Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunnanhuone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
27
Kunnia-aseet—Kunnianloukkaus
28
taan samassakin valtiollisessa yhteiskunnassa,
sill-i paitsi sitä yleistä kansalais-k :aa, jonka
valtio turvaa jäsenilleen yleensä, on valtiossa eri
yhteisöjä ja piirejä, joiden jäsenillä on erikoinen,
usein lakienkin suojelema k. (perhe-k., aatelis-k.,
upseeri-k., kauppias-k., virkamies-k., lääkäri-k.,
taiteili ja-k., työmies-k. j. n. e.) Mutta tämän ohessa
yhteiskunnan puolelta tunnustetaan, että ihmisellä
sellaisenaan on k:nsa ja osoitetaan erikoista k:aa
sellaisille yksilöille, jotka etevillä teoilla
huomattavasti edistävät yhteiskunnan kehitystä tai
tuottavat sille etuja. Vanhastaan on vallinnut se
katsantotapa, että yleisen ihmiskunnian ohess.i
n. s. naisen k. tarvitsee yhteiskunnan puolelta
erikoista suojelusta, mutta tämä katsantotapa ei ole
siinä kohden hyväksyttävä, missä se kallistuu
siihen siveellisesti arveluttavaan oppiin, että
mieheltä ei ole sukupuoliasioissa vaadittava samaa
puhtautta kuin naiselta. Myöskin sillä
yhteiskunnalla, yhteisöllä tai piirillä, johon kuuluvana
yksityisellä henkilöllä on k:nsa, 011 johdetussa
merkityksessä k., esim. kokonaisella kansalla
(kan-san-k., kansallis-k.). K:aan kohdistuva vietti on,
niinkuin sosiologinen tutkimus todentaa
(Westermarck. ,,Moral ideas" II, luku XXXII), yleinen
inhimillinen ilmiö, joka esiintyy alkuperäisissä
luonnonkansoissakin, jopa monessa niistä
huomattavan voimakkaana. Z. C.
Kunnia-aseet, erikoisen urhoollisuuden tai
pitkäaikaisen sotapalveluksen tunnustukseksi
annetut aseet (kunniasapeli, -kivääri y. m.). Niitä
annetaan sekä yksityisille henkilöille että
kokonaisille joukoille. M. v. //.
Kunnia-asiain tuomioistuin. K. t:n
tarkoituksena on upseerien keskenäisten kunniariitojen
sovittaminen. mikä etupäässä on käynyt
tarpeelliseksi kaksintaistelujen (ks. t.) ehkäisemiseksi.
K. t:n 011 tässä kohden ollut määrä koettaa
aikaansaada sovinto riitelevien kesken tahi, milloin
£e ei ole onnistunut, olla saapuvilla
kaksintaistelussa sekä valvoa sen säännönmukaista menoa
ja sen keskeyttämistä oikeaan aikaan.
Myöhemmin k. t:t saivat tehtäväkseen määrätä
rangaistuksia sellaisille upseereille, jotka ovat rikkoneet
upseerikunnan kunniaa vastaan. — Pääasiallisina
näitten tuomioistuimien ominaisuuksina, jollaisia
useissa maissa on olemassa, mainittakoon:
jäsenet valitsee sotajoukon upseerikunta
keskuudestaan; ei ole syyttäjää; menettelytapa on
enemmän välitystuomioistuin-menettelyn kuin
tavallisen oikeudenkäynnin kaltainen: päätökseen ei voi
hakea muutosta, jotavastoin siitä aiheutuva
ko-mentotoimi voi joutua tutkituksi ylemmässä
asteessa, erittäinkin kun joku on tuomittu
poistumaan sotaväenosastosta ja tuomio on pantava
täytäntöön erottamalla tuomittu palveluksesta.
Rangaistukset, joihin k. t. saattaa tuomita, ovat
etupäässä varoitus ja sen viran menettäminen,
joka ilmiannetulla on sotaväenosastossa:
viimeksimainittu rangaistus onkin koko laitokselle
olennaisinta. K. t:n langettaman tuomion merkitys on
erilainen eri maissa; niinpä esim. Venäjällä
tuomiota. ellei siinä ole muodollisia puutteita, 011
noudatettava, kun sen sijaan esim. Saksassa k. t:n
päätös on ainoastaan mietintö, joka joka kerta
011 alistettava hallitsijan tutkittavaksi. Suomen
sotaväessä ei ollut k. t:ta. mutta 1897 valmisti
lainvalmistelukunta ehdotuksen sellaisten
perustamisesta Suomeen. Myöskin aatelistolla on
muutamissa maissa k. t.; samoin asianajajilla,
lääkäreillä, ylioppilailla y. m. A. T.
Kunniakirja, kilpailuissa varsinaisten
palkintojen jälkeen tai ohella annettu kirjallinen
tunnustus. K. voidaan myös antaa sille, joka
kilpailematta 011 ottanut osaa esim. näyttelyyn.
Kunnialaukaukset ovat hallitsevien
henkilöiden syntymä-, kruunaus- y. m. merkkipäiviä
vietettäessä linnoituksissa ammutut
tykinlaukaukset, keisarille 101, muille ruhtinaallisille
henkilöille 33. K: ia ammutaan myös
kreikkalaiskatolisissa kirkkojuhlissa. Vakinaisessa
palveluksessa kuolleiden upseerien ja sotaretkeen
osaa-ottaneiden sotilaitten haudalla ammutaan 3
yhteislaukausta; kenraalin haudalla tämä
kunnianosoitus suoritetaan tykillä. — K. kuuluivat
ennen myöskin maisterinvihkiäisten
juhlallisuuksiin. M. v. II.
Kunnialegiona (ransk. légion d’honneur),
Ranskan ainoa ritarikunta. Sen perusti Napoleon
Bonaparte (ensimäisenä konsulina ollessaan)
1802. Ritarikunnan merkkinä on viisisäteinen
emaljoitu tähti: etupuolella tammenlehvä- ja
laakeriseppeleen sisäpuolella alkuansa Napoleon I:n,
nyt tasavallan kuva; toisella puolen alkuansa
keisarillinen kotka, nyt kaksi lippua ja samana
pysynyt tunnuslause ..Honneur et patrie"
(kunnia ja isänmaa). Ivunnialegionan jäsenet
jaetaan viiteen asteeseen: ritarit (clievaliersj,
upseerit fofficiersj, komendöörit (commandeurs),
suur-upseerit (grands officiers) ja suurristit
(grands-croix). Jäsenten lukumäärä on rajoitettu:
20 suurristiä, 50 suurupseeria, 250
komendöö-riä, 2,000 upseeria ja 12,000 ritaria
(ulkomaalaisia jäseniä lukuunottamatta). Sotilasjäsenet
saavat vuotuisen eläkkeen, ja kaikilla jäsenillä on
oikeus saada hautajaisissaan sotilaalliset kun
nianosoitukset. Ritarikunnan yhteydessä on
kolme kasvatuslaitosta jäsenten naispuolisia
sukulaisia varten (Maison de Saint-Denis,
Moisen d’Écouen ja ilaison des Loges). [Bonneville
de Marsangy, „La légion d’honneur 1802-1900".]
Kunnianloukkaus. Kunnianloukkausrikokset
ovat Suomen oikeuden mukaan osaksi
herjausta osaksi solvausta. Herjauksen tekee
se, joka perättömästi sanoo toisen syypääksi
nimitettyyn rikokseen taikka nimitettyyn
rikoksen lajiin taikka muuhun sellaiseen tekoon, joka
voi saattaa hänet halveksimisen alaiseksi taikka
haitata hänen elinkeinoansa tahi menestystään,
taikka sellaisesta levittää valheen taikka
perättömän kulkupuheen. Rangaistuksen suuruus
riippuu siitä, onko herjaus tapahtunut vastoin
parempaa tietoa vai ei — edellisessä tapauksessa
se on vankeutta vähintään yksi kuukausi ja
enintään yksi vuosi taikka sakkoa vähintään sata
markkaa, jälkimäisessä, ellei herjauksen tekijä
soimauksen tahi kulkupuheen tueksi saata tuoda
esiin todennäköisiä syitä, sakkoa vähintään
viisikymmentä ja enintään viisisataa markkaa taikka
vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta. Jos
herjaus tehdään julkisesti taikka painotuotteen,
kirjoituksen tahi kuvallisen esityksen kautta, jota
syyllinen levittää tai levityttää, on rangaistus,
siinä tapauksessa, että herjaus on tapahtunut
vasten parempaa tietoa, vankeutta vähintään
kaksi kuukautta ja enintään kaksi vuotta taikka
sakkoa vähintään kaksisataa markkaa; siinä
tapauksessa taasen, että se ei tapahdu vasten pa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
