- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1-2

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kulttuurisana ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kulttuurisana (ks. Kulttuuri) ks. S i v i s-

t y s s a n a.

Kulttuuritaistelu, maallisen hallituksen
taistelu katolista kirkkoa vastaan nykyaikaisessa
valtiossa. Sanaa käytti ensi kerran saks. R. Virchow
eriiiissä vaalijulistuksessa v:lta 1873, ja sillä
tarkoitetaan erityisesti niitä toimenpiteitä, joille
Saksan ja varsinkin Preussin hallitus Bismarckin
ja Preussin kultusministerin Falkin johdolla
v:sta 1871 lähtien koetti valtion etuja ja
myöskin nykyaikaisen sivistyksen vaatimuksia
silmällä pitäen saattaa katolisen kirkon ja sen
toiminnan valtion valvonnan alaiseksi, ks. Saksa
ja Preussi. Myöskin muissa maissa esim.
Sveitsissä, Belgiassa ja Ranskassa, tätä sanaa on
käytetty kirkkopoliittisista taisteluista. [J. ja
K. Bachem, ..Die kirchenpolitisehen Ivämpfe in
Preussen gegen die katholische Kirche,
insbeson-dere ’der grosse Kulturkampf der Jahre [-1871-87."]-] {+1871-
87."]+}

Kulttuuritekniikka, maanviljelyksen
vesirakennus, käsittää pääosana kuivatus-,
pengerrys-ja vesitysopit; usein lasketaan siihen kuuluviksi
myöskin kokoomis- ja pidätyssäiliöt, kaupunkien
likavesien käyttäminen maanviljelyksen hyväksi,
samoin vesijohdot maataloudessa, kalapadot j. n. e.
Kulttuuritekni Uinen opetus on vasta viime aikoina
kehittynyt itsenäiseksi opinhaaraksi, eroten
yleisestä vesirakeunustieteestä joko niin, että
teknillisissä korkeakouluissa on muodostettu erikoisia
opintosuuntia tätä varten (kuten Suomen
teknillisessä korkeakoulussa) taikka niin, että
maanvil-jelyskorkeakouluihin on järjestetty erityinen
teknillinen osasto tähän kuuluvien teknillisten
tieteitten opiskelemista varten. Saksassa lasketaan
usein tähän aineeseen kuuluvaksi kaikki
maan-parannusta tarkoittavat toimenpiteet; niinpä
prof. Cli. A. Vogler määrittelee siihen
kuuluvaksi ,.kaikki mittaus-, vesiteknilliset ja
hallinto-toimenpiteet, jotka tarkoittavat lisätä maan
tuotantokykyä maan edullisemman jakamisen ja sen
kanssa käsikädessä käyvän suotuisamman
maanpinnan muodostamisen, parempien
liikennekeino-jen hankkimisen, hyödyllisen veden käyttämisen
ja haitallisen veden poistamisen avulla".
Suomen teknillisessä korkeakoulussa k. sisältyy
pääaineena maanviljelysinsinöörien opinnoihin, minkä
ohessa maamittausosastollakin tämän aineen
pääosat luennoidaan. /. -4. S.
I. V. Painettu 3,/n 12.

Kulttuuritieteet (ks. Kulttuur i) tutkivat
kulttuurin tuotteita eli ihmisen henkisellä,
historiallisella toiminnallaan muodostamia laitoksia
ja aikaansaannoksia. K teitä ovat esim.
kulttuurihistoria ja valtiollinen historia, yhteiskuntaoppi,
oikeustiede, kielitiede, kirjallisuuden, taiteen ja
uskonnon tutkimus. Vastakohtana ovat
luonnontieteet ja myöskin sielutiede. Viime aikoina on
m. m. H. Rickert teräväjärkisesti koettanut
osoittaa, että k. eli historialliset tieteet
metodinsa puolesta muodostavat tieteiden joukossa
erikoisryhmän. K:eille on hänen mielestään
ominaista, että ne tutkivat ..yleisesti arvokkaina
pidettyjä esineitä", joiden aivan yksilöllisetkin
omituisuudet kiinnittävät tutkijan huomiota ja
otetaan tieteellisen käsittelyn alaisiksi. Sentälulen
Rickertin mielestä k teisiin ei kuulukkaan esim.
yhteiskuntatiede eikä kielitiede, mikäli nämä
pitävät silmämääränään keksiä yleispäteviä
lakeja, „luonnonlakeja". Oikeampaa lienee
kuitenkin lukea kreisiin kuuluviksi kaikki
henkitieteet" (ks. t.) paitsi sielutiede. [Rickert,
„Kultur-wissenschaft u. Naturwissenschaft" (1899), sekä
„Die Grenzen der naturwissenschaftlichen
Be-griffsbildung" (1902); Vannérus,
„Vetenskaps-systematik" (1907).] A. Gr.

Kultus (lat. cultus), kasvatus, sivistys,
jumalanpalvelus.

Kultusministeri
Itt-J (lat. cultus = kasvatus,
jumalanpalvelus), ministeri, jonka hoidettavina
ovat kirkolliset ja useimmissa Euroopan maissa
sen ohessa opetusasiat.

Kulunkiarvio ks. Tulo- ja menoarvio.

Kulunkitili, tili, johon merkitään kulungit
(kahdenkertaisessa kirjanpidossa).

Kulun-nor 1. Dal a i-n o r, järvi [-Itä-Mongo-liassa lähellä Siperian rajaa; 290 km
ympäri-mitaten. K:iin laskevat Keruljun ja Ursou. ja
se purkaa vetensä Argunin, Amurin toisen
lähde-joen kautta.

Kulutus. Kulutuksella käsitetään tavallisesti
hyödykkeitten käyttämistä ihmisten tarpeitten
tyydyttämiseksi. Milloin hyödykkeitä käytetään
toisten hyödykkeiden valmistamiseen,
siirtämiseen, säilyttämiseen tai suojelemiseen, sanotaan
kulutusta teknilliseksi. Milloin taas
hyödykkeitä välittömästi käytetään inhimillisten
tarpeiden tyydyttämiseen, on kulutus henkii
ö-kohtaista. Ahtaammassa merkityksessä kä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0013.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free