Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuolleisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
Kuolleisuus
ammattitaudit aiheuttavat niissä erikoisen
suuren k:n. Epätyydyttävät taloudelliset olot
vähävaraisen väestön keskuudessa ja niiden
seuraukset, etenkin asuntokurjuus, ovat omiaan pitämään
tämän väestön kuolleisuuslukua suurena,
varsinkin kaupungeissa ja teollisuuskeskuksissa. Näistä
seikoista väestötilasto ei kuitenkaan yleensä
tarjoa pitemmältä ajalta lukuja, joskin
uudemmalta ajalta edelläesitettyjä tuloksia vahvistavia
tietoja yhä runsaammin alkaa olla olemassa.
Mainittakoon vain, että Helsingissäkin k. pääasiassa
työväen asumissa kaupunginosissa on lähes kahta
vertaa suurempi kuin kaupungin varakkaamman
väestön asumissa keskisissä osissa. Yleinen
k.-luku, jota tavallisesti käytetään k:n yleispiirteitä
valaistessa, antaa kuitenkin monessa suhteessa
epätarkan, jopa paikoin harhaanjohtavankin
kuvan k.-oloista. K. vaihtelee nimittäin
tavattomasti eri ikäluokissa, ja, vaikka vähemmässä
määrin, myöskin eri sukupuolten keskuudessa.
Väestön ikäryhmitys on eri maissa varsin
erilainen; kaupunkien ja maaseudun välinen
eroavaisuus on tässä suhteessa tavallisesti hyvin suuri.
Oikean kuvan k:sta voi saada vain k:ta
ikäluokittain ja sukupuolen mukaan seurattaessa. Eri
ikäluokkien k:ta tarkastettaessa kiinnittää
lasten-k. lähinnä huomiota. Tilasto on jo kauan
osoittanut, että kuolemanvaara ensimäisten ikävuosien,
varsinkin ensimäisen ikävuoden aikana on aivan
erikoisen suuri. — Pienten lasten k. on suurin
alkuviikkoina syntymisen jälkeen aleten sitten
vähitellen. Mutta aina neljän, viiden ensimäisen
elinvuoden ajalla lasten-k. on tavallisesti suurempi
yleistä k.-lukua. Suuri k. ensi ikävuosina johtuu
osittain vastasyntyneiden vähäisestä elinvoimasta
ja vastustuskyvystä. Mutta hyvin suurelta osalta
tämä k. myös johtuu siitä, että pienet lapset eivät
saa tarpeellista ja sopivaa hoitoa ja ravintoa
osakseen, samoinkuin siitäkin, etteivät äidit
raskauden aikana ole saaneet tyydyttävää hoitoa ja
lepoa. Niinpä se seikka, että äidit eivät kykene
tai eivät ole tilaisuudessa, kuten teollisuustyöväen
piireissä usein on asianlaita, itse imettämään
lapsiaan, on osoittanut hyvin tuntuvasti
vaikuttavan pienten lasten k:een. Toiselta puolen muuten
epäterveellinen, pilaantunut ilma ja liiallinen
lämmin kesäiseen aikaan aiheuttaa suuremman
lasten-k:n. Ominaisemmin varsinainen lasten-k.
esiintyy ensimäisen ikävuoden k:ssa. Tämä
lasketaan tavallisesti joskaan ei aivan tarkasti
oikein, vertaamalla ensimäisellä ikävuodella
kuolleita samana vuonna elävinä syntyneiden lukuun.
Tilasto on selvittänyt, että aviottomain lasten k.
on tuntuvasti suurempi kuin aviollisten ja että
lasten k. yleensä on kaupungeissa suurempi kuin
maaseudulla. Poikalasten heikompi elinvoima
esiintyy myös siinä, että niiden k. on melkoisesti
suurempi kuin tyttölasten. Niinpä Suomessa
1901-05 1,000 elävänä syntynyttä poikalasta
kohden tuli ensimäisellä ikävuodella kuolleita 142,
kun tyttölapsiin nähden vastaava luku oli vain
119. Aviolasten ensimäisellä ikävuodella oli vv.
1901-05 127 kuollutta 1.000 elävänä syntynyttä
kohden, mutta aviottomain 191. Kaupungeissa
lasten k. oli ensimäisellä ikävuodella 160, mutta
maaseudulla vain 127 1,000 elävänä syntynyttä
kohden. Lasten k. on eri maissa yleensä hyvin
erilainen. Skandinaavian maissa se on vähäisin.
Norjassa 1901-05 oli 1,000 elävänä syntynyttä
3. V. Painettu %212.
kohden vain 96 ensimäisellä ikävuodella
kuollutta. Saksassa, varsinkin Etelä-Saksan valtioissa
lasten k. on hyvin suuri, Baierissa 1901-05 vielä
240. Venäjällä ensimäisellä ikävuodella kuolee
enemmän kuin neljännes syntyneistä, jota paitsi
lasten-k. seuraavinakin ikävuosina on
harvinaisen suuri. Suomessa ensimäisen ikävuoden k. oli
1901-05 vain 130 1,000 elävänä syntynyttä kohden,
mutta aikaisemmin se on ollut paljoa suurempi.
Vv. 1871-75 vastaava luku oli 170 ja vielä nytkin
on lasten k paikoitellen, m. m. Laatokan
Karjalassa, melkoinen. Yleensäkin lasten-k. on
alenemassa.
Viiden tai kuuden ensimäisen ikävuoden
jälkeen k.-olot seuraavissa ikäluokissa käyvät
varsin edullisiksi, saavuttaen 10-15 vuosien vaiheilla
alirajansa. Suomessa k. on näinä vuosina vain
vuosittain 4-5 kuollutta 1,000 henkeä kohden.
Vähitellen k.-luku alkaa tämän jälkeen taas nousta,
vaikka ei aivan tasaisesti. Lähentyessä 60:tta
ikävuotta k. nousee taas yleistä k.-lukua
suuremmaksi ja siitä lähtien k. nopeasti lisääntyy;
sukupolvi häviää varsin nopeasti. K:ta eri
ikäluokissa ja niissä tapahtuneita muutoksia viime ai
koina valaisevat seuraavat Suomen
väestötilastosta otetut luvut. Kuolleita eri ikäluokissa
1,000 henkeä kohden keskiväkiluvusta oli:
Miespuolisia Naispuolisia
Ikit 1881-85 1901-05 1881-85 1901-05
0-4 v............. 77.9 57.5 68.o 49,6
0-9 v............ 47.8 35,o 42.. 30,7
10-19 v........... 5,i 5.o 5.s 5,9
20-29 v............ 7,4 7,2 6,7 6.7
30-39 v........... . 8,5 7.6 8.1 7,7
40-49 v........... . 12.» 10.» 10,, 8,8
50-59 v........... . 21,8 19.5 16.6 14,5
vii 60 v............ . 67,! 64,s 62,5 59,o
vleinen kuolleisuus-
luku ............ . 23,s 19,s 21,s 18,o
Eri maissa k. ikäluokittain kuitenkin
melkoisesti eroaa edellä lähinnä Suomen olojen nojalla
kuvatuista. Useissa maissa, joissa lasten k. on
suuri, osoittavat seuraavat ikäluokat hyvin
edullisia k.-lukuja. Näin on asianlaita useissa
Saksan valtioissa. Toisissa taas, kuten Itävallassa,
Italiassa ja Espanjassa, päinvastoin myöskin
muiden ikävuosien k. pysyy melkoisena.
Englannissa nuorempain ikäluokkain k. on varsin
alhainen, mutta sensijaan jo 45-50 ikävuosien vaiheilla
k.-luku käy huomattavan suureksi.
Skandinaavian maissa, varsinkin Ruotsissa, k. kaikissa
ikäluokissa pysyttelee varsin pienenä, josta syystä
yleinen k.-lukukin siellä on niin edullinen.
Useimmissa maissa tilasto osoittaa, että
miehenpuolten k. on suurempi kuin naispuolisten.
Suomessakin on tämä seikka todettavissa,
vaikkakin ero näyttää pikemmin olevan vähenemässä
kuin kasvamassa. Miehenpuolten suurempi k.
esiintyy ensimäisinä ikävuosina hyvin
voimakkaasti, ja jatkuu 8-9 ikävuodelle saakka, josta
alkaen naispuolisten k. aina toisen
vuosikymmenen loppupuolelle on hiukan suurempi kuin
miehenpuolten. Useissa maissa, myöskin Suomessa,
on naisten k. myös 30-35 ikävuosien vaiheilla
suurempi kuin miesten. Kaikkina muina
ikävuosina miesten k. on säännöllisesti suurempi ja
suhde käy vanhemmissa ikäluokissa miehille vie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>