- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
85-86

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuoro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

85

Kuoro—Kupari

Suomen valtionrautateiden tavaravaunujen
keskimääräinen kuormituskyky on tilaston mukaan n.
4,ss tonnia akselia kohden. J. C-én.

Kuoro 1. kööri (< kreik. khoroa, vrt.
Koori), ritus., laulukunta. K. on
yksiääninen, jos kaikki laulavat samaa sävelkulkua tahi
sen oktaavia. Moniäänisessä k:ssa on
useita „ääniä", joihin kuhunkin kuuluu useita
laulajia. Nais-k:t ovat enimmiten 3-äänisiä,
mies- ja seka-k:t 4-ääuisiä. Muinaisessa
Kreikassa, kuten yleensä vanhoissa sivistyskansoissa,
oli k:jen esitys yksiäänistä laulua, sitä
säestävin ruumiinliikkein (ks. O r k e s t i i k k a).
10-12:nnella vuosis. alkoi vähitellen kellittyä
moniäänistäkin k.-laulua, etenkin
palkattujen kirkko- ja hovi-k:jen kautta, joiden
kukoistusaika oli 15-17:nnellä vuosis. 18:nnella
vuosis. nämä lakkasivat, ja sijalle syntyi 19:nnellä
vuosis. vapaaehtoisia taiteenharrastajain
k:ja kaikkiin yhteiskuntakerroksiin, muodostuen
tärkeäksi kansanvalistusvälineeksi (ks.
Laulujuhlat). K.-laulun kehittäjänä Suomessa ovat
mainittavat etenkin Pacius, Faltin, Therese Hahl,
Sivori ja Klemetti. I. K.

Kuoropoika. Kirkkokuoroihin sallittiin vasta
17:nnellil vuosis. naistenkin ottaa osaa. Sitä
ennen ja monialla kauan sen jälkeenkin
hankittiin kuorojen ylä-ääniin poikia, jotka palkkioksi
saivat kasvatuksensa kirkkoihin liittyvissä
oppilaitoksissa (n. s. kirkkokouluissa). 18:nnella
vuosis. lakkautettiin suurin osa näistä
laitoksista (vrt. Kuoro). Leipzigin kuuluisa
Tho-mas-kuoro 011 miltei ainoa, joka niistä on
nykyaikaan periytynyt. Useat entisajan etevimmistä
säveltäjistä saivat varhaisimmat taiteelliset
vaikutuksensa juuri k:ina (esim. Haydn y. m.).

I. K.

Kuorsaaminen, hengityksen ohella kuuluva
omituinen kurkkuääni, jonka muutamat
henkilöt aikaansaavat raskaasti nukkuessaan.
Kuorsaamista saattaa esiintyä myös
tajuttomuusti-loissa. Syynä äänen syntymiseen on pehmeän
kitalaen väräjäminen. E. Th-n.

Kuorsalo, asuttu merensaari n. 17 km
Haminasta kaakkoon; 2 luotsi-asemaa;
höyrylaiva-laituri. L. II-nen.

Kuortane 1. K u u r t a n e s. 1. Kunta,
Vaasan 1., Kuortaneen kililak.,
Kuortaneen-Alavuden-Töysän nimismiesp.; kirkolta Alavuden
rauta-tienasemalle 25 km ja Lapuan rautatienasemalle
40 km. Pinta-ala 479.5 km2, josta viljeltyä maata
5,684 ha (1901). Manttaalimäärä 2023/,,,
talon-savuja 273, torpansavuja 153 ja muita savuja
237 (1907). 5,913 as. (1910); 781 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
549 (1901). 665 hevosta ja 2,410 nautaa (1909).
— Kansakouluja 6 (1911) ; esiseminaari.
Kunnanlääkäri yhteinen Alavuden kanssa; apteekki.
Säästöpankki. Teollisuuslaitoksia: Kuortaneen
osuusmeijeri, Sarvikkaan ja Myllymäen sahat,
Sarvikkaan, Kärpän, Vuolteen, Koskelan ja
Laka-joen myllyt. Historiallisia muistoja: Kuonan ja
Salmen taistelupaikat (syksyllä 1808). — K. on
eteläpohjalaisen kansanmusiikin keskuksia; useita
kauneimpia hengellisiä ja maallisia
kansansävelmiämme on Kuortaneelta muistiinpantu, sieltä
kotoisin olivat kuulut soittajat: Pinni, Seijari ja
Tallari. Muillakin kansantaiteen aloilla 011
Ktior-taneella huomattavia taitoniekkoja elänyt, kuten

koristelevan veistotaidon (Mikkilä) ja
maalauksen (Haanpää 1. ,,Sutimanni"). Edellisen
keksintöä ja käsialaa 011 m. m. K:n kirkon
alttarisei-nämä, numerotaulu y. m.; jälkimäisen aistikkaat
hautapaalut 1860-70 luvuilta. —
Rakennettavaksi on päätetty kansanparantola
keuhkotautisille (kustannusarvio 1,300,000 mk.). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkiliiippak.,
Lapuan rovastik.; Lapuaan kuulunut kappeli,
pe-rust. 1645, muodostettu eri pitäjäksi 23 p.
tam-mik. 1798, jolloin siihen myöskin Alavuden
kappeli liitettiin. Kuu Alavus muodostettiin
emäseurakunnaksi keis. käskykirj. 11 p:ltä
jou-luk. 1835, joutui K. sen kappeliksi ja koko
yhdistetyn pitäjän nimeksi tuli Kuortane. Kuortane
erotettiin jälleen omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 21 p:ltä helmik. 1859, jolloin Alavus taas
sai oman nimensä takaisin. Kirkko puinen, rak.
1779, täydellisesti uudistettu ja korjattu 1893-94.

L. II-nen.

Kuortaneen kihlakunta käsittää Soinin.
Lehtimäen, Alijärven (Alajärven), Vimpelin,
Evi-järven, Kortesjärven, Lappajärven, Kuortaneen.
Töysän, Alavuden, Virtain, Ätsärin,
Pihlajaveden, Multian, Keuruun ja Vilppulan kunnat
Vaasan lääniä. Pinta-ala 8,618,4 km2; väkiluku
(1908) 84,521 henkeä (= 9,s l:tä kma:iä kohti).

L. Tl-nen.

Kuortanejärvi, järvi Kuortaneen pitäjässä,
pit. n. 10 km, suurin leveys n. 3 km. Lähellä
koillisperukkaa Kuonan, luoteisperukassa Salmen
taistelupaikat Suomen viime sodan ajalta
(syksyllä 1808). Eteläosan itärannikolla Kuortaneen
kirkonkylä. L. II-nen.

Kuosi ks. Puku, Tyyli, Muoti,
Rakennustaide.

Kuovit (\umenius) ovat suurehkoja, erittäin
pitkänokkaisia ja -koipisia kahlaajia. Nokka
alaspäin kaareva,
taipuisa,
kärjestään kova. Nilkan
etupuolella
poikit-taislevyjä, takapuolella verkko-kiipiä. Lyhyiden
varpaiden tyvessä
räpylä. Tavataan

kaikissa
maanosissa, 20 lajia.
I s o-k. (N.
arcua-tus) on komea,
55-65 cm:n pituinen,

soilla ja rantaniityillä asustava, kellanharmaa ja
tummanruskean kirjava laji. On yleinen koko
Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta
Pohjois-Suo-messa ja Lapissa on p i e n i-k. (N. phæopus)
yleisempi ja paikoitellen ainoa laji. Se 011 42-49
em:n pituinen, muuten väriltään hyvin edellisen
näköinen. Koiras, niinkuin kahlaajissa
yleensäkin, naarasta tuntuvasti pienempi. Luonteeltaan
k:t ovat hyvin arkoja ja varovaisia, kimakoin
huudoin ne ilmaisevat uhkaavan vaaran
toisilleen. Munia 4, suuria,
ruskean-harmaan-vih-reitä, musta- ja ruskeatäpläisiä; vastasyntyneet
poikaset jäävät koiraiden hoidettaviksi, kun
naaraat jo aikaisin muuttavat etelään, Välimeren
seuduille ja eteläisimpään Afrikkaan asti. Liha
hyvää, varsinkin poikalintujen. E. IV". S.

Kupari ks. Vaski.

Iso-kuovi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0057.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free