- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
73-74

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuopio

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

73

Kuopio

74

Kuopio ympäristöineen.

yhtäsuuntaisesti, toiset etelästä pohjoiseen, toiset
idästä länteen, oli alkujaan muodostunut siten, että
neljän kadun ympäröimät korttelit olivat jaetut
neljään yhtä suureen tonttiin, joista kukin oli
1 mittatynnyrin laajuinen, mutta kun tonttien
välille sittemmin saatiin rakentaa kapeat
kadut, syntyivät nykyiset korttelit, joita aina
toisilta puolilta rajoittavat n. s. valtakadut, 11 m
leveät, ja toisilta puolilta n. s. rännikadut
(grändgata) 7 m leveät. Katuja on yhteensä 33
ja niiden yhteenlaskettu pituus 27,843 m.
Kaupungin rakennukset ovat suurimmaksi
osaksi yksikerroksisia, puisia; kivirakennuksista
ovat huomattavimmat: mahtavista
harmaakivi-lohkareista 1804>-15 Vahtivuorelle rakennettu
tuomiokirkko, kreik.-kat. kirkko (v:lta 1003),
kaupungintalo, lyseo (alk. v:lta 1824),
lääninhallituksen talo, teollisuuskoulu, Kuopion museo,
läänin sairaala, läänin vankila, kuurojen koulu
ja sokeainkoulu. Puistoja on, aikaisemmin
Kustaa Aadolfin, nykyisin (J. V.) Snellmanin
puistoksi ja kirkkopuistoksi nimitetty puistikko,
johon 1886 pystytettiin Johannes Takasen
tekemä Joh. Villi. Snellmanin pronssinen
rintakuva, Piispanpuisto ja Väinölänniemen. v:n 1860

jälkeen istutettu puisto samannimisellä,
aikaisemmin Pappilanniemeksi nimitetyllä,
kaupungista kaakkoonpäin pistävällä kapealla
niemellä. Toreja on kauppatori ja satamatori.
Kaupungilla on 2 satamaa, toinen
Tuhka-niemen ympärillä, varsinainen laivasatama,
toinen halkoliikettä varten Kuopionlahden pohjassa.

Kaupungin tulo ja menoarvio v:lle 1911 nousi
Snik:aan 841.885:64, taksoitus 297,134:06.
Huomattavimmat menoerät olivat 1911:
opetustoimi (kansakoulut, kauppakoulu,
kauppa-apulais-iltakoulu ja käsityöammattilaiskoulut) Smk.
183.800:46. vaivaishoito 74.633:—, velkain korot
ja kuoletukset 87,182:47, maistraatti ja
oikeuslaitos ynnä kaupungin hallitus 73.610:—,
sähkö-valolaitos 125,000:—, katuvalaistus 18,000:—,
poliisilaitos 19,850:—, terveydenhoito 18.150:—,
palotoimi 20.000:—, kadut ja tiet Smk. 11,020:—.
Kaupungin kiinteistön arvo v:n 1910 alussa
Smk. 1,978,424:18, velat yhteensä 913,961:04.
Kaupungin hoidettavina olevia rahastoja oli 41
ja niillä varoja yhteensä 661,495:81. Näistä ovat
suurimmat C. G. Grönholmin rahasto 245,686:23,
vesijohtorahasto 206,936:87, O. Björklundin
rahasto 15,759-50. lastenkasvatusraluisto 20.924:33,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free