- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
19-20

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuningaspalmu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

19

Kuninkaan kelta—Ku n inkaan vaali

20

keanipien sotilasviranomaisten virkataloiksi ja
toiset yksityisille määrävuosiksi vuokrattaviksi.
Niiden vuokraamisesta on ollut voimassa
useampia asetuksia, joista huomattavin on kunink.
ju-list. 17 p:ltä jouluk. 1799. Se oli voimassa aina
siihen saakka kunnes annettiin nykyään
voimassa oleva keis. aset. kuninkaankartanoista
sekä sotilas- ia siviilikunnan virkataloista 26
p:ltä huhtik. 1871, jota sittemmin on muutettu
keis. aset:11a 16 p:ltä lokak. 1894. Nykyään
valvoo näiden tilojen hoitoa korkeimpana
viranomaisena senaatin kamaritoimituskunta, sekä sen
alaisina asianomaiset kuvernöörit. Tilat
annetaan vuokralle asianomaisessa
lääninkonttorissa pidetyillä huutokaupoilla 25 vuodeksi
kerrallaan. Sen, joka huutokaupassa tahtoo tehdä
tarjouksia, tulee antaa takaus vuokraehtojen
täyttämisestä 10 v:n aikana, sekä vaadittaessa
todistus maineestansa, elinkeinostansa,
taidostansa maanviljelyksessä sekä varallisuudestansa.
Tarjouksista on senaatin talousosaston joku
hyväksyttävä. Vuokramies saa vuokra-aikana
siirtää vuokraoikeutensa toiselle senaatin luvalla.
Vuokramiehen kuollessa on hänen leskensä
oikeutettu nauttimaan vuokraoikeutta jäljellä olevan
vuokra ajan, sekä lesken kuollessa miehen
laillinen perillinen tai oikeudenomistaja, jos hän on
siihen sopiva; heidän on silloin pantava takuu
vuokraehtojen täyttämisestä.

Kuvernööri valvoo tilojen käyttöä erityisten
tarkastajien avulla, jotka senaatti määrää ja
joiden m. m. tulee olla taitavia maanviljelyksessä ja
metsänhoidossa. Niiden tulee pitää joka viides
vuosi tilalla kahden lautamiehen kanssa katselmus
sen tarkastamiseksi, sekä että tilaa hoidetaan
voimassaolevien määräysten mukaan. Sitäpaitsi tulee
kihlakunnantuomarin, aina kun tila tulee uudelleen
vuokrattavaksi, pitää neljän lautamiehen kanssa
lähtö- ja tulokatselmus tilan kunnon selville
saamiseksi sekä vuokramiehelle mahdollisesti
kuuluvan rakentamis- ja parantamisvelvollisunden
määräämiseksi. Sellainen katselmus on myös
muulloinkin tarpeen vaatiessa kuvernöörin
määräyksestä toimitettava. — Tällaisilla tiloilla
olevien metsien käytöstä on säädetty, että
tiloilla tulee olla metsänhoitosuunnitelma, jonka
asianomainen metsänhoitovirkamies laatii,
metsähallitus tarkastaa ja senaatti hyväksyy.
Sellaisen suunnitelman myöntämää
metsänhakkuu-oikeutta vuokramies saa myytäväksikin käyttää.
— Tällaisten tilojen torppien vuokrasta on
voimassa erityinen keis. julist. 26 p:ltä tammik.
1892. Sen mukaan annetaan torpat vuokralle 20
v:n ajaksi.

Valtio-inventaarin mukaan v:lta 1907 ovat
kuninkaankartanot meillä seuraavat: Turun ja
Porin läänissä Saltvikin pitäjässä Haga, Sundin
pitä jässä Kastelholma. Finströmin pitäjässä
Grels-bv ja Kaarinan pitäjässä Vähä-Heikkilä, sekä
Rantasalmen pitäjässä Mikkelin lääniä
Haapaniemi. Karjataloja on 2, nim. Ojoinen
Hämeenlinnan maaseurakunnassa Hämeen lääniä sekä
Korsholma Mustasaaren pitäjässä Vaasan lääniä.

K. H-a.

Kuninkaankelta, kromikellan (ks. Kromi),
myös auripigmentin (ks. t.) nimitys.

Kuninkaankypäri ks. Märehtijä t.

Kuninkaan lautakunta (parlamentum), jonka
Eerik XIV perusti nähtävästi 1561. oli ylioikeus

kaikkia oikeusasioita varten. Sitä on arveltu n. s.
linnan-oikeuksien lautakuntain uudistukseksi,
jotka lautakunnat tuomitsivat kuninkaan
hoviväkeä ja palvelijoita, vaikka se oli pysyväinen
ja laajemmilla valtuuksilla varustettu. Se
käsitteli etupäässä asioita, joita ei
laamannioikeuk-sissa oltu voitu ratkaista, lähettäen jäseniään
kaikkiin maakuntiin pitämään istuntoja
kaupungeissa tai markkinapaikoilla. Kuninkaan
lautakunta säilvi vain Eerik XIV:n hallitusajan.

K. R. .1/.

Kuninkaanpitäjä ks. Suomen
seurakun-n a t.

Kuninkaanpuna ks. E n g 1 a n n i n-p u n a.

Kuninkaantuomio, kuninkaan itsensä tai
hänen nimessään annettu päätös
oikeudenkäyntiasioissa. Jo varhaisina aikoina Ruotsin
kuninkaat alkoivat varsinaisten tuomioistuinten ohella
käyttää tuomitsemisvaltaa. Alkuaan sen teki
kuningas itse neuvoston avulla tai, kuninkaan
ollessa estettynä, neuvosto yksinään. Maanlain
mukaan olivat kuninkaantuomiot annettavat n. s.
tutkinto- ja oikaisukäräjillä. Niitä toimittivat alussa
kuningas itse tai ne henkilöt, joille hän sitä
varten antoi määräyksen. Oikeuden jäseninä oli
myöhemmin myös kuninkaanlautakunta. Suomea
varten Eerik XIII perusti 1407 Turkuun n. s.
..maaoikeuden" harjoittamaan kuninkaallista
tuomiovaltaa. Sen oli kokoonnuttava vuosittain
kesällä ja oli sen jäseninä piispa, muutamat
tuomiokapitulin jäsenet, kaikki maassa oleskelevat
valta-neuvokset, Suomen laamanni sekä kaikki
kihlakunnantuomarit. Sen lisäksi kuului oikeuteen
lautakunta, jonka jäsenet olivat puoleksi
vapaasukuisia puoleksi talonpoikia. Maaoikeus ei
yleensä saanut ottaa ratkaistakseen asioita, jotka
eivät sitä ennen olleet kihlakunnan- ja
laamanni-oikeuden käsiteltävinä. Siitä huolimatta eivät
oikeudenetsijät Suomessa lakanneet
riita-asiois-saan käymästä Ruotsissa kuninkaan luona
henkilökohtaisesti. Maaoikeus osoittautui pian
epäkäytännölliseksi ja unohtui. Sittenkuin useita
yrityksiä oli tehty korkeimman tuomiovallan
yhtenäisen harjoittamisen järjestämiseksi, jotka
kuitenkin kaikki olivat lyhytaikaisia, perustettiin
1614 valtakunnan ensimäinen hovioikeus, Svean
hovioikeus Tukholmaan. Se oli tarkoitettu
korkeimmaksi tuomioistuimeksi, jonka oli sallittu
antaa tuomionsa kuninkaan nimeen ja jonka
päätöksestä muutoksenhaku ei ollut sallittu.
Kuitenkin säilyi itsepintaisesti tapa kääntyä
hallitsijan puoleen pitämällä häntä ylimpänä
oikeusasteena. Sittenkuin valtakuntaan oli perustettu
useita hovioikeuksia (Turun 1623), kävi
välttämättömäksi järjestää ylin tuomioistuin. Sellai
sena toimi jälkeen v:n 1669 „revisionikanslia".
joka 1789 sai nimen ,,kuninkaan korkein tuomio
istuin". Suomen erottamisen jälkeen Ruotsista
on ylimpänä oikeusasteena keisarillisen senaatin
oikeusosasto. joka 1809 annetun alkuperäisen
ohjesääntönsä mukaisesti keisarin ja suuriruhtinaan
nimessä harjoittaa hallitsijan tuomiovaltaa.

K. V. II.

Kuninkaanvaali, uuden hallitsijasuvun
valitseminen. Useimpien monarkkisten valtioitten
valtiosäännöissä on säädettynä, miten on
meneteltävä, kun liallitsijasuku sammuu, joten ei ole
olemassa ainoatakaan kruununperimykseen
oikeutettua henkilöä. Tavallisesti on silloin kansan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0022.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free