- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
15-16

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kumys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15

Kungfutse—Kuningaspallo

16

nialla aikaisemman holhoojahallituksen:
osoittautui suvaitsevaiseksi ja reformiystävälliseksi ja
menetti senvuoksi asemansa 18S4, mutta pääsi
1894 uudelleen ulkoasiainministeriksi.

Kungfutse ks. K o n f u t s e.

Kungsholraen. 1. Läntisin niistä saarista,
joille Tukholma on rakennettu Mälarin
pohjoispuolella. Siellä on Karoliininen
lääketieteellis-kirurginen opisto, rahapaja, sairaaloita;
rakennettavaksi tulee sinne uusi raatihuone. Useat
sillat yhdistävät Iv:n Norrmalmin
kaupunginosaan. K:n eli Ulriika Eleonooran seurakunnassa,
niinkuin sitä samannimisen vanhemman
kirkkonsa mukaan myöskin nimitetään, on 42,845
henkeä (1909). — 2. Linnoitettu saari Ruotsin
etelärannikolla Karlskronan ulkopuolella.

(E. E. K.)

Kungsträdgården, valtion omistama, mutta
kaupungin kunnossa pitämä kävelypuisto
Tukholmassa; ennen puutarha.

Kungsör, kauppala (ja pitäjä) Ruotsissa
Vestmanlands läänissä, eteläpuolella sitä paikkaa,
missä Arboga-joki laskee Mälariin. K:n
kuninkaankartano, jonka entinen nimi oli
Ulfvesund, oli Kaarle XI:n suosima olinpaikka.
Hänen asumastaan kuninkaantalosta, joka paloi 1822,
on vielä olemassa järvenpuoleisia perusmuureja.

Kungur [-u’r], piirikunnankaupunki Venäjällä,
Permin kuvernementissa Tsusovajaan laskevan
Sylvan rannalla, Permin-Jekaterinenburgin
rautatien varrella; 14,295 as. (1897). Teknillinen koulu,
pari kirjastoa, sairaaloita. — Laajan
nahkateollisuuden keskusta. Sen tuotteilla ja talilla
pellavansiemenillä y. m. käydään kauppaa. —
Per. 1647; monta kertaa hävitetty. (E. E. K.)

Kunguusit ks. Hunghuusit.

Kunik [-O-], Ernst (1814-99),
muinaishisto-rioitsija, syntyisin Saksasta (Liegnitzin
kaupungista Sleesiasta), suoritti opintonsa Berliinin
yliopistossa, matkusti 1839 Moskovaan tutkimaan
Venäjän historiaa, tuli 1844 Pietarin
tiedeakatemian apulaiseksi ja 1850 ylimäär. akateemikoksi.
Iv:n merkillisin teos on ..Die Berufung der
schwe-disclien Rodsen dureli die Finnen und Slaven"
(1844), jossa hän, asettuessaan Venäjän
valtakunnan perustamista koskevan n. s.
normanni-laisen teorian kannalle, erikoisesti tähdentää niitä
uusia periaatteita, jotka skandinaavilaisten
tulokkaiden mukana koteutuivat venäl.
yhteiskuntaelämässä. Sekä tässä että muissa muinais- ja
kansatieteellisissä tutkimuksissaan K.
menestyksellä käytti hyväkseen kielitieteen tarjoamia
apuneuvoja. Hänen lukuisista muista julkaisuistaan
mainittakoon vain (venäjäksi mainitun
tiedeakatemian julkaisuissa ilmestyneet):
Venäläisten ja liettualaisten murteiden vertailevasta
tutkimisesta" (1863), „Albekrin ynnä muiden
kirjailijain tiedot Rusista ja slaavilaisista" (1878,
yhdessä Rosenin kanssa), „Iranilaisten kansain
vaikutuksesta seemiläisten kansain kohtaloon"
(1856), „Petsenegit, turkkilaiset, polovtsit" (1888).
Myöskin bysanttilaisen historian sekä Venäjän
tiedehistorian alalta K. julkaisi useita teoksia.

(Y. W.)

Kuningas (muin.-saks. chunig 1. kuning, nyk.
König, ruots. konung, engl. king; romaanil.
kielissä k:ta merkitsevä sana on johtunut lat.
sanasta rex = kuningas, niinpä ransk. roi, it. re,
esp. rey), suuren tai suurenpuoleisen monarkki-

sen valtion (kuningaskunnan) hallitsija. K:lla
on valtioidenvälisissä suhteissa oikeus erityisiin
kunnianosoituksiin, majesteetin arvonimeen y. m.
„Kuningas’’ on vanhin ja yleisin nimitys
monarkkisten valtioiden hallitsijalle; toisinaan tätä
nimitystä vieläkin yleistyttämällä käytetään
tarkoittamassa ,.hallitsijaa" ylipäätään. Rooman
valtakunnan cæsar nimityksessä antaman
esimerkin mukaisesti useat hallitsijat vanhempina ja
uudempina aikoina valtansa ja loistonsa
ilmaisemiseksi ovat omaksuneet keisarin arvon;
vasalli- ja muut vallanalaisuussuhteet y. m. seikat
ovat taasen vaikuttaneet alempiarvoisten,
„ma-jesteetin" arvoa vailla olevain
hallitsijanimitys-ten (suurherttuan, ruhtinaan y. m.) käytäntöön
ottamisen.

Suomen vanhempien perustuslakien
säännökset, joissa puhutaan „kuninkaasta", kohdistuvat
tietysti, sikäli kuin vielä ovat voimassa,
ny-kyänsä keisariin ja suuriruhtinaaseen, ks.
Hallitsija, Monarkia. R. E.

Kuningas Kaarlen maa, saariryhmä
Pohjois-jäämeressä Huippuvuorista itään; saarista
suurin on Kuningas Kaarlen saari, 190 km2, 320 m
korkea. Saariston huomasivat norjalaiset
kalastajat 1859; Natliorstin retkikunta sen kartoitti
1898. (E. E. K.)

Kuningaskalastaja (Alcedo ispidu), erääseen
käkilintujen sukulaisheimoon kuuluva 17 cm
pitkä lintu, joka
oleskelee jokien ja järvien
rannoilla Keski- ja
Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja
Polijois-Afrikassa;
käyttää ravinnokseen kaloja
ja vesihyönteisiä. —
Jalat sillä ovat pienet ja
heikot, mutta nokka on
pitkä, suora,
nelisärmäinen. Rakentaa pesänsä
rantatörmään, 1 m:n
pituisen käytävän päähän. Uroksen höyhenpuku
metallinkiiltävä, heleävärinen. K. .1/. L.

Kuningaskorppikotka ks. Korppikotkat.

Kuningaskunta, monarkkinen valtio, jonka
päämies on kuningas. Iv:aa voidaan sanoa
monarkkisten valtioitten yleismuodoksi. Nykyaikana
ylimalkaan vain suurenpuoleisia ja
väkirikkaam-pia monarkkisia valtioita nimitetään k:iksi;
kuitenkin on äskettäin siksi vähäpätöinen valtio
kuin Montenegro kohonnut k:ksi, ja Islanti
vaatii tätä arvoa itselleen. Kansainvälisessä
arvojärjestyksessä suurenpuoleiset tasavallat ovat
k:ien veroiset. — K:iksi nimitetään myöskin
erinäisiä maita, jotka eivät ole valtioita. Niinpä
esim. Böömiä ja Määriä sanotaan k:iksi, ja koko
Itävallan keisarikunnan virallinen nimitys on
Valtakunnanneuvostossa edustetut
kuningaskunnat ja maat" („Die im Reichsrate vertretenen
Königreiche und Länder"). R. E.

Kuningaskäärme ks. Boa constrictor.

Kuningaspallo, tunnettu palloleikki.
Kumpaisellakin peliin osaaottavalla puolueella on
johtajana ,,kuninkaansa". „Sisällä olevan" puolueen
jäsenet lyövät puukartulla vuoroonsa palloa, jota
vastapuolueen ,.lukkari" tarjoilee. Sillä aikaa on
lyöntinsä jo suorittaneitten koetettava juosta
lyöntipaikan kohdalla olevasta piiristä toiseen
etäämpänä olevaan piiriin ja takaisin, samalla

Kuningaskalastaja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0020.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free