan ylä- —- meillä

— eteläpuolella, jolloin se on korkeimmillaan,
alin k. on läpikulku meridiaanin kautta ala-

— meidän luona — pohjoispuolella taivaannapaa,
jolloin taivaankappaleen korkeus on pienin, vrt.
Y uorokautinen
liikunta. B. li.

Kulnev, Jakov
Petro v i t s (1764-1812), ven.
sotilas; taisteli Turkissa

1789, Puolassa 1794.
Preussissa 1S07 ja otti
alusta alkaen osaa
Suomen sotaan 1808-09 ollen
tavallisesti etujoukon
johtajana; oli mukana
Yppä-rissä, Viirteellä,
Pyhäjoella, Siikajoella,
Lintu-lahdella, Ruonalla,
Salmilla, Oravaisissa.
Tultuaan jouluk. 1808
ken-| raalimajuriksi K. johti

Kulmahaka—Kulnev

J. P. Kulnev.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0900.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free