Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kultainen ämmä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1721
Kultainen ämmä—K uita ränni kko
1722
sen palveluksen esineenä Efraimissa Jerobeamiu
(ks. t.) ajasta alkaen (1 Kun. 12), ja tiitä
kuvan-palvelusta, joka levisi Juudaankin, profeetat
kiivaasti vastustivat. — Kertomus 2 Moos. 32
osoittaa ja tahtoo osoittaa, ettei tällainen Israelin
Jumalan palveleminen alkuaan kuulunut Israelin
uskontoon. — Kuvan nollisesti k. v. merkitsee
rahanhimon epäjumalaa.
Kultainen ämmä 1. Kult a-a k k a ks. Baba.
Kultajänis ks. A g u t i.
Kultakala (Carassius aurat us) on kourin
sukuinen karppikala, jota pidetään kauniin
värinsä takia akvarioissa ja lammikoissa. Aivan
pienenä k. on hopeanharmaa, muuttuu
kullanväriseksi vasta 1-3 :na ikävuotenaan. Kotoisin
Kiinasta ja Japanista, missä sitä ammoisista ajoista
saakka on viljelty. Tuotiin Eurooppaan
1600-luvulla, elää Portugalissa ja Mauritiuksessa
luonnonvesissä ; viljellään nykyään paljon Keski- ja
Etelä-Euroopassa ja Ameriikassa. K:sta on
valikoimalla ja ristisiitoksen avulla saatu useita
värimuunnoksia ja omituisenmuotoisia kaloja, joilla
on pyrstö kaksinkertainen, silmät vahvasti
ulkonevat, kuono lyhyt ja paksu y. m. — K:oja
akvaariossa hoidettaessa on otettava huomioon, että
vesi aina pysyy kirkkaana ja lämpötila tasaisena,
ettei ruokaa panna veteen enempää kuin kalat
yhdellä kertaa jaksavat syödä, ja ettei liian
paljon kaloja sullota samaan astiaan. Kaikenlaiset
vesikasvit ovat akvaariossa hyvät olemassa.
P. ß.
Kultakanta ks. K a h a k a n t a ja
Rahajärjestelmä.
Kultakloridi ks. Kulta.
Kultakoe, kullanpitoisuuden määrääminen
kulta- ja vaski- tai kulta- ja hopealejeeringeissä.
Määräys voidaan toimittaa joko n. s. k o
e-kivellä (ks. Kulta) tai
kapelleeraa-maila. Kapelleeratessa sulatetaan tutkittava
le-jeerinki lyijyn kanssa huokoisessa
sulatusmal-jassa ilmassa, jolloin sekä lyijy että lejeeringin
vaski hapettuvat ja imeytyvät astian huokosiin;
jäljelle jää kirkasta kultaa ja hopeaa. Hopeasta
voidaan kulta sitten erottaa typpihapon avulla,
kun lejeerinki ensin valssataan. S. F. II.
Kultakuoriainen ks. C e t o n i a.
Kultakäpälä, eräs eternellilaji (Tlelichrysum),
ks. Eternelli ja H e 1 i c h r y s u m.
Kultala, Suomen valtion kullanhuuhdonnan
asema v:sta 1870, sijaitsee Ivalojoen
pohjoisrannalla, Inarin pitäjän eteläpäässä, suurenmoisen
Porttikosken jyrkällä rinteellä. Asema
rakennettiin kullanhuuhdonnan valvomisessa tarvittavien
virkamiesten asunnoksi. Siihen aikaan oli siellä
vilkas elämä, ja moni etevä „kultainsinööri" tai
muu Lapin kulkija on asemalla nauttinut
vieraanvaraisuutta ja saanut yösijan. Aseman oven
päällä näkyy Suomen vaakuna. Mutta nyt ovat
K:n ovet lukitut, luultavasti ainaiseksi. K:aa
on usein kuvattu kirjallisuudessa, sekä
sanomalehdissä että kirjoissa, esim. K. Granit,
„Mat-kustus Kultalaan jouluna 18S2" („Om den finska
polarexpeditionen tili Sodankylä och Kultala
ären 1882-83 och 1S83-84") ja E. Katila,
„Ensi-mäinen tuloni Kultalaan" (..Suomen
Matkailijayhdistyksen vuosikirja 1901"). J. E. R.
Kultalakka (Cheiranfhus cheiri), koristekasvi
ristikukkaisten heimoa. 40-S0 cm korkea,
Etelä-ja Keski-Euroopassa villinä kasvava ruohovarpu,
Kultalakka.
jolla on suikeat lehdet ja
kullankeltaiset, ruskeat t.
sinipunaiset, yksiväriset tai
kirkkaasti kailavat,
hyvänhajuiset, yksinkertaiset tai
hyötykukat. J. A. W.
Kultalehti ks.
Lehti-ni e t a 11 i.
Kultalejeeringit, kullan
ja muiden metallien seokset
(vrt. Kulta). Kultaa
.sekoitetaan tavallisesti joko
hopean tai vasken kanisa
(vaskilejeerinki = ..punainen
karateeraus";
hopealejee-rinki = „valkoinen
karateeraus"; kupari-hopealejee-rinki = „sekoitettu
karateeraus") . Hienoin
kultaesineisiin käytetty kulta ou n. s.
dukaattikul-taa (0,s;»-0,ss« kultaa); tavallisinta on
18-ka-raattinen eli O.750 kulta (k r u u n u k u 1 t a). Jo
u-jou-kulta on vain 6-2.; karaattista. S. V. II.
Kultamakrillit (Coryphaena), piikkieväisiin ja
makrillin heimoon kuuluva suku, jonka lajit
tunnetaan pitkästä, melkein yli koko selän
ulottuvasta selkäevästä, syväpykeisestä pyrstöevästä ja
kauniin kiiltävästä väristään. Useita lajeja
kuuman vyöhykkeen merissä. Kultamakrilli (C.
hippurus), l,s-l,5 m pitkä, 15-20 kg painoinen, elää
Atlantin ja Välimeren ulapoilla ja tulee vain
syksyllä rannikoille kutemaan. K. on
ihmeteltävän monivärinen ja metallinhohtoinen. On ahnas
petokala, joka ahdistelee erittäinkin lentokaloja.
Liha hyvänmakuista. P. li.
Kultamyyrä (Chrysochloris inanrata),
Etelä-Afrikassa elävä, hännätön ja sokea n. 12 cm
pitkä myyrälaji. K:n turkki on huikaisevan
me-talliliohtoinen, useiden hyönteisten ja lintujen
kiiltävän värin kaltainen. Elämäntavoiltaan k.
on samanlainen kuin tavallinen myyrä. P. Ii.
Kultaoksidi ks. Kulta.
Kultaoksiduli ks. Kult a.
Kultapiisku ks. S o 1 i d a g o.
Kultapistiäiset ks. C h r y s i s.
Kultapronssi, maalarikulta, oikea
k u 11 a p r o n s s i, hieno kultajauho, jota
käytetään kulta väri-maalaukseen.
Kultapurppura ks. Kulta.
Kultarannikko (engl. Gold Coast Colony),
Englannin kruununsiirtomaa Länsi-Afrikassa,
käsittää Guinean-lahden rannikolla K:n
ahtaammassa merkityksessä, siitä pohjoiseen olevan
entisen neekerivaltion Asantin alueen, sekä
tämän takaisen n. s. Pohjoisalueen (Northern
Territory); 308.870 km2, n. 1.- milj. as. (1906),
5 km2:llä. — N. 500 km pitkä rannikko on
osaksi kallioista, kaikkialla pauhaavan
tyrskyn takia vaikea pääsyistä. Rannikolta maa
kohoaa penkereittäin. Maan kaakkoisosassa on
laaja vuoriseutu. Joista ainoastaan Volta ja
Ankobra osaksi kuljettavia; suussa olevat
särkät estävät isompien aluksien pääsyä. Ilmasto
varsinkin rämeisellä rannikolla tavattoman
epäterveellinen ; kuumuus rasittava. — Ranta-alueella
on metsiä, sisempänä vallitsee
savannikasvillisuus. Eläimistö runsas. — Asukkaista
eurooppalaisia ainoastaan 646 (1901). Neekerit
jakaantuvat moneen heimoon, joista mainittavimmat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
