- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
5-6

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kulutusyhdistys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

5

Kulutusyhdistys—Kuma

niinen eri maiden välillä tässä suhteessa käy
päinsä, mutta voidaan kuitenkin mainita, että on
laskettu Ranskassa k:sta saadun vähän yli puolet
kaikista valtiontuloista, Itävallassa,
Suur-Britanniassa, Saksassa, Italiassa ja Venäjällä 40 %:n
tienoille, Ruotsissa taas lähes 50 <fc valtion
kaikista verotuloista. Suomessa k. viime vuosina
ovat tuottaneet yhteensä noin 62 % valtion
nettotuloista. Lisäksi on otettava huomioon ne
vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voittovarat,
jotka kaupunkikunnat ovat saaneet
yleishyödyllisiin tarkoituksiin jaettavikseen, vuosittain noin
2 milj. mk.; niidenhän on myös katsottava
olevan k:n luonteisia.

Vaikkakin k. näin ollen ovat tulleet yleisesti
käytäntöön ja saavuttaneet perin tärkeän sijan
julkisessa taloudessa, eivät ne ole tieteisopissa
läheskään samassa määrin saaneet hyväksymistä
osaksensa, koska niiden ei katsota täyttävän niitä
vaatimuksia, joita oikeudenmukaiselle
verotukselle nykyänsä asetetaan. Nämä verot eivät
nimittäin tavallisesti kohtaa verovelvollisia
samassa määrin kuin heillä on veronsuorituskykyä,
vaan useampiin k-.hin menee varoja jokseenkin
saman verran köyhiltä kuin rikkailtakin. Tämä
pitää paikkansa varsinkin välttämättömiin
ravintoaineisiin, mutta myöskin yleisesti
käytettyihin tavaroihin kohdistuviin veroihin nähden.
On kyllä totta, että varakkaiden piirissä
kulutetaan esim. sokeria enemmän kuin köyhissä
perheissä, mutta tuskinpa samassa määrin enemmän
kuin niiden tulot ovat suuremmat. Varsinaisilla
ylellisyysveroilla taas on olevissa oloissa jotenkin
vähäinen merkitys. K:oja on senvuoksi hyvällä
syyllä voitu verrata henkirahaan, jota maksetaan
perheen suuruuden eikä lainkaan sen
veronsuori-tuskyvyn mukaan.

Mutta vaikkakin tämä vakava muistutus k:n
sopivaisuutta vastaan on myönnettävä
oikeutetuksi, on näillä veroilla toiselta puolen useita
sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät niiden
käyttämisen erittäin houkuttelevaksi. Ennen
muuta vaikuttaa tässä suhteessa se rahallinen
näkökohta, että tämän tulolähteen avulla on
ylipäänsä helpompi kuin muilla keinoin saada
valtionrahastoon suuria tuloja hankituksi. Sen
tuottavaisuus taas on seuraus puheenalaisten
verojen yleisyydestä: nehän kohtaavat sekä
rikkaita että köyhiä, nuoria ja vanhoja,
suorituskykyisiä ja suorituskvvyttömiä; eivätkä
vähäväkisetkään maksa näitä veroja hidastellen, vaan
sikäli kuin veronalaisia tavaroita valmistetaan
tai tuodaan maahan, kertyy varoja kruunun
rahastoon, ja asianomaiset tehtailijat tai
kauppiaat kyllä pitävät huolen siitä, että suoritettu
vero hinnankorotuksen muodossa siirtyy
kuluttajien rasitukseksi (ks. Vero n siirto). Mutta
tätä tavallinen veronalainen itse ei huomaakkaan
suorittaessaan kulutusveron alaisesta tavarasta
kalliin hinnan. Ne taas. jotka veron välittömästi
maksavat, eivät sen rasittavuudesta paljoa välitä,
mikäli he tietävät saavansa sen siirretyksi
toisten hartioille. K:n kantaminen on näin ollen
verraten keveätä, huolimatta siitä, että ne voivat
olla sangen rasittavia, kun sitävastoin tuloveron,
varallisuusveron t. m. s. välittömän veron
pienikin korotus voi helposti aiheuttaa suurta
tyytymättömyyttä. K:n maksamisen helppouteen
vaikuttaa osaltansa myös se, että yleisö niitä suo-

rittaa pienin erin, aina sen mukaan kuin se
veronalaisia tavaroita ostaa, eikä, kuten
suoranaisia veroja, kerran tai kahdesti vuodessa. Tällä
seikalla on varsinkin veronmaksajain
vähävaraisen enemmistön kannalta merkitystä.
Puheenalaisten verojen kohtuuttomuutta taas lieventää
se, että niiden maksaminen on enemmän tai
vähemmän vapaaehtoista : verostahan pääsee sillä,
ettei kuluta veronalaisia tavaroita. Useihin
kulutuksen esineisiin, esim. tupakkaan, väkijuomiin
y. m. nähden tämä väite kyllä pitää paikkansa,
mutta välttämättömiin ravintoaineisiin, viljaan,
suolaan ja lihaan nähden tällainen vapaus on
aivan näennäinen, sillä eihän ilman niitä ole
mahdollista tulla toimeen.

Verotuksen saattaminen tähänastista
oikeudenmukaisemmaksi on useimmissa maissa — eikä
vähimmin meillä Suomessa — nykyajan
tärkeimpiä tehtäviä. Mutta niin kauan kuin julkinen
talous kaikkialla kasvaa edelleenkin samalla
jättiläisvauhdilla, joka siinä viime vuosikymmenien
aikana on ollut huomattavissa, ei valtiontuloja
ja menoja voitane saada tasapainoon ilman että
edellisten joukossa k :11a on yhä huomattava
sijansa. Tätä epäkohtaa kuitenkin lievennetään
siten, että k:n rinnalla käytetään toisia veroja,
joiden rasitus kohdistuu etupäässä varakkaisiin
kansankerroksiin. [v. Eheberg, „Finanssioppi"; Han
nikainen, „Verotuspolitikan pääpiirteet".]

L. Erm.

Kulutusyhdistys ks. Osuustoiminta.

Kulvertti (engl. culvert) l. pengersilta
on holvisilta korkeamman täytepengermän alla.

illustration placeholder
Inkilän kulvertti.


Kun k:lle yleensä tulee suuri kuorma, saa holvi
tavallisesti tunneliholvin muodon ja usein
holvimaisen pohjankin, niin että k. kokonaisuudessaan
on tavallaan täytepenkereen puhkaiseva torvi,
joka kestää puristusta kaikilta puolilta. K.-holvit
tehdään harmaasta kivestä taikka betonista.
Maamme tunnetuin k. on Sahajoen l. Inkilän k.
Karjalan radalla 65,5 km Viipurista. Sen holvi
on 6 m leveä, 6 m korkea, pengertä on sen
päällä n. 18 m ja perustuksena lähes 20 m pitkät
pehmeään saveen upotetut puupaalut.

        J. C-én.

Kulööri (ransk. couleur, < lat. color = väri),
väri kortinpelissä, valtti; poltettu sokeri, jolla
väkijuomia värjätään.

Kuma, joki Kaukaasiassa. Kaukasus-vuorten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0015.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free