Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuollan retkikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
63
Kuolleenkoura—Kuolleisuus
64
eri syistä, osittain munasolun ja siitä kehittyvän
sikiön epämuodostumisesta tai sairaudesta
(tavallisesti isässä tai äidissä olevan taudin
aiheuttamasta), osittain synnytyksen kuluessa
esiintyvistä eri seikoista, kuten sen
pitkällisyy-destä, napanuoran esiinluiskahtamisesta, sikiön
säännöttömästä asennosta, lantion ahtaudesta,
istukan ennenaikaisesta irtautumisesta tai edessä
olemisesta, äitiä kohdanneista sairaloisista
tiloista y. m. — Suomessa ja Ruotsissa on
kuol-leenasyntyneitten luku 26 tuhatta syntynyttä
kohden (aviottomasti syntyneistä 35 ja
aviolli-sesti syntyneistä 25). E. Th-n.
Kuolleenkoura ks. P t e r i s.
Kuolleen mielien pesä, kuolleen henkilön
jälkeenjäänyt omaisuusryhmä varoineen velkoineen,
jonka osakkaina ovat leski, perilliset sekä, jos
pesässä on velkaa, saamamiehet. Oikeutettu ja
velvollinen ottamaan pesän haltuunsa on leski,
lähimmät perilliset, ne, joiden hallussa pesä
kuo-linhetkellä oli, tai sitävarten määrätty
selvitys-tai uskottumies. Perintöä ei saa ottaa,
ennenkuin kuolleen velka on maksettu, muussa
tapauksessa perinnönottaja joutuu
itsekohtaisesti-kin vastaamaan vainajan velasta. Ellei pesän
omaisuus riitä velkojen suorittamiseen,
vapautuvat puoliso ja perilliset velkojen maksusta
hakemalla määräajan kuluessa perinnönluovutusta.
Jos pesän omaisuus on suurempi kuin sen velat,
joko jaetaan perintö tai jäävät sen osakkaat
elämään jakamattomassa pesässä. Viimemainittuun
tarvitaan yhteinen suostumus (alaikäiselle on
sitävarten määrättävä erityinen holhooja), joka
on tehtävä kirjallisesti joko määrätyksi tai
määräämättömäksi ajaksi. Jos perilliset tämän
laiminlyövät, saavat he pitää omana asianaan, jos
pesä toisen ahkeruudesta hyötyy taikka toisen
huolimattomuudesta huononee. K. V. E.
Kuolleisuus. K.-oloissa kuvastuvat monella
tavalla yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet ja
niiden kehitys. K.-olojen tuntemisella on täten
suuri käytännöllinen yhteiskuntapoliittinen
merkitys, samalla kuin toiselta puolen k:n tärkeys
väestöolojen muodostumisen kannalta on
erinomaisen tärkeä.
K:ta osoitetaan tavallisesti suhdeluvulla, joka
saadaan vertaamalla kuolleiden lukua väkilukuun;
tavallisesti ilmoitetaan vuosittain kuolleiden luku
1,000 henkeä kohden laskettuna. Tämä n. s.
yleinen k.-luku on eri maissa hyvin erilainen ja sen
ajan kuluessa, jona k:ta on voitu tilastollisesti
seurata, on se ollut suurten muutosten alainen.
—Yleiskatsauksen yleiseen k:een 1,000 henkeä
kohden muutamissa tärkeimmissä maissa
tarjoavat seuraavat luvut:
vv. vv. vv.1891- vv.
1871-80 1881-90 1900 1901-05
Suomi ............ 22,s 21,i 19,j 18,«
Ruotsi ............ 18,s 16,9 16,4 15,s
Norja ............ 17,o 17,i 16,» 14,s
Tanska........... 19,3 18,s 17, < 14,s
Englanti ja Wales 21,« 19,2 18,! 16,o
Ranska........... 23,7 22,i 21.5 19,«
Saksa ............ 27,i 25,i 22,s 19,»
Italia ............ 30.o 27,s 24,? 22,i
Itävalta .......... 31,s 29,« 26.8 26,4
Unkari ........... 41,i 32,4 29,s 26,s
Serbia ............ 34,i 25,s 27,o 22,s
Venäjä ........... 35,i 33,» 32,7 28,»
K. on, kuten ylläolevat luvun näyttävät, suurin
itä- ja eteläosissa Eurooppaa, kun se taas
pohjois-ja länsiosissa on tuntuvasti vähempi.
Skandi-naavian maissa olot ovat kaikkein edullisimmat
ja myöskin meidän maamme on niitä, joissa
k.-luku on alhaisimpia. Euroopan ulkopuolisten
maiden k.-olot ovat vain osittain tunnetut.
Aust-raaliassa ne ovat lähes samanluontoiset kuin
Skandinaavian maissa. Etu-Intiassa k. on
todettu olevan varsin suuri ja monessa suhteessa
erikoisluontoinen.
Iv:n vaihtelut vuodesta toiseen eivät yleensä
ole suuret, jolleivät erikoiset tapahtumat, kuten
nälkävuodet, kulkutaudit tai sodat, häiritsevästi
vaikuta väestöoloihin. Tuollaisten seikkain
suuresta vaikutuksesta Suomen väestötilasto tarjoaa
vanhemmilta ajoilta useita esimerkkejä. Niinpä
oli k.-luku 186S (77,») n. kolme kertaa
normaalimäärää suurempi. Tällaisten tilapäisten seikkain
vaikutus on kuitenkin nykyisin käynyt aivan
vähäiseksi, sittenkuin parantuneet terveydelliset
olot ovat kulkutautien valtaa rajoittaneet ja
kansainvälisen liikkeen kehitys on paikallisten
katovuosien merkitystä suuresti supistanut. Kuten
edellä esitetyistä luvuistakin selviää on k.
nykyisin yleensä jatkuvasti alenemassa. Ruots.
tilas-toilija Sundbärg on laskenut, että koko Euroopan
k.-luku, joka 1800-luvun ensi vuosikymmenellä
olisi ollut 32,i, oli sen viimeisenä
vuosikymmenenä alentunut 25,o:ään. Länsi-Eurooppaan
nähden vastaavat luvut olivat 28,5 ja 22,i sekä
Skandinaavian maihin nähden 25,» ja 16,». Suomessa,
jonka \ äestötilasto ulottuu kauemmas taaksepäin
kuin minkään muun maan. Ruotsia
lukuunottamatta, oli k.-luku 1751-55 28.», 1801-05 24,7,
1846-50 24.» ja 1896-1900 vain 19,o. Viime
vuosikymmenen aikana se on yhäkin alentunut, ollen v.
1909 16.7 ja v. 1910 vain 16.».
Syyt k:n erilaiseen suuruuteen eri maissa ovat
mitä moninaisimmat. Ne riippuvat osittain
terveydellisistä, taloudellisista ja yleensä
yhteiskunnallisista oloista, ja myöskin syyt k:n alenemiseen
ovat suureksi osaksi etsittävät terveydellisten
olojen kehittymisestä. Mutta melkoisesti siihen ovat
myötävaikuttaneet muutkin seikat, m. m. etenkin
syntyneisyyden aleneminen, jonka kautta yleiseen
k:een tuntuvasti vaikuttava lasten k. (ks. alemp.)
on tässä suhteessa paljon merkitystään
menettänyt. K:n alenemiseen on myötävaikuttanut
maaseutu, mutta vielä selvemmin tämä aleneminen on
havaittavana kaupungeissa, jotka aikaisemmin
olivat oikeita väestön hautoja. Tätä osoittaa
hyvin viimeaikainen kehitys Suomessa. K. 1,000
kohden oli nimittäin:
Kaupun-
Maaseu-geissa dulla
1871-80 .................... 23,» 22,i
1881-90 ................... 21,» 21,i
1891-1900 .................. 19,o 19,»
1901-05 ................... 16,9 18,»
Myöskin eri väestöluokkiin nähden k:n
kehitys on tietysti tapahtunut hyvin epätasaisesti.
Terveydellisten y. m. olojen parantumisesta
aiheutuvat edut ovat lähinnä tulleet siunaukseksi
vain osalle väestöä, kun sensijaan varsinkin
työ-väenkerroksissa epäterveellisissä oloissa
tehtävällä työllä rasittaminen on lisännytkin
tuntuvasti k.-lukua. Useissa ammateissa vallitsevat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
