- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
91-92

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuponki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

91

Kuppaaminen—Kupu

Kuppatartunnan estämiseksi ei ole muuta
varmaa keinoa kuin sellaisen tilaisuuden
välttäminen, missä tartunnan vaara on olemassa. Mitä
hoitoon tulee, niin on elohopean käyttäminen
joko yksinään tai yhdessä arsenikki- ja
jodi-valmisteiden (salvarsanin, jodkaliumin y. m.)
kanssa tehokkain. Aikaiseen aloitettuna ja
tarpeen mukaan uusittuna elohopeahoito antaa
melkein aina hyviä tuloksia ja estää varmimmin
myöhäisoireitten ja jälkitautien (halvauttavan
tylsistymisen ja selkiiydintaudin) esiintymisen.
Väkijuomain nauttiminen ja säännötön elämä
taudin ensi vuosina tekevät kuitenkin
parhaim-mankin hoidon tuloksen aina epävarmaksi, usein
kerrassaan mitättömäksi. Perinnöllistä kuppaa
on hoidettava samojen periaatteiden mukaan. Sitä
sairastavalle lapselle ei saa vierasta imettäjätä
käyttää tartunnan vaaran tähden. Nykyjään
voidaan n. s. Wassermannin verihera-reaktsionin
avulla saada selville, onko kuppamyrkkyä
veressä, silloinkin kun ei ole mitään näkyväisiä
merkkiä taudin olemassaolosta, mikä seikka on
tärkeä tietää esim. avioliittoonmenon varalta.

Taudin alkujuuri ei ole tunnettu. Otaksuma,
että se Kolumbuksen merimiesten mukana olisi
tullut Ameriikasta Eurooppaan, ei ole täysin
perusteltu. Pikemminkin viittaavat monet eri
seikat siihen, että tätä tautia oli ammoisista
ajoista asti olemassa vanhassa maailmassa, vaikka
ehkä jo osittain heikentyneessä muodossa.
Esiintyessään rajummin Euroopassa 15:nnen
vuosisadan lopulla se teki senaikuisten tapojen ja
taudin (luullun) uutuuden vuoksi melkoista
hävitystä; erittäin vaikeata laatua se oli 1404
Ranskan kuninkaan Kaarle VIII:n Neapelia vastaan
johtamassa, nälän ahdistamassa, roskaväestä
ko-koonhaalitussa sotajoukossa ja sai siitä nimen
ranskantauti (morbas gallicus). —
Suomessa on kuppaa ollut ainakin 1600-luvun
edelliseltä puoliskolta asti. Toimenpiteitä yksityisiä
taudintapauksia vastaan mainitaan jo v:lta 1641.
Viranomaisten väkavamman huomion alaiseksi se
joutui vasta 1720-luvulla; se oli silloin levinnyt
Itä-Suomeen, Säkkijärvelle, Kuopion seutuun y. m.
Toukokuun 8 p. 1730 annettiin ensimäinen
virallinen asetus toimenpiteistä „veneeristä"
tartuntaa vastaan. Ensimäiset yleiset sairaalat,
joissa myös kuppatautia hoidettiin, avattiin 1756
Helsingissä ja 1759 Turussa. Taudin kulkua ja
runsautta maassamme voidaan osittain seurata
v:sta 1816 alkaen tarkastamalla, mikä määrä
veneerisiä sairaita on kulloinkin ollut
sairaaloissa hoidettavana. Ensimäisenä
kymmenvuotiskautena (1816-1825) oli 1,000 asukasta kohden
l.ii veneerisiä tauteja potevia. Pysyteltyään
sen-jälkeen jotenkin samalla asteella nousi niitten
määrä nopeasti v:n 1856 jälkeen ja saavutti
huippukohtansa 1871-75 ollen 2,«6 °/„„. Syyksi
tähän on arveltu itämaista sotaa (1853-56) ja
suuria nälkävuosia (1867-68). Sittemmin on aiitten
lukumäärä tasaisesti alentunut; 1908 se oli 0,?i
1. pienin määrä, mikä koskaan on havaittu
viimeisten 100 v:n kuluessa. Paitsi parantuneita
taloudellisia oloja lienevät tähän ainakin
osittain vaikuttaneet 1875 ja 1876 annetut entistä
ankarammat määräykset prostitutsionin
säännöllisestä valvomisesta. Johtavana aatteena
veneeristen tautien (nim. kupan, pehmeän sankkerin
ja tippurin) vastustamiseksi Suomessa annetuissa

asetuksissa on ollut se, että terveystodistus on
vaadittava pitkin maata vaeltavilta irtolaisilta
ja haureellisuuden harjoittajiksi epäillyiltä
naisilta sekä että sairaat ovat toimitettavat
sairaalaan hoitoa saamaan. E. Th-n.

Kuppaaminen, ihohaavojen kautta
aikaansaatu verenlasku, joka toimitetaan siten, että
erityisellä kuppausraudalla tai -koneella isketään
useita pieniä ihohaavoja ja niitten kohdalle ihoon
kiinnitetään imemällä tai muuten ilmaa
oheuta-malla kuppaussarvi eli imulasi. Kansan
keskuudessa on kuppaaminen vieläkin yleisesti
käytännössä, joskin vähemmässä määrässä kuin ennen.
Nykyisessä lääkintätaidossa sitä käytetään
hyvin harvoin. E. Th-n.

Kuppahaavoittuma (lat. condyloma) ks.
Kuppa.

Kuppakatsastus, katsastus sen seikan selville
saamiseksi, onko esim. laivaston tai sotaväen
miehistössä tahi jossakin tehtaan väessä
kuppatautia.

Kuppakruunu (lat. corona Veneris) ks.
Kuppa.

Kuppapahkura ks. Ku pp a.

Kuppatauti ks. K u p p a.

Kuppauskone, kuutionmuotoon messingistä
tehty kotelo, joka sisältää 12 vireeseen
vedettävää pyöreäkärkistä terää. Laukaistua esiintyvät
terät äkkiä koneen pohjassa olevista raoista ja
iskevät pohjaa vasten asetettuun ihoon
määrätyn suuruiset haavat. -— Samaan tarkoitukseen
käytetään myös Heurteloup’n keksimää n. s.
keinotekoista juotikasta, joka sahamaisella
terällään tekee ihoon ympyränkehän muotoisen haavan.

E. Th-n.

Kuppiristi, Robinsonin anemometrin akselissa
pyörivä nelihaarainen ristikko ks. A n e m
o-metri.

Kupriitti 1. punainen va.ski malmi,
punaisenvärinen, regulaarisesti kiteytyvä,
tavallisimmin rakeisena esiintyvä, vahvasti
metalli-kiiltoinen mineraali, kokoomukseltaan
kupro-ok-sidi (CiijO). Sen kovuus on 3,5, om. p. 5,7-6.
Erittäin ohuina siruina k. on hieman läpihohtavaa
ja sen valontaittamiskyky on hyvin suuri (n =
2.85; timantilla n = 2,42). K. on muitten
vaski-malmien muuttumistulos, ja sitä tavataan
malmi-massojen pintaosissa. P. E.

Kuprioksidi (cuprum oxydatum), vasken ja
hapen yhdistys, CuO, on luonnossa eräinä
mineraaleina; syntyy vaskesta ja eräistä
vaski-yhdistyksistä hehkuttamalla ilmavirrassa; musta,
itmorfinen tai kiteinen aine; värjää lasin
vihreäksi. Vety ja orgaaniset aineet pelkistävät sen
helposti hehkuttaessa, jolloin vety yhtyy
happeen synnyttäen vettä ja hiili taas palaa
hiilihapoksi. Tähän perustuu k:n käyttö
elementaari-analyysissä. Käytetään myös vihreänä värinä
lasiteollisuudessa ja -maalauksessa. 8. V. TI.

Kuprisulfaatti ks. Vaskivihtrilli.

Kuprisuolat ks. Vaski.

Kupriyhdistykset ks. Vaski.

Kupromangaani, vasken ja mangaanin seos,
ks. M a n g a a n i 1 e j e e r i n g i t.

Kupro-oksidi ks. Vaskioksidit.

Kuprosuolat ks. Vaski.

Kuproyhdistykset ks. Vaski.

Kupu (lat. ingluvies). 1. Eläint., useiden,
varsinkin kasviravinnosta elävien lintujen ruoka-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0060.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free