- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
25-26

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunnanhuone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

25

kokous, kaupungissa yleinen raastuvankokous
vähintään kolmeksi ja enintään viideksi vuodeksi
kerrallaan. Maalla ei tämä määrä saa olla sataa
markkaa pienempi eikä kolmeasataa markkaa
suurempi, jotavastoin kaupungissa vastaavat
rajat ovat kaksisataa ja neljäsataa markkaa.
Maksuvelvollisuus on kuitenkin järjestetty siten,
että yhden äyrin omistaja on verostaan
kokonaan vapaa, kahden äyrin omistaja suorittaa
veroa vain yhdestä äyristä, kolmen äyrin
omistaja vain kahdesta ja vasta neljän äyrin tai
suuremman äyrimäärän omistaja koko määrästä.
— Paitsi yleistä tuloveroa ja henkiveroa
kannetaan kuntien hyväksi vielä seuraavia osaksi
välillisiä veroja. — Kunnallinen
perintövero (kuolinpesäprosentti) on kaupungissa ollut
voimassa jo 1600-luvulta ja se suoritetaan 1 %:n
pesäkirjoitusverona ja ’/a %:n perintöjakoverona
jäämistön kokonaissummasta. Kaikista
kuolinpesistä niinhyvin kaupungeissa kuin maalla on
sitäpaitsi maksettava ’/s % jäämistöstä kunnan
vaivaisille. -— Tonttiveroa (ks. t.)
suoritetaan kaikilta kaupunkitonteilta, joita eivät
yksityiset ole ostaneet vapaiksi. — Kunnalliset
elinkeinoverot kaupungissa ovat maksu- ja
erinäisistä myyntipaikoista,
arvopaperihuutokau-poista y. m. — Tuulaakia (ks. t.) saavat
kaupunkikunnat kantaa määrätyn prosentin
sellaisten tullinalaisten tavarain arvosta, joita
kaupungin kautta tuodaan maahan tai viedään siitä
pois. Koiraverosta, ks. t. -— Kunnallisista
erikoisveroista 1. rasituksista ks.
Tienteko-velvollisuus, Kyytiverot,
Vangin-kuljetus. — Muuten ks. Kansakoulu,
Kunta, Kymmenykset, K ä r ä j ä k a p a t,
Manttaali, Papistonpalkkaus,
Sairas h o i t o. N. M.

Kunnanhuone, kunnan varoilla rakennettu
kokoushuone, jossa kunta- ja kunnallisten
viranomaisten kokouksia ja muita julkisia toimituksia
pidetään, ks. Pitäjäntupa. A. P.

Kunnankirjuri, henkilö, joka on otettu
kun-nallisviranomaisten avuksi kuntaa koskevan
kirjeenvaihdon hoitamisessa, asiakirjain
laatimisessa ja muussa kirjoitustyössä. Tällaista
palve-lusmiestä ei ole kaikissa kunnissa, mutta voi
kunta sellaisen asettaa samaten kuin muitakin
apumieliiä (asetus maalaiskuntain
kunnallishallinnosta kesäk. 15 p:ltä 1898, §§ 4, 64 ja 73).
K. on lähinnä kunnallislautakunnan katsonnan
ja valvonnan alainen. O. K:nen.

Kunnankokous, kunnan äänioikeutettujen
jäsenten lain määräämässä järjestyksessä pidettävä
kokous, joka harjoittaa kunnan päättämisvaltaa
määrätyissä tahi kaikissa tapauksissa. ks.
Kuut a. A. P.

Kunnanlääkäri ks. K u n n a n 1 ä ä k ii r i 1 a i
t o s.

Kunnanlääkärilaitos, käsittävä
maalaiskuntien lääkärit maassamme, on 30-vuotisen
olemassaolonsa aikana muodostunut tärkeäksi
tekijäksi yksityisen sairashoidon ja yleisen
terveydenhoidonkin alalla maaseuduilla. Alkunsa se
sai 1882, kun Viitasaaren kuntaan määrättiin
lääkäri oikeudella virkavuosien lukemiseen,
mutta varsinaisen kehityksensä k. alkoi vasta
1885 v:n säätykokouksen jälkeen, jolloin
säätyjen tekemän anomuksen johdosta ruvettiin
myöntämään valtioapua kunnanlääkärien palkkaami-

26

seksi. Nykyjään näitten lukumäärä on 159,
jakautuen läänittäin seuraavasti:
Uudenmaanläänissä, 16, Turun 23, Hämeen 20, Viipurin 26.
Mikkelin 13, Kuopion 21, Vaasan 23 ja Oulun 17.
Kunnanlääkärien toiminta-alaan kuuluu
kaikkiaan 240 kuntaa. Kunnille myönnetty määrävuo
tinen apuraha on ylipäänsä joko yhtäsuuri tai
pienempi kuin kuntien itsensä suorittama palkka,
poikkeuksena ovat olleet muutamat kunnat
Ttä-ja Pohjois-Suomessa, joitten apuraha on ollut
suurempi, ks. L ä ä k i n t ä 1 a i t o s. E. Th-n.

Kunnansairaala, yhden tai useamman
maalaiskunnan yhteinen „sairastupa". Samoin kuin
kunnanlääkärilaitos alkoi kuntien
sairaalakysy-myöskin kehittyä vasta senjälkeen kuin
valtiopäivien 1885 tekemän, sairashoidon parantamista
maaseudulla koskevan anomuksen johdosta
ruvettiin myöntämään valtioapua tällaisten
sairaalani perustamista ja ylläpitoa varten. Alussa
valtioavun suuruus oli vuodetta kohti 75 mk.
sairaalan sisustamiseksi ja saman verran
vuotuiseksi ylläpidoksi, mutta v:n 1904 jälkeen se
korotettiin ja on viime aikoina ollut 150 mk.
molempiin tarkoituksiin. Valtio-avun saamisen
ehdot ovat: sairaalaa ei saa yleisön
käytettäväksi avata, ennenkuin lääkintähallitus on sen
tarkoitukseensa hyväksynyt; sairaalan lääkärin
on lääkintäliallitukselle vuosittain annettava
kertomus sen toiminnasta; sairaalan on muuten
noudatettava niitä määräyksiä, mitä
lääkintähallitus katsoo tarpeelliseksi sairashoidon suhteen
antaa. — Ivunnansairaalain lukumäärä on
nykyjään 43, nim. Uudenmaanläänissä 7, Turun 3.
Hämeen 8, Viipurin 4. Mikkelin 4. Kuopion 4.
Vaasan 9 ja Oulun 4. Valtioapua ne saavat
kaikkiaan 40.750 mk. Paitsi lasarettiosastoja
on muutamissa kunnissa erityisiä osastoja
muihinkin tarkoituksiin, kuten synnyttäjille (Vihti),
mielenvikaisille (Lapua) ja tarttumatautisille
(Pielavesi). — Kunnansairaaloihin kuuluvat myös
n. s. piirimielisairaalat, joita
toistaiseksi on olemassa vain yksi ainoa (Harjavalta),
vrt. Mielisairaala. E. Th-n.

Kunnan työnvälitystoimisto ks. Työ
n-välitys.

Kunnanvaltuusto, henkilöt, joille kuntakokous
on antanut päätösvallan erinäisissä asioissa, jotka
eivät lain tahi asetusten mukaan ole
kuntakokouksen käsiteltävät, ks. K u n t a. A. P.

Kunnia on siveysopissa usein käsitetty eri
tavoin riippuen erittäinkin siitä, tarkoitetaanko
k:lla ensi sijassa henkilön tietoisuutta omasta
siveellisestä arvostaan (tai uskonnollisessa
siveys-opissa hänen tietoisuuttaan omasta arvostaan
Jumalan edessä) vai sitä siveellistä arvoa, jonka
määrätty yhteiskunta tunnustaa ja turvaa
jäsenelleen. Edellinen käsite on jälkimäisen
perustavana edellytyksenä, mutta ainoastaan
yhteiskunnallinen 1. objektiivinen kunniakäsite voi tulla
huomioonotetuksi lainlaadinnassa. Kuitenkaan
henkilön oma siveellinen käsitys k:staanei sekään
ole vain hänen mielivallastaan ja vaihtelevasta
itsetunnostaan riippuvainen, vaan on perustettava
hänen vakaumukseensa ja omaantuntoonsa.
,.Kunnian mies", sanoo J. V. Snellman, „on se, jonka
sanat ja teot eivät poikkea hänen
vakaumuksestaan eivätkä ole muiden vaikuttimien kuin
totuuden ja oikeuden määräämiä".
Yhteiskunnallisesti katsottuna k. vaihtelee alaltaan ja laadul-

Kunnanhuone—Kunnia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0025.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free