- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1727-1728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kulttiveerata ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1727

Kulttuuri-idealismi—Kulttuurikieli

1728

Mensehen" (1892), Schurtz, ..Urgeschiclite der
Kultur" (1900). Hildebrand, „De förbistoriska
folken i Europa" (1873-80). Euroopan
sivistyskansojen k:aa ovat esittäneet: Guizot (ks. t.).
Taine, „Les origines de la France contemporaine"
ti os., 1S75-94), Lecky, ..Rise and influence of
tlie spirit of rationalisme in Europe" (2 os.,
1805) ja „nistory of England in the XVIII
cen-tury" (8 os., 1878-90), amer. Draper, ..nistory
of the intellectual development of Europe" (2 os.,
3:s pain. 18S6), Henne am Rhyn (ks. t.), J.
Scherr. ..Deutsche Kultur- ttnd Sittengeschiehte"
(ll:s pain. 1902), Lamprecht, „Deutsche
Ge-schichte" (v:sta 1S91 alk.). Erityisiä
aikakausia ovat kuvailleet: Burckhardt, ,.Die Kultur der
Renaissance in Italien" (10:s pain. 190S),
Hildebrand. ..Sveriges medeltid" (18 vihk. 18S0-1903),
Troels Lund, „Danntarks og Xorges historie i
slutningen af 16 aarhundrede" (14 os.,
1879-1901). Koko ihmiskunnan yhteistä
kulttuurikehitystä ovat koettaneet esittää, paitsi
muutamia edellämainituista, Fr. v. Hellwald,
..Kultur-geschichte in ihrer natürlichen Entwickelu ig"
l4:s pain., 4 os., 1S90-98), ruots. positivisti A.
Nyström, „AUmän kulturhistoria" (0 os. 1880-92),
molemmat naturalistisen maailmankatsomuksen
pohjalla, „Världskulturen" (8 os., v:sta 1905 alk.,
ilm. tansk. ja ruots.). Suomeksi on ilmesty.iyt:
G. Bang, „Euroopan sivistyshistoria" (2 os.
1902-04), „X1X vuosisata, sanoin ja kuvin", loim.
O. Hannikainen (2 os., 1901-02), Troels I und,
„EHimänvalaistus. Muutamia piirteitä
ilimiskun-nau kehityshistoriasta" (1908), White,
„Tietei-den taistelut" (1897). [Jodi, „Die
Culturgeschicht-schreibung" (1878) ; Troels Lund, „Om
Kultur-historie" (1894).] A. Gr.

Kulttuuri-idealismi nimityksellä muutamat
nykyaikaiset kirjailijat osoittavat ajatussuuntaa,
jonka mukaan ihmiselämä saa arvokasta,
aatteellista sisällystä etenkin kulttuurista: ihmisen
arvokkaimpana tehtävänä on yhä uusien
..kulttuuriarvojen" tuottaminen eli kulttuurin
kehittäminen yhä korkeammalle. Ruots. filosofi A.
Vannérus on pontevasti esittänyt k:n aatetta
tärkeänä filosofisen elämänkatsomuksen perus-

piirteenä. m. m. kirjasessaan ..Kulturidealism"
(19031 ja teoksessaan ..Till det andliga lifvets
filosofi" (1910). A. Gr.

Kulttuurikansa (ks. Kulttuuri) on kansa,
jolla on kulttuuria; vastakohdaksi katsotaan
tavallisesti luonnonkansoja. Sanan käytäntö on
tavallaan erehdyttävä, koska ei tunneta yhtään
aivan kulttuuritöiltä kansaa. Sopii kuitenkin tlPlä
nimityksellä osoittaa kansoja, jotka ovat ehtineet
huomattavan korkealle kulttuuriasteelle, joko
siten että ovat luoneet itsenäisen, alkuperäisen
kulttuurin tahi että ovat omistaneet ja
elinvoi-maisesti kehittäneet muilta kansoilta saamaansa
kulttuuria, varsinkin jos ovat sen kautta
tuntuvasti vaikuttaneet ihmiskunnan yhteiseen
kulttuurikehitykseen. Käsitteen merkitys on siis
sangen epämääräinen ja suhteellinen. Voi
kuitenkin sanoa, että k:oja ovat tahi ovat olleet
esim. kiinalaiset, intialaiset, babylonialaiset,
egyptiläiset, kreikkalaiset, etruskit, roomalaiset,
arabialaiset, muinaiset perulaiset, muinaiset
inek-sikkolaiset, Euroopan nykyiset kansat,
japanilaiset. Aivan väärin on sanoa k:oiksi ainoastaan
niitä kansoja, jotka kuuluvat nykyiseen
euroop-palais-ameriikkalaiseen eli kristittyyn
kulttuuripiiriin. A. Gr.

Kulttuurikasvit ks. Viljelyskasvit.

Kulttuurikerros. Muinaistutkijat nimittävät
kulttuurikerrokseksi sitä maata, joka muodostuu
asutuille paikoille, hautoihin y. m.
ihmisasutuksen vaikutuksesta. Riippuen asutuksen
pitkä-tai lyhytaikaisuudesta ja hautakuopan
syvyydestä on kulttuurikerroksen vahvuus hyvin
erilainen. Kun esim. Persiassa ja muissa
Lounais-Aasian vanhoissa sivistysmaissa, voi tavata aina
30-40 metrin korkuisia sora- ja
rauniokerrok-sia, jotka kauttaaltaan sisältävät jälkiä
muinaisesta asutuksesta, ei meillä Suomessa
kulttuurikerros missään saavuta 3 m vahvempaa
korkeutta (Turussa). Esihistorialliset
löytöpaikkamme, etenkin kivikauden asuinsijat, ovat n.
40 cm syviä, poikkeustapauksissa — liedensijat,
kuopat y. m. — lähes 1 m. A. M. T.

Kulttuurikieli (ks. Kulttuuri) ks.
Sivistyskieli.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0908.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free