- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
79-80

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuopion hiippakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

79

Kuopion isänmaallinen seura—Kuore

poina ovat olleet: R. V. Frosterus (1851-84), G.
Johansson (1885-96), 0. I. Colliander (1897-99)
ja J. R. Koskimies (Forsman) (1900-).

L. TI-nen.

Kuopion isänmaallinen seura, perustettu v.
1883 Suomalaisen kirjallisuuden seuran
50-vuotisen juhlan johdosta, tahtoo, sääntöjensä mukaan,
..olla Kuopion kaupungissa ja Kuopion läänissä
kaikenlaisten isänmaallisten harrastusten
yhdistäjänä, välittäjänä ja kannattajana". Seuran
työohjelmaan, joka alkuaan oli suunniteltu sangen
monipuoliseksi, kuului m. m. „historiallis- ja
muinaismuistojen ja -kalujen ynnä yleensä kaikkien
kansanelämää kuvaavien esineitten
keräilemi-nen ja säilyttäminen". Isänmaallisen seuran
historiallis-kansatieteellinen
museo (avattu 1884) on tämän keräystyön tulos,
ja viime vuosina seuran toiminta onkin
kohdistunut miltei yksinomaan tämän museon
kokoel-main hoitamiseen. Kokoelmat, joiden
numero-luku nykyään nousee puoliväliin kolmatta
tuhatta, ovat hankitut osaksi ostamalla, mutta
suurimmaksi osaksi ne ovat lisääntyneet lahjoitusten
kautta. Yhdessä „Luonnon ystäväin" yhdistyksen
ylläpitämän luonnontieteellisen museon kanssa
puheenaoleva museo muodostaa Kuopion
museon. joka 1908 v:sta alkaen on sijoitettuna
Kuopion kaupungin omistamaan, edellisenä vuonna
valmistuneeseen kirjasto- ja museorakennukseen.
— Seuran jäsenluku (1912) 123. rahavarain säästö
edellisen vuoden lopussa Smk. 5.518: 11. S. L.

Kuopion kihlakunta käsittää Pielaveden,
Keiteleen, Tuusniemen, Kuopion, Karttulan ja
Maaningan kunnat, Kuopion lääniä; pinta-ala 4,655,»
km3; väkiluku v. 1908 55,120 henkeä (= 11,s 1 :tä
km3:iä kohti). L. H-nen.

Kuopion lääni (61° 44’ ja 64° 3’ välillä pohj.
lev. ja 1° 2’ ja 7° 24’ välillä it. pit. Helsingistä),
käsittää koko Pohjois-Savon sekä Keski- ja
Poh-jois-Karjalan ; se jakautuu Pielisjärven,
Ilomantsin. Liperin, Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin
kihlakuntiin. Lääniin kuuluu Kuopion, Joensuun,
Iisalmen kaupungit ja Nurmeksen kauppala sekä
39 maalaiskuntaa (1911). Pinta-ala 36.190,? km3:
väkiluku v. 1908 328,109 henkeä (= 9,i l:tä
km3: iä kohti), niistä maalaiskunnissa 306.081
henkeä (= 8.s l:tä km3:iä kohti); 1909 oli
väkiluku 331.278 henkeä, joista miehiä 166,318.
naisia 164.960; uskontunnustukseltaan luterilaisia
321,244, baptisteja 72 ja kreik.-katolisia 9,962.
V. 1900 oli väestöstä 99,7s % suomenkielisiä. —
Viljeltyä maata 308,639 ha (1901). Hevosia
27.742 ja nautoja 157,682 (1909). — Läänin
pääkaupunki Kuopio. L. H-nen.

Kuopion läänin maanviljelysseura
perustettiin v. 1861 (nykyään Kuopion maanviljelysseura)
ja käsitti alkujaan koko läänin, mutta v:sta
1887 lähtien, jolloin Pohjois-Karjalan
maanv.-seura perustettiin, kuuluu siihen ainoastaan
läänin Savon puoleinen osa sekä Kaavin ja
Rautavaaran kunnat Karjalan puolelta. Perustajien
etunenässä olivat silloinen kuvernööri K.
Furuhjelm ja Leväisten maanv.-koulun johtaja Antti
Manninen, joka oli seuran sihteerinä
kuolemaansa asti (1866). Muista seurassa
vaikuttaneista ansaitsee erityisesti mainita tohtori A. E.
Nylander (varaesimies 1864-85, esimies
1886-90) sekä maanviljelysneuvos J. Lagus
(esimies 1890-1905). Seuran alue oli jaettu aikai-

semmin piirikuntiin. Jäsenmaksu oli alussa
„2 ruplaa herroilta, 1 rpl. talonpojilta". V:een
1885 läänin kuvernööri oli aina esimiehenä. V:sta
1907 siirtyy seurassa päättämisvalta yksityisiltä
jäseniltä maamiesseuroille ja niiden
edustajakokoukselle. Maamiesseuroja oli 1900 7, mutta
1910 jo 34 ja niissä jäseniä yhteensä 3,237 (18,7
maaseudun 1,000 asukasta kohti). — Kuvauksen
siitä, mitenkä uudet maaseudun ainekset ovat
tulleet maanviljelijäin järjestöihin mukaan,
antavat seuraavat numerot K. maanv.-seuran jäsenistä
vuosina 1900 (yksityisiä, suoranaisia jäseniä) ja
1910 (jäseniä paikallisseurain välityksellä):

v. 1900 v. 1910.

Talollisia 26 % 67,« %

Torpparia ja vuokraajia 1,4 % 21,8 %

Virkamiehiä, käsityöl. y. m. 72,« % 10,»%

Eri aikakausinaan on seura hyvin tuntuvasti
vaikuttanut alueensa maatalouden kohoamiseen.
[E. Y. Pehkonen, „Kuopion maanviljelysseuran
toiminta vuosina 1861-1911".] U. B.

Kuopion museo ks. Kuopion
isänmaallinen seura ja Luonnon ystäväin
yhdistys.

Kuopion tuomiokunta käsittää seuraavat 4
käräjäkuntaa: 1. Kuopion pitäjä; 2. Tuusniemen
pitäjä; 3. Maaningan pitäjä; 4. Karttulan pitäjä.
Viipurin hovioikeuden alainen. L. II-nen.

Kuopion tuomiorovastikunta. Kuopion
rovastikunta oli tuomiorovastikuntana 1851-1900,
jolloin Kuopion hiippakunnan piispanistuin
sijaitsi Kuopiossa; kuu tuomiokapituli siirrettiin
Ouluun, muuttui K. jälleen tavalliseksi
rovastikunnaksi. L. H-nen.

Kuoppa 1. fontanelli merkitsee
lääketieteessä sikiöllä ja vastasyntyneellä lapsella pää
kopanluitten yhdyskohdassa olevaa pehmeätä
välystä, jonka muodosta ja asemasta voi synnytvk
sen kuluessa päättää sikiön pään aseman.
Kuopista ovat tärkeimmät: suuri eli e t u k u o p p a
otsa- ja päälaenluitten välissä, muodoltaan
soi-keasti neliskulmainen, ja pieni eli t a k
a-kuoppa päälaenluitten ja niskaluun välissä,
muodoltaan kolmikulmainen. E. Th-n.

Kuoppaistutus ks. Istutustavat.

Kuore (Osmerus eperlanus), lohen heimoon
kuuluva kala; selkä vaaleanvihertävä, sivut ja
vatsa vaaleat. Suomut,
joista hopeahohto
puuttuu, ovat läpinäkyvässä’
ihossa hyvin heikosti
kiinni ja erittäin ohuet,
joten alla oleva lihasto
kuultaa läpi. Tästä kalan lasinen tai vetinen
ulkonäkö. Kita suuri, kiduskalvossa 7-8 ruotoa.
K:sta erotetaan 2 rotua, toinen 7-13 cm pitkä,
pahanhajuinen O. spirinehus ja toinen 20-27 cm
pitkä, hajuttomampi O. eperlano-marinus. K. on
hyvin ahnas petokala, joka syö kalanpoikasia,
mätiä, matoja y. m. Elää parvissa; esiintyy
erittäinkin kutuaikana keväällä mahdottomissa
joukoissa, jolloin sitä myös paljon pyydystetään.
Aivan pieniä sikiöitä nimitetään siniäisiksi,
keskikokoisia kaloja kuoreiksi, suuria norsseiksi.
Liha on vähäarvoista, mutta huokean hinnan
takia köyhä kansa käyttää sitä paljon. —
Tavataan Britannian ja Pohjois-Ranskan
rannikoilla, Pohjanmeressä. Itämeressä ja sen lahdissa.

Kuore.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0054.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free