Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuopio - Kuopion hiippakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
< 1
timo oli jo 1780-luvulla. kynttilä- ja
saippuatehdas perustettiin 1850 ja kohta senjälkeen
kaksi tulitikkutehdasta. Kaupungin kauppa ja
liike vilkastuivat paljon senjälkeen. kuin
Saimaan kanava avattiin 1856 ja Kuopio 185S sai
tapulioikeuden sekä tullikamarin. Suomen
pankin rahanvaihtokonttori saatiin tänne 1840 ja
sen vekseliliike alkoi 1878. Yhdyspankki avasi
konttorin K:ssa 1862. Ensimäinen höyrylaiva
nähtiin Kallavedellä 1845, ja sähkölennätin
saatiin Kuopioon saakka 1865. Ensimäisiä kouluja
Kuopiossa olivat eräs kadettikoulu 1780-81,
jolloin se muutettiin Rantasalmen Haapaniemeen,
sekä triviaalikoulu, joka 1826 sijoitettiin sen
kivirakennuksen vanhimpaan keskiosaan, joka
nyt on valtionlvseon talona. Sama talo
annettiin 1844 silloin perustetulle kymnaasille.
Edellisinä vuosina oli saatu kaupunkiin
ala-alkeiskoulu, jossa v:sta 1845 alkaen oli
suomalainenkin luokka, sekä triviaalikoulun sijaan tullut
yläalkeiskoulu. Tämä sittemmin kymnaasin
lakatessa kasvoi alkeisopistoksi ja Jyseoksi, joka
v:sta 1871 alkaen on ollut suomenkielinen.
Suomalaisia rinnakkaisluokkia oli siinä jo sitä
ennen ollut monta vuotta. Valtion tyttökoulu
avattiin Kuopiossa 1857, mutta sekin oli ruotsin
kielinen. Yksityinen suomalainen tyttökoulu
perustettiin 1879 ja sen valtio sittemmin on
ottanut haltuunsa. Valtio on perustanut Kuopioon
neliluokkaisen reaalikoulun 1874,
kuuromykkäin-koulun 1862 sekä sokeainopiston 1871.
Yksityinen ruotsalainen lyseo, sittemmin muutettu
yhteiskouluksi, avattiin täällä 1875. Suuresti
suosittu on nykyään suomalainen yhteiskoulu.
Valtion avustamia kansakouluja avattiin Kuopiossa
1872; näiden 1877 laadittuja sääntöjä on
myöhemmin monta kertaa parannettu. Kirjapaino
saatiin Kuopioon 1843, jonka jälkeen siellä alkoi
ilmestyä sanomalehtiä. Kirjakauppa oli jo 1819.
Kaupungin alaa ja maita oli jo Ruotsin
vallan aikana enennetty ja sittemmin ne ovat
hallituksen kirjeitten ja vaihtojen kautta saaneet
nykyisen laajuutensa.
Kirkko on tähän asti ollut yhteinen
kaupungille ja maaseurakunnalle. Puusta
rakennettu kirkko seisoi kauan n. s. Piispantorilla.
Nykyinen kivikirkko on v:sta 1850 alkaen,
jolloin kaupunkiin tuli piispa asumaan, ollut
tuomiokirkkona. Kaupunki otti oman kappalaisen 1782.
Siitä lähtien pidettiin joka sunnuntai
ruotsalainenkin jumalanpalvelus, joita sitä ennen oli ollut
ainoastaan silloin tällöin. J. M. S.
2. Maalaiskunta, Kuopion 1., Kuopion
kihlak., Kuopion nimismiesp.; pinta-ala 1,216,s
km2, josta viljeltyä maata 21,857 ha (1901);
manttaalimäärä 90,8im6, talonsavuja 761, torpansavuja
716 ja muita savuja 668 (1907). 17,724 as. (1910) ;
3,296 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 2,677 (1901). 1,840
hevosta ja 9,850 nautaa (1909). — Kansakouluja
30 (1912); Pohjois-Savon kansanopisto
(Koivumäellä; n. 4 km. Pitkänlahden asemalta).
Kunnanlääkäri. Niuvanniemen mielenvikais-sairaala.
— Teollisuuslaitoksia: Pitkälahden höyrysaha,
Mustinlahdeu vesisaha ja mylly, Toivalan saha
ja tehdaslaitos, Hirvilahden ja Kurkimäen
osuusmeijerit, Jänissalon, Tlalmejoen ja Sikoniemen
tiilitehtaat, Pöljän, Siilinkosken, Summan ja
Rytkyn vesimyllyt, Pitkänlahden kalkkitehdas,
78
Kasurilan ja Vehmersalmen nahkatehtaat,
Kurki-mäen tuoli- ja huonekalutehdas, Karhonsaaren
höyrysaha (lakkaut. 1911). —-
Luonnonnähtävyyksiä maankuulun Puijonmäen lisäksi m. m.
Huuhanmäki, Neulamäki, Puutosmäki,
Haminalahti, Vanunvuori, Uuhimäki sekä Kallaveden
kauniit saaret (Laivo, Vaajasalo y. m.) ja
rantamat. —- Suuria maatiloja: Julkula, Koivumäki,
Rauhalahti, Levänen, Haminalahti (v.
Wright-veljesten koti) y. m. —- Historiallisia
muistopaikkoja Toivala ja Jynkkä (Suomen viime
sodan ajalta). [H. E. YVegelius, „Muinaisjäänn.
Kuopion kihlakunnassa" sivv. 113-124 (Suomen
muinaism. ylid. aikak. III).] -— 3. Seurakunta,
keisarillinen, Kuopion hiippak., Kuopion
rovas-tik.; kirkkoherra kaupungissa, kappalaisia 1
kaupunkiseurakunnassa ja 2 maaseurakunnassa. K:n
seurakunta perustettiin kappeliksi Juvan vanhaan
emäseurakuntaan 1549 ja erotettiin omaksi
khra-kunnaksi jo n. 1552; siihen kuului silloin koko
Pohjois-Savo; jo 17:nnellä vuosis. siitä erosivat
Iisalmi (1627) ja Leppävirta (1639) ; vielä
19:n-nellä vuosis. ovat K:oon kuuluneet Nilsiä,
Tuusniemi, Karttula ja Maaninka. Senaatin
päätöksellä 1 p:ltä helmik. 1899 on nykyinen K:n
seurakunta määrätty jaettavaksi kolmeen eri
khra-kuntaan: Iv:n kaupunki, K:n maaseurak.
ja Vehmersalmi; sen lisäksi on sen. 10 p.
maalisk. 1908 määrännyt Kasurilan v. m:ista
kylistä K:n kuntaa (lisättynä osilla Nilsiää ja
Maaninkaa) muodostettavaksi uuden
Kasurilan khrakunnan. K. on toistaiseksi vielä yhtenä
seurakuntana. — Kirkko kivinen, rak. 1803-15.
Kappelikirkko Vehmersalmella, rak. 1865. — 4.
Rautatienasema (II 1.) Kuopion
kaupungin koilliskulmassa; etäisyys Helsingistä 465 km.;
v. 1909 saapui K:n asemalle 60.960 matkustajaa
ja lähti 63.660 matkustajaa; sam. v. saapui
tavaraa 34,108 tonnia (huomattavimmat määrät:
rukiita 2,392 ton., jauhoja ja ryynejä 922 ton.,
sokeria 409 ton., metalliteoll. tuotteita 2.011 ton.,
lankoja ja kutomateoksia 562 ton., öljyä, tervaa
ja valaistusaineita 496 ton.) ja lähetettiin
tavaraa 43,258 tonnia (huom. määrät: jauhoja ja
ryynejä 5,743 ton., voita 819 ton., lankkuja ja
lautoja 4.524 ton., muita puutavaroita 2.648 ton.,
metalliteoll. tuotteita 1,320 ton., tiiliä 2,871 ton..
ja paperiteollisuuteen kuuluvia tavaroita 996
ton.). — Matka Kajaaniin 168 km ja Kouvolaan
273 km. L. H-nen.
Kuopion hiippakunta käsittää koko
Pohjoissuomen (Lapin, suurimman osan Pohjanmaata
ja osan Savoa) ; sen ala on 173.645.5 km3, siis
suurempi kuin kolmen muun hiippakunnan ala
yhteensä (joka tekee vain 159,494,8 km2). K:n
hiippakuntaan kuuluu 8 rovastikuntaa, nimit
täin: tuomiorovastikunta (Oulun) ynnä Raahen.
Kalajoen, Kuopion, Iisalmen, Kajaanin, Kemin
ja Lapin rovastikunnat; näissä on yhteensä 74
emäkirkkoa, 17 kappelia (niihin luettuna
Kuopion ja Raahen kaupunkikunnat), 1
saarnahuone-kunta ja 2 tehtaanseurakuntaa (1908). Koko
hiippakunnan väkiluku oli v. 1908 490.851
henkeä, joka tekee 2.8 l:tä km*:iä kohti (Porvoon
hiippakunnassa 20.i l:tä km3 kohti). — Iv:n
hiippakunta perustettiin keisarillisilla
käskykirjeillä */3 1850 ja "/j 1851; astui voimaan ’/«1851;
1900 piispanistuin siirrettiin Kuopiosta Ouluun
(keis. julist. 1898). — K:n hiippakunnan piis-
Kuopion hiippakunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
