Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kulutusyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kumaania—Kumiteollisuus
8
pohjoispuolella; liiliteet Elbrus-vuoresta
luoteeseen, kulkusuunta koilliseen ja itään; virtaa
alajuoksussa läpi arojen, häipyy lammikko-riviin,
ennenkuin ehtii Kaspian-mereen. Pituus 640 km.
E. E. K.
Kumaania, asukkaittensa kumaanien mukaan
nimitetty alue Unkarissa; jakaantui kahteen
piiriin S u u r-K., unk. Nagy-Kunsàg (1,196 km!)
Tiszan ja Berettyön välillä, pääkaupunki
Kar-czag, sekä Vähä-K., unk. Kis-Kunsäg (2,243 km2),
Tonavan ja Tiszan välillä, pääkaupunki
Kiskun-Félegyhäza. V. 1876 edellinen liitettiin
Jäsz-Nagy-kun-Szolnokin, jälkimäinen
Pest-Pilis-Solt-Kis-kunin komitaattiin. E. E. K.
Kumaanit (nuk. kiin), turk. kansa, joka on
tunnet! u myöskin komaanien, guzien (uzien) ja
Venäjällä polovtsien nimellä, tuli 800-luvun lopulla
Volgan ja Uralin välisiltä seuduilta, kukisti erään
toisen turkkilaisen heimon, petsenegit, ja ulotti
pian valtansa hyvin laajalle. V. 889 he
unkarilaisten liittolaisina ovat Kiovan luona ja 1070
he ryntäävät Unkariin, jonka kuningas Salomon
heidät voitti Cserhalomin luona. Unkarissa he
myöhemmin tulivat kristityiksi ja sulautuivat
unkarilaisiin. Ileidän kielestään on säilynyt
jätteitä eräässä käsikirjoituksessa „Codex
cumani-cus" (v:lta 1303), jonka on julkaissut Géza Kuun
1893. Heidän mukaansa on nimitetty myöskin
kaksi aluetta Unkarissa Tisza-virran
ympärillä: Nagy-Kunsäg (Suur-Kumaania) ja
Kis-Kunsäg (Vähä-Kumaania). vrt. Kumaania.
J. J. M.
Kumariini, k u m a r i i n i h a p p o a n h y d-
r i d i, useissa kasveissa, kuten tonkapavuissa,
ma-rattilajeissa (Asperula) j. n. e. esiintyvä aine.
Toisissa kasveissa, esim. heinissä, se muodostuu
vasta niiden kuivuessa synnyttäen miellyttävän
hajun. Valmistetaan tonkapavuista alkoholilla
uuttamalla; on veteen vaikeasti liukeneva,
subli-nieeraava, valkoinen, kiteinen aine. Käytetään
etupäässä hajuvesiteollisuudessa ja Saksassa
ke-vätjuoman mausteena. S. V. H.
Kumassi (engl. Coomassie), kaupunki Guinean
Kultarannalla, 270 km merestä; n. 7,000 as.
Rautatie rannikolle. Englannin
Kultarannikko-siirtomaan pääkaupunki, residentin asunto. —
Oli ennen Aiantin neekerivaltion mahtava
pääkaupunki, per. 1700-luvulla; asukasmäärä kasvoi
lGG,0ü0:een. V. 1874 sen valloittivat ja
polttivat englantilaiset. (E. E. K.)
Kumbriset-vuoret ks. C u m b r i a n-v u o r e t.
Kumi (lat. gummi, kreik. kömmi), useiden
erilaisten, kasveista saatavien amorfisten aineiden
nimi. Austraalialainen k. on
Xanthor-rlicea liastilis puun hartsia, jota tavallisimmin
nimitetään akaroidihartsiksi. Käytetään
lakkojen, vernissojen ja pulituurien valmistukseen. —
vrt. myös Kautsukki ja
Kumiteollisuus. s. v. n.
Kumi-akaasia (Acasia verec), jonka
haavoitetusta rungosta, samoinkuin useista muistakin
akaasialajeista, vuotaa n. s. arabikumia.
Kumihartsi (gummi resina), monien kumia
ja hartsia sisältävien, ilmassa kovettuvien
kasvi-nesteitten yhteinen nimitys. Lääkeopillisessa
kirjallisuudessa näkee useita k.-lajeja:
ammoniakki-kumi, pirunpaska, galbanum, gummigutta, myrlia,
y- m. S. V. ’il.
Kumikasvain ks. Kuppa.
Kumina. 1 kukka. 2 liedelmtt.
3 kypsä hedelmä.
Kumilakka, hartsimainen aine, joka
lakka-kilpikirvan (Coccus lacca) pistoista kihoilee
useiden intialaisten, maitiaisnestettä sisältävien
puiden (Ficus Croton, Anona, Schleichera, Ziziphus
butea) nuorimmista varrenosista. K. sisältää
väriainetta, jota voidaan käyttää kokenillivärin
asemesta, hartseja, vahaa. K:sta valmistetaan
s e 11 a k k a a (ks. t.). J. A. \V.
Kumina, kuminakasvin hedelmä ja itse kasvi.
Tämä on kaksivuotinen pellonpientareilla j. n. e.
kasvava putki,
yleinen koko
Suomessa. Varsi on
uurteinen, lehdet
hienoliuskaiset.
Hedelmät
halkeavat kypsyessään
2:ksi koukeroksi,
hienoharjuiseksi,
kirkkaan
ruskeaksi, väkevästi
aromaattisen
hajuiseksi ja
makuiseksi lohkohedelmäksi. K. sisältää
5-7 % haihtuvaa
väritöntä tai
vaaleankeltaista k.-öljyä, joka
aiheuttaa sen maun
ja hajun. K:oita
käytetään leivän,
juuston, viinan mausteeksi, öljyä saippuan
parfy-moimiseen. Viljellään suurin määrin Venäjällä,
Määrissä, Hollannissa, Saksassa Thiiringin ja
Hallen seuduilla, Norjassa. J. A. W.
Kuminaöljy ks. K u in i n a.
Kumipuu ks. Ficus.
Kumissi (kumys), alkoliolinpitoinen juoma,
jota Venäjän ja Aasian aroseuduilla asuvat
kansat (kirgiisit, tataarit) tekevät hevosen, aasin ja
kamelin maidosta, mutta jota myös voi saada
lehmän maidosta lisäämällä tähän sokeria ja vettä.
K. sisältää n. 1,5-3 % alkoholia, n. 1 % maito- ja
hiilihappoa sekä käymisen kautta albumoosiksi
muuttunutta kaseiinia. Sitä pidetään
terveellisenä juomana etenkin keuhkotautisille ja
vähäverisille, jonka vuoksi sitä käytetään n. s.
ku-missi-parantoloissa Venäjällä, Itävallassa ja
Saksassa. E. v. K.
Kumisukka, kapea, yhtämittaista puristusta
aikaansaava sukka, jota käytetään vesipöliön ja
suonikohjun hoidossa.
Kumiteollisuus, kaikkien kautsukkia,
gutta-perkkaa tai balataa sisältävien tavaroiden
valmistus. Raaka-aineet ovat useinkin hyvin
epäpuhtaita; niissä on hiekkaa, kasvinosia y. m.
Sitäpaitsi ne ovat itsekukin laadultaan sangen
vaihtelevia. Siksi ne täytyy kumitehtaissa ensin
puhdistaa. Puhdistuksen kulku on eri
raaka-aineille pääpiirteissään samansuuntainen. Ensin
leikataan tavara pikku kappaleiksi erityisillä
koneilla. Sitten se pestään valsseilla ja n. s.
hollanterissa; edellisessä laitoksessa erotetaan
käsillä poimien kivet y. m. suuremmat
kappaleet. Hollanterissa erottuu hiekka n. s.
hiekan-kokoojiin ja vesi liuottaa epäpuhtauksia ja
muutenkin huuhtoo tavaran puhtaammaksi. Pesty
tuote vaivataan sitten vaivauskoneissa ja valssa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
