- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
41-42

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuntakokous ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

41

Kuntakokous—Kunze

4?

Kuntain menot voidaan myöskin jakaa esim.
vakinaisiin ja ylimääräisiin
menoihin, raha- ja luontais menoihin sekä
varsinaisiin menoihin ja
liikeme-noihin.

Kuntain tuloista ovat etusijassa mainittavat
ansiotulot sekä julkiseen oikeuteen
perustuvat maksut ja verot. Tärkeitä kuntain
an-siolähteitä ovat maaomaisuus ja rakennukset.
Laki säätää nykyään useissa maissa, että
kun-nalliskiinteistöä ainoastaan valtion luvalla saa
luovuttaa. Yhä suuremman merkityksen ovat
kuntain elinkeinolaitokset viime aikoina
saavuttaneet. Nykyään kunnat harjoittavat monasti
elinkeinoa ei ainoastaan voiton saavuttamista,
vaan kuntalaisten yleistä etua silmälläpitäen
(ks. Kunnallissosialismi). Kunnallisia
maksutuloja kannetaan usein yksityisten
henkilöiden omaksi hyödykseen käyttäessä kunnan
laitoksia. Apumaksuiksi sanotaan maksuja, joita
määrättyjen kuntalaisryhmäin on suoritettava
sellaisten laitosten menojen peittämiseksi, jotka
etupäässä hyödyttävät niitä. Näihin maksutuloihin
kuuluvat esim. talon- ja maanomistajain
suoritukset yleisten teiden perustamista ja
kunnossapitoa varten. Verrattomasti suurempi merkitys
kuntain taloudessa kuin maksuilla on yleensä
ollut veroilla. Nämä voidaan jakaa itsenäisiin
veroihin, jotka ovat riippumattomia valtion
verojärjestelmästä, ja valtioverojen ohella otettuihin
lisäveroihin. Esim. Englannissa ei
kunnallisverotus melkein ensinkään ole yhteydessä
valtiovero-tuksen kanssa, jotavastoin se Ranskassa
pääasiallisesti nojautuu valtioverotukseen.
Tavallisimmat kunnallisverojen muodot ovat nykyään
tuottoverot, kulutusverot ja tuloverot.
Viimeksimainittuja ei esim. Englannissa ja Ranskassa
käytetä. Viime aikoina on useissa maissa
havaittavissa pyrkimys muodostaa kunnallisverotus
entistä yksinkertaisemmaksi ja selvemmäksi.
Edellämainittujen tulojen lisäksi saattaa kunnilla olla
apu lisiä ja apurahoja valtiolta taikka
laajemmilta itsehallintoyhdyskunnilta. Apurahat
ovat sellaisia varoja, jotka kunta saa
määrättyjen tehtävien tai jonkin erityisen tarpeen
perusteella, jotavastoin apulisät annetaan ilman
mitään määrättyä aihetta. — Milloin kunnat eivät
voi suorittaa tehtäviänsä tavallisilla varoilla,
täytyy niiden ottaa lainoja. Kuntain asema
valtiossa vaikuttaa kuitenkin, että lainoja useissa
maissa saadaan ottaa ainoastaan valtion
myöntymyksellä, mikä monasti annetaan määrätyillä
ehdoilla. Muutamissa maissa valtio pitää huolta
kuntien luottotarpeen tyydyttämisestä, joko itse
myöntämällä kunnille lainoja tai kannattamalla
sellaisia laitoksia, jotka antavat kunnille luottoa.

Suomen kuntain menot ovat viime
vuosikymmeninä hyvin nopeasti kasvaneet. Niinpä
nousivat kaupunkien menot, jotka virallisen tilaston
mukaan 1880 vielä olivat ainoastaan 6,5 milj. mk.,
1909 jo 37,8 milj. mk.:aan. Maalaiskuntain
menot kasvoivat samana aikana 2,s milj. mk.:sta
13,s milj. mk. :aan. Kaupunkien menoista 1909
käytettiin esim. koulutoimeen 5,s milj. mk.,
hallintoon, lainkäyttöön ja poliisin ylläpitämiseen
3,8 milj. mk., terveydenhoitoon 1,s milj. mk.,
sammutuslaitosten ylläpitämiseen 0,7 milj. mk.
sekä sotaväen majoitukseen niinikään 0,7 milj. mk.
Maalaiskuntain menoista mainittuna vuotena joh-

tui esim. koulutoimesta 5,6 milj. mk.,
kyydityksestä, kestikievareista ja tielaitoksista 1,8 milj.
mk., veloista 1,5 milj. mk., kunnallishallinnosta
l,o milj. mk. sekä terveydenhoidosta 0,9 milj. mk.
Menojen lisääntyessä ovat luonnollisesti
tulotkin kasvaneet. Kaupunkien tulot, jotka 1880
olivat 7,2 milj. mk., olivat 1909 39,3 milj. mk.,
maalaiskuntain tulot taas lisääntyivät 2,2 milj. mk-.sta
ensinmainittuna v. 13,s milj. mk:aan 1909. Suuri
osa tuloista on ollut maksettaviksi taksoitettuja
varoja eli tuloveroa. Näiden varojen määrä oli
kaupungeissa 2,o milj. mk. 1880 ja 10,o milj. mk.
1909; maalaiskunnissa olivat vastaavat määrät
l,s milj. mk. edellisenä ja 10,2 milj. mk.
jälkimäisenä v. Melkoinen merkitys on kaupungeissa
ollut myöskin maista ja vesistä saaduilla tuloilla,
jotka esim. 1909 nousivat yhteensä 6,2 milj.
mk.:aan, sekä liikenne- ja liikemaksuilla ynnä
elinkeinomaksuilla, joita mainittuna v. kannet
tiin 5,o milj. mk. Kaupunkien velat olivat
vielä 1890 ainoastaan 10,3 milj. mk., mutta 1909
jo 79,5 milj. mk. Myöskin maalaiskuntain velat
ovat varsin tuntuvasti kasvaneet. Oltuaan 1,5
milj. mk. 1890 tekivät ne 18,7 milj. mk. 1909.
Suomen virallinen tilasto antaa valitettavasti
puutteellisen kuvan varsinkin maalaiskuntain
taloudesta, jotenka edellä esitetyt luvut eivät ole
täysin luotettavia. O. A-e.

Kuntakokous ks. Kunnankokous.

Kunth, Karl Sigismund (1788-1850).
saks. kasvitieteilijä, oli 1813-29 Pariisissa A. v.
Humboldtin kasvitieteellisenä avustajana tämän
laatiessa teostaan „Voyage aux régions
équino-xiales du Nouveau continent" ja jatkoi
Willde-rowin kuoltua Humboldtin ja Bonplandin
kasvikokoelmien määräämistä. Sen jälkeen
professorina Berliinissä ja sikäläisen kasvit, puutarhan
varajohtajana. Hänen teoksensa „Enumeratio
plantarum omnium hucusque cognitarum
secun-dum familias naturales disposita" (5 nid..
1S33-50) sisältää ainoastaan yksisirkkaiset. K:n
suuri herbaari, jonka Preussin valtio hänen
kuolemansa jälkeen lunasti, muodostaa Berliinin
kasvit, museon ,,Generalherbarium"in pääosan.

J. A. TV.

Kuntivaara, n. 445 m korkea vuori
Kuusamossa, kulkee Paanajärven eteläpuolitse,
jatu-lista kvartsiittia. J. E. F.

Kuntze [-tse], Johannes Emil (1824-94),
saks. oikeusoppinut, v:sta 1856 Leipzigin
yliopiston professorina. Julkaisi huomiota herättäneitä
teoksia kauppa- ja vekselioikeuden, mutta
etenkin roomalaisen oikeuden alalta, minkä tarkka
tuntija hän oli. K. V. E.

Kuntze [-tse], Otto (1843-1907), saks.
kasvitieteilijä. Laajojen tutkimusmatkojensa tulokset
hän julkaisi teoksessa ,,Revisio generum
plantarum" (1891-98, 3 nid.), missä hän esittää
ehdotuksen kasvien lat. nimien uudistamiseksi
asettaen niiden pätevyyden alkuvuodeksi v:n
1735 (Linnén ,,Systema naturæ"n l:sen
laitoksen painovuoden). Sitä ennen oli lähtövuotena
pidetty v:tta 1700 (Tournefort’in „Institutiones
rei herbariæ") tai 1737 (Linnén „Genera
plantarum", 1 lait.). Myös „Lexieon generum
plantarum" (yhdessä ruots. T. v. Postin kanssa 1904).

J. A. W.

Kunze [-tse], Max Friedrich (s. 1838),
saksal. metsänhoitomies. v:sta 1873 professorina

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free