- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
45-46

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuolajärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kuolajärvi—Kuolema

46

-uoria suurautoja. Vaikeasti hallittaville
hevosille käytetään erilaisia pakko-k:ia, joista
tavallisimmat lienevät leuan-

alusketjulla varustetut
n. s. kanki-k:t, joiden
käyttämisessä kumminkin
tarvitaan asian
tuntemusta ja taitoa. K. G:s.

Kaulaimia.

Kuolajärvi. 1. Kunta (kansankielessä myös
Salla, johtuen nykyisestä kirkonkylästä,
Sallasta; Kuolajärven nimi johtuu niistä kauniista
Kuolajärvistä (1. Kuollejävri = kalajärvi), jotka
ovat pitäjän eteläosassa, kirkolta kaakkoon),
Oulun 1., Kemin kihlakuntaa, alaltaan 11,854,o knr,
josta viljeltyä maata 4,357 ha (1901);
manttaalimäärä 16"/„, talonsavuja 237, torpansavuja 34 ja
muita savuja 442 (1907); 4,834 as. (1910),
melkein kaikki suomalaisia; 340 hevosta, 1,732
nautaa (1909). — Lääkäri, apteekki, sairashuone,
Säästöpankki. — K. kuuluu maantieteellisesti
Lappiin. K:n päävesistö on Tenniöjoki
lisähaaroineen. Kuolajoen ja Sallajoen yhtymäkohdalla on
kirkko, Sallan kylässä ja komean Sallatunturin
juurella. K:n koillisosa kuuluu Tuntsajoen
vesistöön, sen itäinen osa Kutsanjoen alueeseen,
etelässä virtaa Oulankajoki syvässä uomassaan ja
länsikolkasta vie Käsmänjoki veden Kemijärveen.
iv:n eteläosa on suuremmaksi osaksi lakeata maata
suurine ja pitkine harjuineen. Pohjoisosa on jylhä
tunturimaa, jossa harvoin liikkuvat muut kuin
poropaimenet. Pitäjän pohjoiskolkassa on
Tuntsajoen molemmin puolin n. s. Kuolajärven
suojelus-metsä. Maantie kulkee Kemijärveltä kirkolle ja
Paanajärveltä Sovajärvelle. Tenniöjoki ja
Tunt-sajoki ovat hyviä kulkureittejä. Muita jokia ei
niin usein kuljeta.

V. 1750 oli täällä ainoastaan yksi kylä,
„Kuole-jerfvvi", jossa oli 30 „Lapinmiestä". V. 1808 oli
kolme kylää: Tenniö, jossa oli 10, Sallansuu, jossa
oli 17, ja Käsmä, jossa oli 17 taloa. „Fellmannin
aikana" oli näissä 12, 19 ja 18 taloa. Nyt on
pitäjässä useita kyläkuntia, pääasiallisesti
suurempien vesistöjen varsilla.

Kuolajärvellä oli 1900 9,163 poroa, siis 2,7
poroa kutakin asukasta kohti; v. 1907 oli poroja
11,150. Lypsylehmiä oli O.e, hevosia 0,s ja peltoa
ö,j ha yhtä henkeä kohti asukasluvusta.
Paliskuntia on kaksi, nimittäin Pohjois- ja
Eteläpalis-kunta. Suuria laumoja ei ole K :n poronomistajain
hallussa. Vain yhdellä perheellä on 500-1,000
poroa. Että poronhoito tässä kunnassa ei enää ole
pääelinkeinona, näkyy siitä, että poronomistajain
perheisiin kuuluvain henkilöiden lukumäärä on
ainoastaan 19,« f0 koko väkiluvusta.
Poroluku-määrästä kuuluu tilallisille 94,» % ja tilattomille
5,7 %. Poroaitain pituus on 100 km. Laidunten
laatu lienee yleensä huono.

Maata omistavien ruokakuntain luku on 43 <y0
kaikista. — Kansakoulu on Sallassa. Siellä on
myöskin m. m. säästöpankki ja apteekki.

2. S e u r a k u n t a. K. oli ennen muinoin
lap-palaispitäjä ja kuului vuoteen 1776 Kuusamoon.
Sinä vuonna se liitettiin Kemijärveen, mutta
luettiin kauan „Kuusamon Lappiin" kuuluvaksi
ja piti lappalais-oikeutensa. V:een 1809
maksettiin K:ltä veroa sekä Venäjälle että Ruotsiin. K.
oli kauan Kemijärven kappelina. Kirkko
rakennettiin 1838. J. E. R.

Kuolan kaupunki ks. Kuolla.

Kuolanlappi ks. Kuolla.

Kuolanniemi ks. Kuolla.

Kuolan retkikunta ks. Kuollan
retkikunta.

Kuolema. 1. Kaiken elintoiminnan
lakkaaminen, on seurauksena joko elimistön viallisesta
rakenteesta, sen eri osien loppuunkulumisesta tai
jostakin elimistöä kohtaavasta vahingollisesta
vaikutuksesta. Näistä on viimemainittu,
tartunnasta, tapaturmasta, myrkytyksestä y. m.
johtuva kuolemantapa kaikkein yleisin. Aina sen
mukaan mitä elintä turmio kulloinkin kohtaa ja
mitä laatua se on, k. tulee äkkiä tai vähitellen.
Tähän katsoen on verenkierto- ja hengityselimiä,
jotka ovat elämän ylläpitämiseksi tärkeimmät,
kutsuttu „kuoleman porteiksi". Kuolema
n-kamppauksella tarkoitetaan viimeisten
elonmerkkien kouristuksellista esiintymistä ja se
vaihtelee aina taudin laadun mukaan. Vaikka
elimistö kokonaisuudessaan kuolee, niin voivat
jotkut sen osat säilyttää elinkykynsä vielä
jonkun aikaa senjälkeen. Tämä huomio on usein
tehty ei ainoastaan eläinten, vaan myös ihmisen
suhteen. Esimerkkinä mainittakoon, että
ruumiista 20 tuntia kuoleman jälkeen poistettu
sydän on saatu sopivissa olosuhteissa sykkimään.

Kuolinlietken voi useimmissa tapauksissa
jotenkin tarkalleen määrätä, mutta joskus
tapahtuu, että elämä ei olekaan lopussa, vaikka
näkyväiset elonmerkit ovat kadonneet. Tämä ilmiö on
alemmilla asteilla olevien eläinten suhteen
hyvinkin tavallinen. Onhan tunnettua, miten esim.
lämmön aleneminen määrättyyn asteeseen saakka
aikaansaa niissä kuolontapaisen olotilan, joka
väistyy lämmön uudelleen kohotessa. Mitä
ihmisiin tulee, niin ei voi kieltää tällaisen
vale-kuoleman olemassaoloa, vaikkei se esiinny
hetikään niin usein kuin yleensä luullaan.
Erityisten asianhaarain vallitessa saattaa nim.
sydämen toiminta tulla niin heikoksi, että siitä
seuraa liorrostila ja hengitysliikkeitten näennäinen
seisahtuminen. Tavallisimmat niistä ovat
hukkuminen, paleltuminen, myrkytykset ja ukkos- eli
sähköiskut. Valekuoleman erottaminen oikeasta
kuolemasta ei tuota kokeneelle lääkärille
suuriakaan vaikeuksia, mutta yleisön suhteen on
asianlaita toinen, ja myöntää täytyy, että sellaisissa
tilaisuuksissa (esim. ruttotaudin raivotessa),
jolloin hautaamista on kovin kiirehditty, on
tapahtunut joku surkuteltava erehdys.

Varmoista kuolonmerkeistä esiintyy
kuole-mankankeus tavallisesti ensimäisenä; alkaen
useimmiten 6-12 tuntia kuoleman jälkeen se
kestää noin 36-48 tuntia. Syynä tähän on pidetty
lihaksissa olevien valkuaisaineitten hyytymistä
sekä myöskin lihaksissa tapahtuvaa
supistumis-toimintaa. Iliukan myöhemmin ilmestyy ruumiin
maatessa selällään sen selkäpuolelle
sinipunerta-via täpliä ja lautumia. kuolemantäpliä eli
ruumismustelmia. ja sitten iho muuttuu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free