Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuningaspalmu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17
Kuningaspalmu—Kuninkaankartano
18
kuin vastapuoluelaiset koettavat lieitii pallolla
..polttaa". Jos lie siinä onnistuvat, eivätkä
si-sälläolijat saa lieti takaisin poltetuksi,
vaihdetaan puolia. Se puolue voittaa, joka on peliajasta
suuremman osan ollut sisällä. L. P.
Kuningaspalmu (Oreodoxa regia),
Keski-Ameriikan tropiikkimetsissä kasvava kookas
sulkapalmu.
Kuningasten kirjat, V:n T:n historiallinen
teos, joka on saanut nimensä siitä, että se
esittää Daavidin hallitussuvun historiaa Salomosta
alkaen sekä kaikkien Pohjois-Israelin
kuningasten vaiheita. Teos, joka Palestiinan juutalaisten
kanonissa esiintyy yhtenä kirjana, on ensinnä
Septuagintassa tullut jaetuksi kahtia varsin
epäonnistuneesti. Sisällyksen puolesta se jakautuu
luonnollisesti kolmeen osaan: 1) Salomon
historiaan (1 Kun. 1-11), 2) Israelin ja Juudan
historiaan valtakunnan jaosta Samarian valloitukseen
v. 722 (1 Kun. 12- 2 Kun. 17), 3) Juudan
loppu-historiaan (2 Kun. 18-25). Tekijä viittaa
seuraaviin lähteisiin, joista hän on aineksensa
lainannut: „Salomon historian kirja" (1 Kun. 1141),
„Juudan kuningasten aikakirja" (1 Kun. 14„,
y. m.) ja „Israelin kuningasten aikakirja" (1 Kun.
14I0 y. m.). Sitä paitsi hän näkyy käyttäneen
lähteenään kokoelmaa profeettakertomuksia;
siihen kuuluvat esim. 1 Kun. 13; 17-19. Tekijä
antaa enimmäkseen lähteiden itsensä puliua;
hänen omaa käsialaansa ovat kaavamaiset alku- ja
loppulauseet, jotka ovat eri kuningasten
historian puitteina (esim. 1 Kun. 25,a,,2S), sekä
erinäiset mietelmät (esim. 2 Kun. 177-23). Hänen
päämääränään on osoittaa, kuinka
epäjumalanpalvelus ja uskottomuus Jahvea kohtaan on
ollut syvimpänä syynä sekä yksityisten
kuningasten että kansan kovaan kohtaloon.
Sattuvasti on Kuningasten kirjoja sanottu
Deutero-nomiumin historialliseksi kommentaariksi. Teos
on syntynyt v:n 600 vaiheilla kuningas
Joja-kimin hallituksen lopulla, mutta sitä on
sittemmin maanpaon aikana jatkettu sekä samalla
paikoittain uudestaan muovailtu. Myöhäisin
loppukappaleessa mainittu historiallinen
tapahtuma (2 Kun. 25,7 ja seur.) on Jojakinin
(Joja-kimin pojan) armahdus Babylonian kuninkaan
Evil-Merodakin aikana (vv. 561-559).
[Kommentaareja Kuningasten kirjoihin ovat julkaisseet
m. m. O. Thenius (2:nen pain. 1873), A.
Klostermann (1887), I. Benzinger (1899), R. Kittel
(1900).] Ar. n.
Kuningastiikeri ks. Tiikeri.
Kuningasvesi, typpihapon ja suolahapon seos,
tavallisesti suhteessa 1 til. typpihappoa, 3 tai
4 til. suolahappoa. Siihen liukenevat myös kulta
ja platina, jotka eivät liukene paljaaseen
typpihappoon eivätkä suolahappoon. Alkemistit
nimittivät sitä k:ksi, koska metallien „kuningas",
kulta, liukenee siihen. Metallit ovat liuoksessa
klorideina. S. K-i.
Kuningatar ks. Mehiläinen.
Kuningatar Charlotten saaret. 1. Saariryhmä
Pohjois-Ameriikassa, Englannin Kolumbian
rannikolla mantereesta Ilecate-salmen erottama.
Suurimmat saarista ovat Graham ja Moresby.
Pinta-ala 13,215 km3. Korkeimmat kohdat nousevat
1,500 m:iin. Ilmasto lauhkea, sateinen; metsät
peittävät maan, viljelyskasvit eivät kostean
ilmaston takia menestv. Asukkaat haida-intiaa-
neja; elävät kalastuksella. — 2. Saariryhmä
Isossa valtameressä, ks. Santa Cruz.
E. E. K.
Kuningatarhäkki ks. Mehiläishoito.
Kuningatarpesä ks. Mehiläishoito.
Kuningatarseula ks. Mehiläishoito.
Kuningattarenvaihto mehiläispesässä tehdään,
kun siinä oleva kuningatar on vanha tai huono
munimaan. Uusi, nuori hedelmöittynyt
kuningatar annetaan suojelushäkissä, etteivät pesän
työ-mehiläiset sitä pistäisi kuoliaaksi (ks. M e h
i-1 ä i s h o i t o). Hedelmöittyneet kuningattaret
otetaan helpolla vastaan, mutta
hedelmöittymät-tömät miltei aina säälittä surmataan. Hunajaan
kastetun kuningattaren mehiläiset ottavat
myöskin ilolla vastaan ja nuolevat sen puhtaaksi, vrt.
Mehiläishoito. A. M.
Kuninkaallinen korkeus, arvonimi, joka
kuuluu, paitsi kuninkaallisille prinsseille, myöskin
suuriherttuoille, joitten kansainvälistä
yhden-arvoisuutta kuningaskuntain hallitsijain kanssa
täten ilmaistaan, vaikka heillä ei ole oikeutta
,,majesteetin" arvoon.
Kuninkaanantilooppi (Nnvotragus pygmceits),
Guineassa elävä pienin antilooppilaji, joka
samalla on pienin tunnettu märehtijä. P. B.
Kuninkaankaari, Ruotsin vanhoissa laeissa
oleva „kaari" 1. pääosasto, joka koskee
valtiovallan harjoittamista ja siis vastaa perustuslakia
1. valtiosääntöä. Uplannin laki ja sitä
nuoremmat maakuntalait sisältävät erityisen k:n. —
1772 v:n hallitusmuodon 2 §:ssä säädetään, että
kuninkaan tulee hallita valtakuntaa myöskin
(Ivristofer kuninkaan, v. 1442 säädetyn)
maanlain k:n mukaan; mikäli siis ei mainittu
hallitusmuoto itse taikka muut lait ole tämän
ikivanhan perustuslain sisältöä muuttaneet, on se
Suomessa vieläkin soveltuvissa kohdin
perustuslakina noudatettavana. Varsinaista merkitystä
nykyaikana on etupäässä niillä
oikeusperiaatteilla. jotka valtion talouden hoitoon nähden
ovat sen säännöksistä johdettavissa, vrt. P
e-rustuslaki. R. E.
Kuninkaankarjatalo ks.
Kuninkaankartano.
Kuninkaankartano ja
kuninkaankarjatalo ovat kruunun omistamia kruununluontoisia
tiloja, joita kruunu nykyään käyttää yksityisille
vuokraamalla. Ne muodostivat nähtävästi
kruunun ensimäisen maaomaisuuden ja niiden luku
lisääntyi aina kun uusia, rikkaita sukuja nousi
valtaistuimelle ja liitti laajat maaomaisuutensa
kruunun entisiin tiloihin. Myöhemmin niiden
luku lisääntyi huomattavasti reduktsioneissa
(ks. t.). Näitä tiloja hoitivat kruunun hyväksi
aikaisemmin erityiset talonvoudit. I\:issa
harjoitettiin yleensä suurta maanviljelystä, ja
paikkakunnan väestö oli velvollinen siinä avustamaan
tekemällä niihin n. s. apupäivätöitä. Niiden
komeissa kartanorakennuksissa asui usein
kuninkaan käskynhaltija ja hänen lääninsä sai usein
nimen kartanon mukaan. Kuninkaankarjataloilla
harjoitettiin pääasiallisesti karjanhoitoa.
Molempia käyttivät hallitsijat ja niiden käskyläiset
muinoin majapaikkoinaan maassa matkustellessaan.
— Tällaisten tilojen hoitoa järjesti erityisesti
Kustaa Vaasa, pitäen tarkoin silmällä vouteja
sekä julkaisemalla niille erityisiä ohjeita.
Sittemmin Kaarle XI määräsi joukon niistä kor-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
