- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
51-52

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuolemajärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

51

Kuolemansyy—Kuolemantuottamus

52

tua muuten kuin ripin sakramentin kautta.
Lievempiä syntejä, joista arveltiin olevan monta
pääsyn-tietä, sanottiin
anteeksiannettaviksi (peccata venialia). Molempain välinen
raja oli perin epäselvä ja antoi
yksityistapauksissa aihetta erilaiseen tulkintaan. Tavallisesti
luettiin kuolemansynneiksi Gregorius Suuren
mukaan seuraavat 7 syntiä: ylpeys, ahneus,
heku-mallisuus, kateus, juoppous, viha ja hengen
laiskuus. — Evankelisen käsityksen mukaan on
jokainen tahallinen synti kuoleman mukanaan
tuova rikos, josta ei voi vapautua muuten kuin
siten, että katuvaisena turvautuu Kristukseen.
Tosin puhutaan evankelisessakin kirkossa Matt.
1231 seur. :n mukaan anteeksiantamattomasta
synnistä Pyhää Henkeä vastaan, mutta sillä ei
tarkoiteta mitään erityistä syntiä, vaan yleistä
paatumuksen tilaa, jossa ihminen sulkeutuu kaikilta
Jumalan armon vaikutuksilta. A. J. P-ä.

Kuolemansyy. K:n tutkimisesta säätää
rikoslain voimaanpanoasetuksen 8 §, että jos joku
tavataan kuolleena eikä tiedetä hänen tautiin
kuolleen, tulee poliisiviranomaisen heti, luotettavain
miesten läsnäollessa tutkia, onko vainaja omasta
tai toisen käden kautta saanut surmansa, ja jos
siihen on pienintäkin aihetta, kiireesti antaa
asiasta tieto kuvernöörille, jonka tulee
asianhaarain mukaan määrätä, onko lääkärinkatsastus
ja oikeudentutkimus toimitettava vai eikö,
ennenkuin kuolleen saa haudata. Kruununvoudilla
maalla sekä pormestarilla, poliisimestarilla ja
järjestysmiehellä kaupungissa on myös lupa,
ilmoittaen asian kuvernöörille, pyytää
asianomaista lääkäriä katsastamaan kuolleen ruumista
sekä tutkittavaksi ilmoittaa asia tuomarille, jolla
niinikään on valta määrätä sellainen katsastus
pidettäväksi. Erityisiä määräyksiä
edellämainitun katsastuksen pidosta on olemassa K. Jolitos.
piirilääkäreille 17 tammik. 1832, K. Jolitos.
lääkäreille oikeuslääkintäopillisten
ruumiinkatsas-tusten toimittamisesta 22 Jouluk. 1841 y. m.

"A. T.

Kuolemantanssi ks. D a n s e macabre.

Kuolemantodistus. Papistolle jätettävään,
kaupungissa sattuneen kuolemantapauksen
ilmoitukseen on, jos taudin hoidossa on turvattu
lääkäriin, liitettävä tämän maksuttomasti antama ja
vahvistetun kaavan mukaan tekemä kirjallinen
ilmoitus kuoleman syystä, minkä todistuksen
terveys-hoitokunta sitten saa käytettäväkseen ja
säi-lytettäväkseen. K. A. terveydenhoidosta 22
jouluk. 1879, 44 § sekä Arm. A. sisältävä eräitä
säännöksiä Suomenmaan kreikkalais-katolisista
seurakunnista, 17 jouluk. 1905, 6 §. A. T.

Kuolemantuomio ks.
Kuolemanrangaistus.

Kuolemantuottamus. Iv:sta säätää rikoslain
21 luv un 10 §, että se, joka huolimattomuutensa
talii varomattomuutensa kautta on tuottanut
toiselle kuoleman, on rangaistava vankeudella
kor-kei n taan kolmeksi vuodeksi taikka vähintään
viidenkymmenen markan sakolla. Mutta paitsi
mainittua varsinaista tuottamustappoa rankaisee
rikoslaki seuraavien säännöksiensä kautta k:n,
nim.

a) 21 luvun 4 §. Joka ilman tappamisen
aikomusta tahallansa pitelee toista niin pahoin, että
tämä sen johdosta kuolee, rangaistaan
kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kah-

deksitoista vuodeksi. Kuitenkin, jos tapettu
ilman rikollisen syytä oli törkeällä loukkauksella
tahi erinomaisella väkivaltaisuudella rikollisen
vihastuttanut taikka jos pahoinpitely oli sitä
laatua, ettei ollut todennäköistä syytä luulla
kuoleman siitä seuraavan taikka jos asianhaarat
muuten ovat erittäin lieventävät, tuomitaan
kuritushuonetta enintään neljä vuotta tahi
vankeutta vähintään kuusi kuukautta.

b) 21 luvun 6 §. Jos joku, pahoin pitelemättä
ja ilman surmaamisen aikomusta, tekemällä
sellaisen tahallisen rikoksen, joka on ilmeiseksi
vaaraksi toisen hengelle tahi terveydelle, niinkuin
jos ajaa naisen tahtomatta ulos hänen sikiönsä,
asettaa toisen avuttomaan tilaan, aikaansaattaa
vedentulvan taikka haaksirikon, murhapolton tai
muun senkaltaisen pahanteon, on saattanut
toiselle kuoleman; taikka jos kapinassa, metelissä,
väkisinmakaamisessa, ryöstämisessä tahi muussa
sellaisessa pahoinpitelyä sisältävässä, tahallisessa
rikoksenteossa pahoinpitelystä on tullut kuolema,
rangaistaan syyllinen kaikesta kerrassaan
kuritushuoneella vähintään kuudeksi ja enintään
kah-deksitoista vuodeksi tahi elinkaudeksi.

e) 21 luvun 7 §. Joka ilman surmaamisen
aikomusta, toista vahingoittaakseen saattaa häneen
myrkkyä tahi muuta sellaista vaarallista ainetta,
tuomitaan, jos siitä kuolema seuraa,
kuritushuoneeseen vähintään kahdeksaksi ja enintään
kah-deksitoista vuodeksi taikka elinkaudeksi, minkä
ohessa rikoksentekijä menettää
kansalaisluottamuksensa.

d) 22 luvun 2 §. Jos luvattomasta
sekaannuksesta raskaaksi tullut nainen
huolimattomuudellansa taikka saattamalla itsensä avuttomaan
tilaan siten, että synnyttämisen ajaksi on etsinyt
yksinäisyyttä taikka muulla
varomattomuudellansa on tuottanut sikiöllensä kuoleman,
rangaistaan hän kuten varsinaisesta tuottamustaposta.

e) 22 luvun 3 §. Jos isä, äiti, isäntä tahi emäntä,
vaikka tietää että hänen luonaan asuva ja hänen
käskynsä alainen nainen on luvattomasta
sekaannuksesta tullut raskaaksi, ei ole antanut naiselle
hänen synnyttäessään sitä hoitoa, jota hänen
tilansa vaati ja sen kautta tuottanut sikiölle
kuoleman, rangaistaan syyllinen enintään
kolmensadan markan sakolla taikka vankeudella
korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi. Saman
rangaistuksen saa makaaja, jos hän, vaikka tietää naisen
olevan raskaana ja hädänalaisessa tilassa,
jättää hänet apua tahi tarpeellista hoitoa vaille,
niin että sikiö sen johdosta kuolee.

f) 22 luvun 7 §. Se joka, aikomatta sikiötä
vahingoittaa, tahallansa on pahoinpidellyt naista,
jonka hän tiesi raskaaksi, ja siten tuottanut
sikiölle kuoleman, rangaistaan kuritushuoneella
enintään kolmeksi vuodeksi taikka vankeudella
vähintään kolmeksi kuukaudeksi.

g) 22 luvun 8 §. Luvattomasta sekaannuksesta
raskaaksi tullut nainen, joka päästäkseen
vapaaksi äidin velvollisuuksista on pannut sikiönsä
heitteille tai muuten sen hyljännyt ja jättänyt
avuttomaan tilaan, tuomitaan, jos sikiö siitä
kuoli, kuritushuoneeseen vähintään yhdeksi ja
enintään kuudeksi vuodeksi. Jos teko tapahtui
sellaisessa paikassa tahi sellaisten asianhaarain
vallitessa, että ainoastaan vähäinen vaara sikiön
hengelle tahi terveydelle oli tarjona, rangaistaan
nainen varsinaisesta tuottamustaposta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0038.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free