- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
83-84

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuorevesi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

83

Kuorimisveitsi — Kuormituskyky

84

mistä, kun uiton aikana irtaantuva kuori
laskeutuu pohjalle, tarttuen kalanpyydyksiin,
kerääntyy rantamille ja tukahduttaa kasvillisuuden,
josta kalojen kutupaikat pilaantuvat ja niiden
ravinnoksi kelpaavat oliot tukehtuvat. — On
laskettu, että kuorimiskustannukset 8:ssa
Poh-jois-Suomen suurimmassa joessa yhtenä vuonna
nousevat n. 1,9 milj. mk:aan ja että vastaavat
kustannukset, jos k:oa kaikkialla olisi
noudatettava, nousisivat saman ajan kuluessa koko maassa
n. 4.8 milj. mk:aan. Nämä kustannukset tulevat
tietysti viime kädessä metsänomistajan
maksettaviksi. Tappio ei kumminkaan supistu tähän.
Jos polttopuita saisi uittaa kuivina ja
kuorimattomina, voitaisiin metsistä ottaa hyvin
paljon pientä puutavaraa, jota ei nyt
kuorimis-kustannuksien suuruuden takia kannata tehdä.
Täten vaikeutetaan intensiivistä metsänhoitoa,
joka on mahdollinen ainoastaan siellä, missä
pienelläkin puutavaralla on menekkiä. Suurta
hankaluutta tuottaa kuoriminen myöskin sen takia,
että sitä varten tarvitaan miltei kaksinverroin
suurempi työvoima, mikä muutamilla seuduin
saattaa olla vaikea, jopa mahdotonkin hankkia.
— Myöhemmät, varsinkin Ruotsissa tehdyt
tutkimukset ovat osoittaneet, että kalastuksella on
suurempaa vahinkoa kuorituista puista kuin
kuorimattomista, kun lauttaus kestää yhden
vuoden. — Tämä on selitettävissä siten, että
talvella kuorittuun puuhun aina jää kuoren
nilaosaa jälelle ja että tämä lyhemmänkin
laut-tausajan kestäessä likoo puusta irti ja
laskeutuu pohjalle vahingoittaen varsinkin
lohensukuisten kalojen mätiä, jotavastoin
kuorimattomasta puusta yhtä pitkän lauttauksen aikana
irtaantuu ainoastaan kaarnaa, joka tavallisesti
kerääntyy rantamille ja sieltä voidaan koota
y ja polttaa. Tämän takia nyttemmin voimakas
mielipide vaatii k:n poistamista ainakin silloin,
kun yksi lauttauskausi on kysymyksessä. Ei ole
liioin todistettu, että kalansaaliin väheneminen
olisi yksinomaan lauttauksen syytä, ja sitäpaitsi
on kalastus elinkeinona metsätalouteen verrattuna
suhteellisen vähäpätöinen. Niinpä on Kemijoen
kruununkalastus-vuokrapaikoista vuodessa saatu
lohia y. m. kaloja n. 40,000 mk:n arvosta, mutta
sen sijaan on uitettujen tukkipuiden arvo
kohonnut n. 9.5 milj. mk:aan ja yksin
kuorimiskustannukset n. 960.000 mk:aan. Aivan viimeisinä
vuosina onkin k. suurimmissa Pohjois-Suomen joissa,
Kemi-, Simo- ja Iijoessa toistaiseksi poistettu, ja
luultavinta on, että samoin käy muissakin
maamme vesistöissä, missä lauttaus on
lyhytaikainen. A. B. H-r.

Kuorimisveitsi ks. Mehiläishoito.

Kuorisora, sellainen sora, joka pääasiassa on
muodostunut nilviäisten kuorista. Sitä aallot
ovat kasanneet rannoille sopiviin paikkoihin
kuorisorasärkiksi, jotka saattavat olla
7, m:n, jopa 1 m:nkin vahvuisia. Jääkauden
jälkeen on eri jaksoina erilaisia nilviäismuotoja
sisältäviä särkkiä muodostunut
Itämerensyvän-teen rannoille. Vanhemmissa ja nykyisestä
merenpinnasta korkeimmalla olevissa k.-särkissä
Norjassa ja Etelä-Ruotsissa on nilviäismuotoja,
jotka nykyään elävät Jäämeressä tai ainakin
paljoa pohjoisempana näitä seutuja.
Nuoremmissa k.-särkissä taas on nykyisten kaltaisissa
lämpösuhteissä viihtyviä muotoja. Merkittävim-

piä ovat ne Saarenmaalla, Gotlannissa ja
Ölan-nissa tavatut särkät, joissa on suolattoman
veden nilviäisiä, kuten Ancylus fluviatilis ja
Lim-ncea ovata. Nämä todistavat ajasta, jolloin
Itämeri on ollut järvenä (ks. Ancylusjärvi).
Viimemainituitakin nuoremmat, taas suolaisen
veden nilviäismuotoja sisältävät kuorisärkät ovat
yleisiä kaikkialla Itämeren, Suomenlahden ja
Pohjanlahden rannikkoseuduilla. — K:aa
käytetään monin seuduin maanparannusaineena, se
kun suurimmaksi osaksi on kalsiumkarbonaattia.

P. E.

Kuorittu maito ks. M a i t o.

Kuorituoli, katolisten kirkkojen kuoriin
ylimmälle papistolle varattujen, usein varsin
komeiden ja hienosti koristeltujen istuimien nimitys.

Kuormaprofiili, ne virallisesti määrätyt
raja-1. kehäviivat, joiden sisälle rautateiden
avonaisten tavaravaunujen kuorman täytyy mahtua,
jotta vaunu vapaasti ja vaaratta, raidetta
lähellä oleviin siltojen ja asumarakennuksien osiin
y. m. s. koskematta voi rautatiellä liikkua. K. on
huomioonotettava varsinkin heiniä, olkia y. m.
keveitä aineita vaunuihin kuormattaessa ja on
asemilla usein sitä varten puusta tehty k:n
malli, jonka alitse kuormattu vaunu kokeeksi
ku-letetaan. J. C-én.

Kuormasto sotaväessä käsittää: 1. kaikki
ar-meiassa tarvittavat k u 1 j e t u s n e u v o t, 2.
tavarain kuljetukseen tarvittavat hevoset ja
3. kuormastosotilaat, jotka ovat jaetut
erikoisiin joukkoryhmiin. K.-osjistojen erilaisten
tehtävien mukaan erotetaan: muonitusosastot,
sotalääkintäosastot, hallintoon tarvittavain
tavarain kuljetusosastot, sotasiltojen rakentamiseen
tarvittavien ainesten kuljetusosastot sekä
linnoitusten piiritystyöhön käytetyt osastot. Kuhunkin
armeiakuntaan kuuluu k.-p a t a 1 j o o n a ja t e
r-veydenhoitokomppania. Rauhan
aikana kullakin k.-pataljoonalla on n. s. k.-v
a-rikko, jossa säilytetään pataljoonan
liikkeelle-panotarpeet. Kukin k.-pataljoona muodostaa
sodanaikana määrätyn luvun muonakolonneja.
kenttäleipomon, hevosvarikon,
terveydenhoito-osastoja ja kuormavaunukolonneja. Venäjällä
armeian-k. on jaettu kolmeen luokkaan.
Ensi-mäiseen luokkaan, joka välittömästi seuraa omaa
joukko-osastoaan, luetaan sairasvaunu ja
pat-ruunakärryt. Toiseen luokkaan kuuluvat
muona-ja rehuvaunut, patruunavarastot y. m. Se
seuraa marssikolonnan loppupäässä takajoukosta
erotetun vartio-osaston saattamana. Kolmas luokka,
divisioona-k. seuraa tavallisesti noin
päivänmars-sin päässä pääjoukon jäljessä. Takaisin
vetäytyessä k. kulkee päinvastaisessa järjestyksessä,
s. o. niiden joukkojen edellä, joihin se kuuluu.

tl. v. E.

Kuormituskyky, rautatievaunun kantokyky 1.

sen suurin sallittu kuorma. Vaunun kuormasta
ja painosta yhteisesti kullekin pyörälle tuleva
osa ei saa olla suurempi kuin se rasitus, minkä
kiskon ja päällvsrakennuksen (ks. t.) yleensä on
laskettu kestävän. Vaunun k. riippuu siis siitä,
montako pyörää vaunussa on ja myöskin vaunun
painosta. Kuorman ja painon suhdeluku on
vaunun hyödyllisen kantokyvyn mitta. Vaunun k.
kasvaa siis pyörien luvun kasvaessa.
Käyttämällä boggia 1. trukkia lisääntyy siten
varsinainen k. ja myöskin hyödyllinen kantokyky.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0056.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free