- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
29-30

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunnianteko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29

Kunnianteko—Künos

30

rempaa tietoa, sakkoa vähintään sata markkaa
taikka vankeutta korkeintaan yksi vuosi. Jos
joku häväisee kuolleen miehen muistoa, vasten
parempaa tietoa herjaten häntä, on rangaistus
vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta taikka
sakkoa. Jos kuitenkin se, jota soimataan, on
ollut kuolleena kaksikymmentä vuotta taikka
enemmän aikaa, on oikeus syyttää
kunnianloukkauksesta rauennut. — Solvaus on olemassa
milloin joku muulla kuin edellä sanotulla tavalla
loukkaa toista häväisevällä lauseella, uhkauksella,
taikka muulla halventavalla teolla. Rangaistus on
tällöin sakkoa enintään kaksisataa markkaa
taikka vankeutta korkeintaan yksi vuosi. Jos
solvaus tehdään julkisesti taikka painotuotteen,
kirjoituksen tahi kuvallisen esityksen kautta, jota
syyllinen levittää taikka levityttää, on
rangaistus enintään viisisataa markkaa sakkoa taikka
vankeutta korkeintaan neljä kuukautta. — Jos
kunnianloukkauksesta syytetty näyttää
soimauksen toteen, mutta soimauksen muodosta tahi sen
oheellisista asianhaaroista näkyy, että hän
tahtoi loukata, on hän kuitenkin solvauksesta
rangaistava. Samoin on se, joka toista
louka-takseen on soimannut häntä rikoksesta, josta hän
jo on rangaistu, tuomittava solvauksesta.
Herjauksesta tahi solvauksesta ei virallinen syyttäjä
saa tehdä syytettä, ellei asianomistaja tahi
loukattu viranomainen ole ilmoittanut rikosta
syytteeseen pantavaksi. Tällöin on, jos kuolleen miehen
muistoa 011 häväisty, vainajan aviopuolisolla,
vanhemmilla, lapsilla, veljillä tai sisarilla valta
panna tahi ilmoittaa rikos syytteeseen. — Joka
kunnianloukkauksesta tuomitaan rangaistukseen,
on samalla velvoitettava asianhaarain mukaan
korvaamaan asianomistajalle kulut tuomion
painattamisesta viralliseen tahi paikkakunnalla
ilmestyvään sanomalehteen, jos asianomistaja sitä
vaatii. A. T.

Kunnianteko. Sotilaallista kunniaa tekevät:
a. yksityiset sotilaat paikallaan
seistessä rintama-asennolla kädet kupeilla ja
katse kiinnitettynä esimieheen, mutta jos
kun-niantekijällä on lakki päässään, kohotetaan
lisäksi oikea käsi päähineen reunaan: käydessä
joko ainoastaan päätä kääntämällä esimiestä
kohti ja kohottamalla oikea käsi päähineen
reunaan, tai kohdatessa välittömästi komentavia
päälliköitä pysähtymällä muutaman askelen
päähän hänestä ja asettumalla rintama-asentoon
katse kohdistettuna päällikköön sekä
kohottamalla oikea käsi päähineen reunaan. Tässä
asennossa on oltava siksi kunnes päällikkö on
kulkenut ohitse; b. joukko-osastot päällikön
komentaessa ,,huomio", „smirna!" asettumalla
rintama-asentoon ja kääntämällä päät päällikköä
kohti tai päällikön komennon mukaan
kiväärillä kunniaatekemällä. M. v. II.

Kunniarangaistus. Vanhemmassa
oikeudessamme esiintyneet kunniarangaistukset olivat
laadultaan kolmenlaisia: nöyryyttäviä,
häpäiseviä sekä sellaisia, joiden kautta rangaistu
menetti erinäisiä yhteiskunnallisia
oikeuksia. Ensimäiseen ryhmään kuului
anteeksipyyntö (poist. keis. asetuksella väärästä
ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta 26 p.
mar-rask. 1866) ; toiseen seisominen kaularaudoissa
kaakinpuuhun kiinnitettynä, seisominen
käräjä-talon tai raatihuoneen ovella tunnin ajan maito-

hinkki kädessä, jalkapuurangaistus (poist. keis.
asetuksella 15 p. toukok. 1848), julkinen
kirkon-rangaistus (poist. keis. asetuksella 19 p. jouluk.
1864) samoinkuin hiljainen hautaus.
Kolmanteen ryhmään kuului kunniattomuus, jonka
kautta tuomittu menetti kaikki ne oikeudet,
joiden nauttimiseen kansalaisille yleensä kuuluva
kunnioitus oli tarpeen. Nykyinen
lainsäädäntömme ei tunne mitään kunniarangaistuksia. Ne
rangaistukset, joita nykyänsä tavallisesti
sanotaan kunniarangaistuksiksi, eivät käsitä
kunnian, vaan erinäisten täysikuntoisille
kansalaisille kuuluvain kunniaoikeuksien riistämistä.
Tällaisia rangaistuksia ovat
kansalaisluottamuksen (ks. t.) menettäminen, todistajaksi
kelpaamattomaksi julistaminen, jota tuomitaan
kansalaisluottamuksen menettämisen sijasta
korkeintaan kolmeksi vuodeksi 15 mutta ei 18 vuotta
täyttäneille sekä maan palvelukseen kelvottomaksi
julistaminen. Viimeksimainittua rangaistusta
käytetään ainoastaan viraltapanon ohella ja
tuomitaan vähintään 1 ja enintään 15 vuodeksi.

A. T.

Kunniasana. K:n antaminen on (nykyään
vain kuvannollisesti) kunnian paneminen
pantiksi siitä, että „sana" (vakuutus) on oikea.

Kunniatohtori, arvonimi, jonka yliopiston
tiedekunnat yliopiston kanslerin suostumuksella
saattavat antaa maisterin- ja tohtorinvihkiäisissä
sellaisille kotimaisille tai ulkomaisille henkilöille,
jotka etevillä tutkimuksilla ovat edistäneet
tiedettä tai muulla tavoin ovat vaikuttaneet
tutkimuksen edistämiseksi. Näin saavutettu arvo ei
oikeuta hakemaan virkoja yliopistossa. O. M-e.

Kunniatoimi, toimi, jonka saaminen lisää
taikka todistaa saajan yhteiskunnallista arvoa.
K. on usein palkaton.

Kunniattomuus (roomalaisen oikeuden
infa-mia) ks. Kunniarangaistus.

Kunniavahti, sotilasjoukko, joka on
komennettu tervehtimään ylempää sotilaspäällikköä tai
ruhtinaallista henkilöä hänen saapuessaan
paikkakunnalle. K. lähtee liikkeelle määrätynlukuisena
osastona, korkeintaan komppanian suuruisena,
mukana lippu ja soittokunta. Vastaanotettavan
henkilön lähestyessä tehdään kunniaa kivääreillä
soittokunnan soittaessa kunniamarssia. K.
asettaa kunniavartioita päällikön asunnon
ovelle. Kaksinkertaisia kunniavartiostoja
asetetaan vain ylimmille sotilaspäälliköille.
Tällöin vartiat seisovat vastakkain molemmin
puolin ovea. — K:ksi sanotaan myös sekä
sotilas–että kansalaisvartiostoja, joita asetetaan
huomattavien henkilöiden (hallitsijoiden y. m.)
ruumiskirstun ääreen j. n. e. M. v. II.

Kunniavelka, velka, jonka suorittamisen
vakuutena (kuvaannollisesti) on velallisen kunnia.

Kunniavirka, tavallisesti palkaton virka, jonka
hoitaminen lisää viran haltijan yhteiskunnallista
arvoa.

Künos, Ijnäe [künos ignäts] (s. 1862), unk.
kielentutkija, tutki 1885-90 turkin kieltä (myös
kansankielen eri murteita) ja kirjallisuutta
Turkin valtakunnan eri osissa, v:sta 1890 turkin
kielen dosentti Budapestin yliopistossa, v:sta
1899 itämaisen kauppa-akatemian johtaja
Budapestissä. Hänen julkaisuistaan turkin kielen ja
kirjallisuuden alalta mainittakoon:
kansanrunous-kokoelma „Oszmån-török népköltési gyüjtemény"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0027.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free