- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
53-54

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuolemanvihat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

53 Kuolemanvihat-

Sen lisäksi on tappo useimmiten
tuottamuksellinen rikoslain 21 luvun 8 ja 9 § mainitussa
tapauksessa, josta säädetään, että jos kaksi tahi useammat
hyökkäyksessä tahi tappelussa tahallansa ovat
toista pahoin pidelleet ja jos tämä siitä on saanut
kuoleman, on jokainen joka teki kuolettavan
loukkauksen, rangaistava surmaajana. Jos pahoin
pidelty on saanut loukkauksia, jotka eivät mikään
erikseen, vaan kaikki yhdessä ovat matkaan
saattaneet kuoleman, rangaistaan jokainen, joka
jonkin näistä loukkauksista on tehnyt, niinkuin
surmaaja; kuitenkin tuomitaan tässä tapauksessa,
jos asianhaarat ovat erittäin lieventäviä, se, jolla
ei ollut surmaamisen aikomusta,
kuritushuoneeseen korkeintaan kuudeksi vuodeksi taikka
vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Joka
sellaisessa hyökkäyksessä taikka tappelussa muulla
kuin nyt sanotulla tavalla on pahoinpideltyyn
käynyt käsin, rangaistaan kuritushuoneella tai
vankeudella korkeintaan kolmeksi vuodeksi taikka
vähintään viidenkymmenen markan sakolla. Jos
tällaisessa hyökkäyksessä taikka tappelussa,
johon kaksi tai useammat ovat ottaneet osaa ja
jossa joku on saanut kuoleman, ei saada selville,
kuka on kuoleman matkaan saattanut, tuomitaan
jokainen, joka pahoinpideltyyn on käynyt käsin,
kuritushuoneeseen korkeintaan neljäksi vuodeksi
taikka vankeuteen vähintään kolmeksi
kuukaudeksi. Muut, jotka ottivat tappeluun osaa,
tuomitaan vankeuteen korkeintaan yhdeksi vuodeksi
taikka enintään viidensadan markan sakkoon.

A. T.

Kuolemanvihat ks. Kuolio.

Kuolemattomuus, jonkin olennon, erittäinkin
ihmissielun, pysyminen iankaikkisesti. Usko
sielun pysymiseen kuoleman jälkeen tavataan
melkein kaikilla kansoilla. Raakalaiskansoilla
tavallinen usko esi-isien henkiin johtunee ainakin
osaksi siitä, että unennäössä nähtyjä vainajia
luultiin todellisiksi henkiolennoiksi, jotka muka
tahallaan näyttäytyivät jälkeläisille. Muinaisajan
uskonnoissa k.-usko esiintyi toisinaan uskona
sielujen vaellukseen useissa ihmis- ja eläinruumiissa
(Intiassa) tahi sielujen varjo-elämään Manalassa
(kreikkalaisen kansanuskonnon Haades,
heprealaisten Seöl). Persialaisten uskonnossa,
myöhäisessä juutalaisuskonnossa, kristinuskossa ja
islamissa se on yhdistettynä oppiin ruumiin
ylösnousemuksesta. — Filosofiassa Platon
ensimäi-senä tarkemmin kehitti ja perusti oppia sielun
k:sta. Monella eri tavalla on yritetty sitä
todistaa. Metafyysillinen todistus koettaa
osoittaa, että sielu on kokonaan toista luontoa kuin
ruumis, aineeton, ankarasti yksinkertainen ja
jakamaton olio sekä sentähden häviämätön. Useat
todistelut nojautuvat perinnä siihen, että
ihminen siveellisenä olentona tuntee olevansa
kohotettu aineellisen luonnon yläpuolelle sekä
kuuluvansa korkeampaan, henkiseen olemassaoloon.
Toiset filosofiset suunnat, erittäinkin
materialismi ja panteismi, hylkäävät k.-opin. Monet
opettavat, että se tosiolevainen eli „substanssi", joka
kannattaa ihmisen sielunelämää, kyllä on
häviämätön, mutta että ihmisen nykyinen „minä" eli
hänen persoonallinen itsetajuntansa häviää
kuolemassa; sitä mielipidettä esittää erittäin
selvästi esim. E. v. Hartmann. Sangen monet
filosofit, esim. Kant, ovat sitä mieltä, ettei voida
esittää pätevää tieteellistä todistusta k:n puo-

-Kuoleutuminen 54

lesta eikä sitä vastaan; vakaumus siitä perustuu
tunteenomaisiin, uskonnollisiin ja siveellisiin
toivomuksiin tai vaatimuksiin, vrt.
Eskatologia. A. Gr.

Kuoleminen, kansoista, eritoten
luonnonkansoista puhuen, näiden lukumäärän
väheneminen, mikä ennen kaikkea johtuu siitä, että
kosketukset sivistyskansain kanssa hävittävät elämän
tasapainon: maaperä joutuu vähitellen
uutisasu-kasten käsiin, minkä johdosta alkuperäiset,
anastavat elinkeinot riutuvat, mutta kauppa
synnyttää uusia tarpeita ja tottumuksia; vieras
vaikutus höllentää ja tuhoaa vanhan
yhteiskuntajärjestyksen ja tavat; lisäksi tulevat ennen
tuntemattomat tartuntataudit ja alkoholi. — Vedestä
puhuen: eräät ilmiöt (samentuminen, maun
muuttuminen epämiellyttäväksi ja esim. Siperiassa
punaisen, osittain kai rautaoksidia sisältävän
pohjasakan muodostuminen), jotka vaikuttavat
sen, että kaikki elolliset olennot sitä pakenevat
hakien puhdasta vettä — useinkin lähdevettä.

U. T. 8.

Kuolettaa. 1. Erinäisiä asiakirjoja, jotka ovat
kadonneet tai turmeltuneet, voidaan
tuomioistuimen päätöksellä kuolettaa. Sellaisia asiakirjoja
ovat haltijalle tahi nimitetylle henkilölle tai
hänen määräämällensä asetettu obligatsioni,
vekseli, konnossementti, talletustodistus,
varrantti-todistus, osakekirja, talonki, vakuutuskirja,
kuponki (jos siihen nähden sellainen ehto on tehty)
tai muu samantapainen asiakirja, johon joku
oikeus on yhdistetty tai jonka haltijalle
sitoumus voidaan pätevästi täyttää. Kuolettamista
saa vaatia asiakirjan viimeinen haltija tai muu
lienkilö, jolla on oikeus asiakirjaan. Hakemus
tehdään yleensä sen paikkakunnan yleisessä
alioikeudessa, missä sitoumus on täytettävä tai
missä asiakirjan kautta velvoitettua henkilöä on
velasta haettava. — 2. Sitoumus, josta kiinnitys
on kiinteistöön vahvistettu, saadaan kiinteistön
omistajan pyynnöstä tuomioistuimen päätöksellä
kuolettaa, kun omistaja näyttää, että sitoumus
on täytetty tai muuten lakannut olemasta
voimassa. ks. Kiinnitys ja Kuolleeksi
julistaminen. K. V. 11.

Kuoletus, velan pienissä erissä vähitellen
tapahtuva suoritus, esim. siten että koron lisäksi
maksetaan joku määräprosentti velan
vähentämiseksi, esim. 6 °/0 korkoa, 4 °/0 kuoletusta.
Täten velka sovitun ajan (kuoletusajan)
kuluessa tulee täysin suoritetuksi. Valtiovelkain
kuoletus saattaa tapahtua joko n. s. annuiteettien
(ks. t.) muodossa tai siten että määrätty osa
obligatsioneja ostetaan takaisin tai arvotaan
lunastettaviksi y. m. (yleensä määrätyn
kuoletussuunnitelman mukaan). Suomen
valtiolla oli ennen valtiovelkain kuoletusta varten
erityinen kuolet usrahast o, joka
lakkautettiin 188". Lainaa, joka suoritetaan
kuoletusmak-suilla, sanotaan kuoletuslainaksi.
Kuoletukseksi sanotaan usein myös jonkun liikeyrityk
sen tileissä varsinkin seisovan pääoman suhteen
tehtyjä poistoja.

Kuoletusaika ks. Kuoletus.

Kuoletuslaina ks. Kuoletus.

Kuoletusrahasto ks. Kuoletus.

Kuoletussuunnitelma ks. Kuoletus.

Kuoleutuminen 1. puutuminen,
hervotto-muudentila. joka syntyy siitä, että johonkin ruu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free