- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
59-60

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuollan niemimaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

57

Kuollan niemimaa

59

muodon kuin pohjoisella rannikolla on. —
Muutamin paikoin rannikolla tavataan nuorempia
sedimenttivuorilajeja, joita ovat esim. Kiidin ja
Kalastajasaaret, sekä useat paikat itärannikolla.
Jo ensi silmäyksellä huomaa eron ympäristön
pyöreiden muotojen ja näiden jyrkkäreunaisten,
vaakasuorien hiekkakiviylätasankojen välillä.
Vesistöt. Vallitsevien maaperäseikkojen
seurauksena ovat suotumiset kaikkialla yleisiä ja
laajalle levinneitä. Lumen sulamisen aikana joet
tulvivat ja tulevat vasta myöhään kesällä
jossain määrin kulkukelpoisiksi. Kun maa on vain
vähän viettävää, on veden liike erittäin hidas,
ja usein vedet voivat virrata samasta suosta
useammille eri suunnille puroihin, jotka
kuuluvat aivan eri vesistöihin. Erittäin selvästi tämä
seikka esiintyy Lujaurista itään olevilla
suoseuduilla, jolta pieneltä alalta K:n
suurimmat joet saavat alkunsa. Voronje-, Harlovka-,
Jovkjok-, Ponoj-, Varsuga- ja Umba-jokien
lähteet ovat täällä n. 70 km pitkällä ja 35 km
leveällä suo- ja järvialueella. K:n suurin joki
on Ponoj. Monia mutkia tehden ja paljon
lisä-jokia saaden se virtaa itäänpäin ja laskee K:n
itäisimmässä kärjessä mereen. Jäämereen
laskevat ainoastaan suuosiltaan tunnettu Jovkjok
Svjatoi-nosin muodostamaan poukamaan.
Muurmannin rannikolle laskee myös melkein
tuntematon Harlovka, jonka lähdejärvi, Leijaur. on
paremmin tunnettu; samoin Voronje
Lujaur-järvestä. Kuollan-vuonoon laskevat Kuollajoki
Kuolla järvestä sekä Tulom-joki (ks. Lappi),
jonka lähteet ovat Suomen puolella. Vienanmereen
laskee suuri joukko melkein tuntemattomia
pikku-jokia, esim. Tsapoma ja Tsavanga sekä suuri
Varsuga, jonka suupuoli on muutamien
peninkulmien pituudelta tunnettua. Turjan
länsipuolella laskee Umpjaurista Umba. joka sekin on
’ tarkemmin tutkimatta, sekä Kannanlahden
perukkaan suuri Kiva Imandrasta. Kaikki nämä joet
saavat suuren joukon pienempiä sivujokia, jotka
sisämaan suoseuduilla voivat haaroittua ja yhtyä
verkkoinaisestikin toisiinsa. — Kulkuteinä joilla
on sisämaassa suuri merkitys, silloin nimittäin,
kun näissä harvaan asutuissa seuduissa sattuu
olemaan veneitä saatavana. Sitävastoin häviää
niiden merkitys suupuolilla melkein kokonaan
jyrkkien putousten takia. Vuorovesi on
myöskin estämässä pääsyä merestäpäin joensuihin.

Ilmasto on läheisesti riippuva läheisen
Jäämeren ilmastosukteista. Golf-virran vaikutus ei
tunnu kauemmaksi kuin Muurmannin rannikolle.
Vuoden 0°-lämpökäyrä, jonka eteläpuolelle
suurin osa Suomea jää, tekee Kuollan-vuonon
seuduilla jyrkän mutkan etelään, kulkien
Vienanmerelle K:n länsipuolitse. Vuoden keskilämpö on
rannikolla, joissa mittauksia on tehty, — l,is° C.
Talven keskilämpö on — 10.»° C ja kesän + 7,s° C.
Ilmaston keskilämpöjen vaihtelut eivät siis
ranta-seuduissa ole kovin huomattavat. Sisämaassa,
vuoriseuduissa varsinkin, vaihtelut ovat
huomattavammat (luultavasti —14° tammi-, ja -f 11°
heinäkuussa), kun meren tasoittava vaikutus ei
siellä niin selvästi tunnu, mutta sieltä puuttuu
pitempiaikaisia havaintoja. Rannikko-ilmaston
verrattain tasaisista keskiarvoista poikkeavat
maksimit ja minimit huomattavasti. Kuollan
kaupungissa oli vv. 1878-88 maksimilämpö
4- 32.s° C, joka sattui heinäkuussa ja eräs tammi-

kuun minimi oli —38,5° C. — Vallitsevat
tuulet ovat kesällä lounaiset ja talvella luoteiset.
Kuollan kaupungissa puhaltavat talvella
pääasiallisesti lounaiset ja kesällä koilliset tuulet.
Tämän huomaa helposti tundran kasvistostakin;
siellä nimittäin varvut ovat kaikkialla
kääntyneet vallitsevien tuulien suuntaan. Pilvisyys on
Kuollan kaupungissa hiukan pienempi kuin esim.
Pohjois-Norjassa, mutta sateenmäärä on paljoa
pienempi. Lapissa oleva sateenmäärän minimi
siirtyy säännöllisesti kesällä K:n sisäosiin, joten
siellä voi sateenmäärä jäädä 180 mm:iin
vuodessa. Rannikolla sataa luonnollisesti enemmän,
Orlovissa aina 300 mm:kin. Sademäärän
maksimi on kesällä ja minimi talvella. Kirsi pysyy
paikoittain soissa muutaman metrin syvyydessä
vuodet umpeensa, mutta kuivempi maa sulaa
sitävastoin, joten kesä eroaa Pohjois-Venäjän ja
Siperian kesästä, siellä kun maa pysyy jäätyneenä.
Kasvisto. Kasvimaantieteellisessä suhteessa
erotamme K :11a kaksi toisistaan jyrkästi
eroavaa pääaluetta: puuton tundra pohjoisrannikolla
ja vuorten korkeuksilla, sekä metsäalue. Raja
näiden välillä on hyvin selvä. Kuitenkin
jokien laaksoissa ja suojatuissa paikoissa on
metsäsaarekkeita ja niemekkeitä varsinaisen
metsäalueen pohjoispuolellakin tundran
ympäröiminä. Havumetsän raja kulkee
Kuollan-vuo-nosta kaakkoon lähelle Lujaur-järveä, mutta
muodostaa pitkän kielekkeen pohjoiseen
Voronje-joen rantoja pitkin. Raja jatkuu samaan
suuntaan muutamia peninkulmia Ponoj-joen
pohjoispuolella mennen itäisimmässä osassa niemimaata
Ponojn eteläpuolelle Vienanmeren suuhun.
Koivu-metsä tunkeutuu paljoa pohjoisempaan
etenkin joenvarsilla, esiintyypä suurien jokien
suissakin asti. Korkeat vuoret kohoavat paljon
puurajan yläpuolelle. Metsäraja on K:lla Kairamon
tutkimusten nojalla hyvin tunnettu. Esteenä
puiden menestymiselle nykyisellä tundra-alueella ei
suinkaan ole maaperä, siinä ei mitään
muutosta tapahdu metsäalueelta tundralle
siirryttäessä. Syy siihen, että puut eivät voi
menestyä pohjoisempana, on etsittävä ilmastollisista
suhteista. K:n kasvisto ei tarjoa erikoista
vaihtelua. Huomattavaa on, että sisäosissa metsät
ovat aivan luonnontilassa. — ainoa Euroopan
alue, missä kirves ei vielä ole hävitystyötään
tehnyt. Mänty ja kuusi ovat vallitsevat
puulajit, pohjoisempana taas koivu. Metsärajalla
puut muuttuvat kitukasvuisiksi, muodottomiksi.
Tundralla taas vallitsevat hedelmätön loppumaton
sammal- tai jäkäläkasvullisuus ja eräät
varpukasvit. —- Eläinkunta on niinikään köyhä.
Villipeura esiintyy vielä parvissakin ja karhukin
näyttäytyy joskus. K. on hanhien, joutsenien
y. m. arkojen vesilintujen oikea luvattu maa.
Matkustajien samoin kuin porojenkin
kiusanhenkiä ovat äärettömät sääskilaumat. jotka kesäisin
karkoittavat porot tuntureille. Porot ovat joko
pienempää Suomen Lapin rotua tai isompaa
sa-mojedilais-rotua. Lehmiä, lampaita ja jokunen
koira pidetään melkein joka talossa.

Väestön voimme jakaa kahteen
pääryhmään: alkuasukkaihin, lappalaisiin, ja
myöhemmin muuttaneihin, venäläisiin, suomalaisiin ja
vienankarjalaisiin. Venäläiset asuvat rannikolla
olevissa kylissä ja elävät kalastuksella sekä
merenkululla. Huomattavampia paikkoja ränni-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0042.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free