Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunnianteko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
31
Künsåg—Kunta
32
(1887-89), „Kis-Azsia török dialektusairöl"
(„Yä-hän-Aasian turkkilaisista murteista", 1896),
„Naszreddin hodsa tréfäi" (1899), „Janua
lin-guæ ottomanicæ" (1905, sisältää kieliopin,
sanaston ja lukukirjan), ..Tiirkisches
Volksschau-spiel" (1907). (Y. W.)
Künsåg [künsäg], Nagy-K. ja K i s-K.
[nudj-k., kis-k.J, ks. K u m a a n i t.
Kunta, itsehallintoon oikeutettu,
paikallisetu-jen yhdistämäin henkilöiden muodostama ja
määräalalle järjestetty yhdyskunta valtiossa. K:ia
erotetaan alemman- ja ylemmänasteisia.
Suomessa on ainoastaan alemmanasteisia k:ia.
Esimerkkeinä ylemmänasteisista k:ista mainittakoon
Ruotsin läänit, joiden itsehallinto-oikeutta
käytetään lääninkäräjillä. Ylemmänasteisia k:ia ovat
myöskin Preussissa n. s. piirit ja maakunnat,
joista edelliset käyttelevät itsehallinto-oikeuttaan
piiripäivillä, minkä päätökset n. s.
piirivaliokun-nat panevat täytäntöön, valmistaen myöskin
piiri-päivillä käsiteltäviä asioita, jälkimäiset
maa-kuntavaltiopäivillä, jonka päätösten toimeenpano
ja käsiteltävien asiain valmistelu on
maakunta-valiokuntien huolena.
K:t ovat joko maallisia tai kirkollisia k:ia.
Edellisiä ovat maalais- ja kaupunki-k:t sekä eri
kuntana olevat kauppalat, jälkimäisiä
seurakunnat (ks. Seurakunta). Maalais-k:na on
jokainen omalla alueella varustettu kirkollinen
maaseurakunta, kaupunki-ktna jokainen kaupunki
aluspiireinensä. Poikkeuksena tästä voivat
useammat maaseurakunnat, jotka entuudestaan ovat
olleet saman kunnallishallinnon alaisina,
edelleenkin pysyä yhtenä k:na niin kauan kuin siitä
sopivat. Myöskin voidaan useammat samaan
kihlakuntaan kuuluvat maaseurakunnat yhdistää
saman kunnallishallinnon alaisiksi, mutta
kaupunki- ja maaseurakunnalla voi olla ainoastaan
osittaista yhteyttä erityisiin kunnallisasioihin
nähden. Vaikk’ei kauppala ole itsenäinen
seurakunta, voidaan se senaatin talousosaston
suostumuksella muodostaa eri k:ksi.
Maalais-k :ien hallintoa säännöstelevät, paitsi
keis. asetus maalaiskuntain kunnallishallinnosta
15 p:ltä kesäk. 1898, etupäässä keis. asetus
vaivaishoidosta 11 ]>:ltä maalisk. 1879,
terveydenhoidosta 22 p:ltä jouluk. 1879, kansakouluista 11
p:Itä toukok. 1S66 ja 24 p:ltä toukok. 1898, keis.
asetus 15 p:ltä kesäk. 1898 taajaväkisten
maalais-k:ien järjestämisestä eräissä tapauksissa sekä
keis. asetus 23 p:ltä heinäk. 1902. joka sisältää
eräitä määräyksiä yhteisestä kuntakokouksesta.
— Maalais-k:n jäseniä ovat, uskontoon
katsomatta, kaikki, jotka k:ssa omistavat tai
viljelevät maata tai hallitsevat kiinteää omaisuutta;
jotka siellä harjoittavat elinkeinoa tahi
ammattia; taikka joilla siellä on asunto ja kotipaikka.
Myöskin ulkomaalainen voi mainituilla
edellytyksillä olla k:n jäsenenä, joskaan hänellä ei ole
kunnallista äänioikeutta. Sama henkilö voi olla j
useamman k:n jäsenenä. Maalais:k :ien
itsehallinto käsittää kaikki k:n jäsenille yhteiset
järjestys- ja talousasiat, jotka eivät lain tahi
asetusten mukaan kuulu valtion viranomaisille taikka
ole kirkollista luonnetta. Oikeus itsehallintoon ei
kuitenkaan näissäkään tapauksissa ole
rajoittamaton. Kunnallishallinto on nimittäin
valtioval-vonnan alaisena, eräissä tapauksissa ovat k:n
päätökset alistettavat valtion viranomaisten vahvis-
tettaviksi ja muutkin kunnallisten viranomaisten
päätökset voi valitusteitse saattaa valtion
viranomaisten tarkastettaviksi. — K:lla on valta säätää
järjestyssääntöjä, jotka kuitenkin alistetaan
kuvernöörin taikka, jos niiden rikkomisesta
tahdotaan 50 markkaa suurempia uhkasakkoja, oikeuden
vahvistettaviksi, ja muutoinkin ryhtyä niihin
toimiin, joita yleinen järjestys näyttää vaativan.
Muutamia tehtäviä täytyy k:n hoitaa valtion
puolesta, vaikka ei niin suuressa määrin kuin
kau-punki-k:n. — K:t voivat olla
yksityisoikeudellisten oikeuksien subjekteina. Niihin menoihin,
joihin eivät k:n omaisuudestaan tai muista varoistaan
saamat tulot riitä, saa k. ottaa jäseniltään
varoja verotuksen muodossa (ks.
Kunnallisvero). — Maalais-k. käyttää päätösvaltaansa
kuntakokouksessa tahi kunnanvaltuusmiesten
kautta. Kunnanvaltuusmiehet voidaan
asettaa k:aan. jos kahdessa perättäisessä
sellaisessa k.-kokouksessa, jotka kunnallisasetus
määrää erinäisten tärkeiden asiain käsittelemistä
varten pidettäviksi, 2/3 läsnäolevista vaatii
kunnanvaltuuston asettamista. Kunnanvaltuusto toimii
kuntakokouksen sijassa ja oikeudella. Se ei
kuitenkaan saa ottaa päätettäväkseen seuraavia
asioita, jotka ovat aina k.-kokouksen käsiteltävät:
1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myyminen,
panttaaminen tahi vaihtaminen, joka lahjan,
testamentin tai muun laillisen saannon kautta on
tullut k:n omaksi sekä sellainen välipuhe tahi
sovinto, joka vaikuttaisi sen oikeuden
muuttamista ja supistamista, mikä k :11a on sellaiseen
kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuuden ostaminen:
3) uusi yritys, jota varten yleinen taksoitus on
tarpeen; 4) lainan ottaminen k:n yleisiin
tarpeisiin; ja 5) k.-kokouksen ja
kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesimiehen,
kunnanvaltuusmiesten. yhteiseen k.-kokoukseen lähetettäväin
edusmiesten sekä kunnallislautakunnan jäsenten
ja varajäsenten niin myös taksoitus- ja
tutkijalautakunnan jäsenten vaali. Äänioikeutettu
k.-kokouksessa on jokainen k:n jäsen, sukupuoleen
katsomatta, jolla on Suomen kansalaisen
oikeudet ja joka saa itse hallita itseänsä ja
omaisuuttansa; joka on velvollinen maksamaan k:lle
taksoitettua veroa; jolla ei ole useamman kuin
viimeksi kuluneen vuoden kunnallisverot
maksamatta; joka ei ole toisen palkollinen; ja jonka ei
laillisen tuomion mukaan voida katsoa olevan
hyvää mainetta vailla. Sama oikeus on jThtiöIlä.
Asiamiehen kautta saa k:n jäsen äänioikeuttaan
käyttää, mutta asiamiehen henkilöön ja valtakirjan
muotoon nähden on kunnallisasetuksessa
rajoittavia määräyksiä. K:n-kokous valitsee kunnassa
asuvista, 25 vuotta täyttäneistä, äänivaltaisista
miehistä yhden esimieheksensä ja yhden
varaesi-mieheksensä, kumpaisenkin kolmen vuoden ajaksi.
Tällaisesta toimesta voi valittu ainoastaan
erityisillä perusteilla kieltäytyä. Erinäisiä henkilöitä
ei mainittuihin toimiin ensinkään voida valita.
K : n-kokousta on pidettävä vähintään 4 kertaa
vuodessa. Asiat ratkaistaan huutoäänestyksellä. Jos
muunlaista äänestystä vaaditaan, antaa kukin
äänioikeutettu äänensä esiinhuudettaessa ja
julkisesti. Vaaleissa voidaan käyttää suljettuja
lippuja. Äänestyksessä ja vaaleissa on
äänivaltaisella yksi ääni kultakin veroäyriltä, jolta hän
maksaa veroja, siis 2 veroäyristä 1, 3 veroäyristä
2, 4 veroäyristä 4 ääntä j. n. e. (ks. K u n n a 1-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
