Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
33
Kunta
34
1 is vero). Kukaan ei saa omasta tai
toisen puolesta äänestää enemmällä kuin */,5
äänestykseen osaaottavien yhteenlasketusta
äänimäärästä. Asia ratkaistaan yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä. Jos äänet menevät tasan,
voittaa se mielipide, jota miesluvun mukaan
useimmat ovat puoltaneet. Jos äänet näinkin
laskettuina havaitaan olevan tasan, tulee se mielipide
päätökseksi, johon esimies yhtyy. Vaaleissa
ratkaisee arpa äänten mennessä tasan. -— Jos
kin-kokouksessa käsiteltävä asia koskee yksinomaan
manttaaliin pantua maata, saavat ainoastaan ne,
jotka sellaisen maan puolesta ovat äänivaltaisia,
olla asiasta päättämässä. Silloin luetaan äänet
manttaalin mukaan niin, että ’/,„ ja siitä pienempi
osa manttaalia antaa aina yhden äänen, kullekin
enintään ’/15 annetuista äänistä. Eräissä
tapauksissa on asia käsiteltävä ja ratkaistava yhteisessä
k: n-kokouksessa, johon useammat k:t lähettävät
edustajia. Näin on asianlaita 1) kun asia on
katsottava yhteiseksi eri k:ille tahi niiden osille,
taikka kun se lain tahi asetusten mukaan
koskee manttaaliin pantua maata eri k:issa tahi
sellaisia eri k:issa olevia tiloja ja laitoksia, joille
on pantu manttaali; 2) kun eri k:t ovat
keskenään sopineet, että jostakin asiasta on
yhteisesti neuvoteltava ja päätettävä; 3) kun
kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen
k:n-kokouk-seen lausunnon antamista varten. Yhteiseen
kin-kokoukseen lähetettävien edustajien luku riippuu
k;n väkiluvusta. Päätöksenvoipa on yhteinen
k:n-kokous, kun 3/4 edustajista on läsnä.
Kaupunki kin hallintoa koskevat määräykset
ovat pääasiallisesti keis. aset:ssa
kunnallishallituksesta kaupungissa 8 p:ltä jouluk. 1873, jota
keis. asetukset 15 piitä elok. 1883 ja 15 piitä
jouluk. 1897 ovat eräissä kohdin muuttaneet ynnä
edellämainituissa asetuksissa vaivais- ja
terveydenhoidosta sekä 1866 v:n kansakouluasetuksessa.
Kaupunki-k:n päätösvaltaa käytetään joko
yleisessä raastuvankokouksessa tahi
kaupungin-valtuusmiesten kautta. Äänivaltaisia
raastuvankokouksessa ovat kaupunki-k:n jäsenet
samoilla edellytyksillä kuin maalais-k in jäsenet
kunnankokouksessa. Kaupungin on jätettävä
päätösvallan käyttäminen kaupunginvaltuusmiehille,
jos kaupungin väkiluku nousee yli 2,000 hengen.
Jos väkiluku ei nouse tähän määrään, on
raastuvankokouksen päätettävissä asetetaanko valtuusto
vai ei. Tällöin vaaditaan päätöksen tekoon 5/3
läsnäolevain äänistä eikä ehdotusta tällaisen
päätöksen kumoamisesta voida ottaa käsiteltäväksi
aikaisemmin kuin 5 vuotta päätöksen tekemisestä
lukien, jolloin entisen päätöksen muuttamiseen
vaaditaan äskenmainittu ääntenenemmistö. —
Maistraatti on velvollinen vuosittain tekemään
luettelon, joka osoittaa, ketkä k:n jäsenistä
ovat äänivaltaisia ja heidän äänimääränsä.
Muistutukset ääniluetteloa vastaan ovat tehtävät
raastuvankokouksessa, jolloin maistraatti antaa
niistä heti päätöksen. Äänestysvalta on
kaupunkikin jäsenillä sen veroäyriluvun mukaan, jolla
kukin on velvollinen ottamaan osaa k:u yhteisiin
menoihin, samaten kuin maalais-k issakin,
mutta ylin äänimäärä on 25 ääntä eikä kukaan
myöskään saa käyttää äänivaltaa suuremmalla
kuin ’/so kunnan koko ääniluvusta.
Raastuvankokous pidetään maistraatin edessä, pormestari
puheenjohtajana; eikä siinä saa mitään asiaa
ot-2. V. Painettu ’/is 12.
taa käsiteltäväksi, ellei maistraatti ole sitä
valmistanut. Päätöksen teosta ja vaaleista ovat
voimassa samat määräykset kuin k :n-kokouksesta
vastaavissa kohdissa. — Kaupunginvaltuusmiesten
luku määrätään raastuvankokouksessa väkiluvun
perusteella. Kun on ratkaistavana kysymys a)
kiinteän omaisuuden ostamisesta kaupungille
taikka kaupungin kiinteän omaisuuden
myymisestä tai vaihdosta, paitsi rakennustonteista, b)
uudesta yrityksestä, joka vaatii yleistä
kaupungin jäsenten verotusta tai c) lainan ottamisesta
kaupungin yhteisiin tarpeisiin pitemmäksi kuin
kahden vuoden ajaksi, on kaupungin
valtuusmiesten luku lisättävä puolella alkuperäisestä
määrästään. Erinäisiä valtion ja kaupungin
virka-ja palvelusmiehiä y. m. ei saa
kaupunginvaltuus-miehiksi valita. Kieltäytyä tointa
vastaanottamasta saavat muutkin eräillä laissa luetelluilla
perusteilla. Kaupunginvaltuusmiehet, jotka
valitaan kin äänivaltaisten 25 vuotta täyttäneiden
miesten joukosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan,
valitsevat keskuudestaan joka vuosi yhden
esimieheksi ja yhden varaesimieheksi (ks.
Kaupunginvaltuusmiehet). Kaupunginvaltuusmiesten kokouksissa pormestari tai maistraatin
edustaja saa ottaa osaa keskusteluun, mutta ei
päätöksen tekoon. Erinäisten tärkeiden asiain
käsittelemistä varten on kunnanvaltuuston
pidettävä kokouksia kesä- ja joulukuussa ja muulloin
jos vähintään ’/, heistä sitä esimieheltä pyytää
taikka esimies sen katsoo tarpeelliseksi taikka
kuvernööri tai maistraatti sitä vaatii. Yksityiset
valtuusmiehet saavat tehdä ehdotuksia, mutta
näitä ei voida ottaa ratkaistavaksi, ennenkuin
rahatoimikamari, muu lautakunta tai
valtuusmiesten erityisesti valitsema valiokunta on ehdotusta
valmistanut. Päätöksenvoipa on valtuusto, kun
2/, koko jäsenluvusta on kokouksessa läsnä. Jos
jäsen on ilman estettä poissa kokouksesta,
langetetaan hänet pienempään sakkorangaistukseen.
Kukin valtuusmies äänestää, samaten kuin
kunnanvaltuustossakin, yhdellä äänellä. Äänestys
toimitetaan huutoäänestyksellä taikka, jos sitä
vaaditaan, julkisesti, paitsi vaaleissa.
Toimeenpano ja hallinto on maalais-k iissä
kunnallislautakunnan tai muiden sitä varten
asetettujen lautakuntien tahi henkilöiden tehtävänä,
ollen viimemainitut kuitenkin toiminnassaan
kunnallislautakunnan valvonnan alaiset.
Kunnallislautakunnassa on esimies ja varaesimies sekä
vähintään 3 jäsentä, jotka kin-kokous kolmeksi
vuodeksi valitsee kin-kokouksen esimiehen
toimeen vaalikelpoisista kin jäsenistä.
Kunnallislautakunta saa kin-kokouksen luvalla ottaa
avukseen erinäisiä toimihenkilöitä, jotka toimivat
lautakunnan vastuulla. Kiireellisissä tapauksissa
on kunnallislautakunta km-kokousta
kuulemattakin tällaiseen oikeutettu, kun se vain
seuraavassa k in-kokouksessa tekee siitä ilmoituksen.
Kirkkoherralla tai hänen poissaollessaan muulla
papilla on oikeus ottaa lautakunnan kokouksissa
osaa keskusteluun kansakoulua koskevissa
kysymyksissä ja terveydenhoitoa koskevissa
kysymyksissä on tällainen oikeus, paitsi papilla, myöskin
asianomaisella piiri- tai kunnanlääkärillä;
vai-vaishoitoasioissa taas on kirkkoherra tai hänen
sijaisensa oikeutettu olemaan osallisena sekä
keskusteluissa että päätöksissä. Kunnallislautakunta
kokoontuu aina milloin esimies katsoo sen tar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
